Pidän käsistäni ja käsivarsistani, ovat pienet ja sirot, käsivarret ei muutu paksuiksi vaikka lihoisinkin. Pidän myös siitä että mulla on pitkät raajat, joten myös sääret on suhteessa pitkät. Pidän myös pituudestani(169cm), en liian lyhyt mutta en liian pitkäkään, useimmat miehet ovat kuitenkin minua pidempiä eikä tarvitse tuntea itseään amatsoniksi.
Enemmän on sitten niitä joista en pidä, vaikkakin olen kyllä ulkonäköni oppinut hyväksymään ja osaan enimmäkseen olla ajattelematta "huonoja" puolia. Hampaat on pahin ongelma, isot, päällekkäin ja vaikka miten vinksallaan(oikomisesta huolimatta) ja keltaiset, en oikein ikinä hymyile leveästi tämän takia. Tumma karvoitus, säärissä ym, jota on herkän ihon takia todella hankalaa poistaa. Sitten suonikohjut ja säärien arvet, ihon aknearvet, isohko hyppyrinenä, raskauksien jälkeen roikkuva raskausarpinen vatsanahka, leveä lantio ja paksut reiden yläosat, joissa isoja selluliittimuhkuroita, "epäsuhtaisuus" eli ne ohuet käsivarret ja luiseva rinta yhdistettynä paksuihin sellureisiin. Silmät mulla on ihan kivanmalliset mutta vaativat meikkiä koska muuten ovat reunoilta punoittavat, liikkuvat luomet siniset ja silmänympärys tumma, johtuen tiestysti ohuesta ja herkästä silmänympärysihosta... Onhan näitä siis! Mutta siltikin voin olla laitettuna jopa ihan kivan näköinen!