NKL synnytys

Millaista on synnyttää Helsingin naistenklinikalla? Kuunnellaanko äitiä?

Itse en halua episiotomiaa jos ei ole aivan pakko. Onko teidän mielipiteitänne kuunneltu?

En myöskään halua epiduraalia mutta sitä tuskin kukaan voikaan väkisin laittaa.

Onko NKL:llä kaikki vaihtoehdot käytössä, voiko mennä veteen, voiko synnyttää jakkaralla jne?

Hitto että onkin alkanut pelottaa.

 

Mua ei kuunneltu. Kohdeltu huonosti ja kaikenlaista sattui ja meni vikaan. Hoitajat on olleet ihan mukavia. Ja harva lääkäri.

Synnytystapa-arviosta lähtien olen saanut aina vahtia, että ovat edes lukeneet mun paperit ja tietävät mistä on kyse. Aina on sellainen TUNNE että itse pitää tietää mitä tehdään ja jos luotat heihin niin arpapeliksi menee.

Viimeksi kun kysyin mua tutkivalta lääkäriltä (sisätutkimuksen yhteydessä) keskenmenoon altistavia tekijöitä se luetteli ne ja sanoi että sullahan näitä ei ole. Johon mä totesin et onhan mulla toi vatsanalueen suuri leikkaus, sektio? niin joo, oli sen vastaus.

Niillä on aina NIIN kiire että ihme ettei enemmän tule sutta!

Menen muualle, onneksi on vaihtoehto.

 

näin jälkeenpäin ajatellen niin moni asia olisi voinut mennä toisin mutta onhan synnytys aina yksilöllinen.sain naikkarilla parhaan mahdollisen lääketieteellisen hoidon ja siitä en voi valittaa.mihinkään ei pakotettu mutta aika paljon mun kätilöt ottivat ohjat ja mie vikisin.

ystäväni opiskelee kätilöksi ja on sanonut mulle että jos haluat pehmeän ja luonnollisemman synnytyksen jossa äitiä kannustetaan liikkumaan ja edistämään synnytystä luomukeinoin niin mene kättärille =)

itsellä suurin syy sänkyyn sitomiseen oli se että käyrä ei rekisteröinyt mahan päältä ja kätilö halusi piuhat vaavin päähän jo aika alussa.liiku sit siinä piuhojen kanssa.toinen syy mikä sitoi sänkyyn oli ilokaasu jota vedin kun viimeistä päivää ja epiduraali joka laitettiin 4 cm jälkeen.se vei jalat alta kirjaimellisesti ja tuloksena oli sängyssä makaava valas joka oli ihan kätilöiden "armoilla".ei ne sitä ilkeyttään tehneet vaan siksi että heidän työnsä oli helpompaa ja toisaalta heheän vaan turvasivat lapsen hyvinvoinnin.mutta näin 2 vuoden takaa ajateltuna olishan ne voineet toimia toisinkin ja kannustaa mua liikkumiseen ym....eikä laittaa heti käyriin niin etten päässyt liikkeelle.

no lopuksi kuitenkin täytyy sanoa että nämä toimet pelasti tytön hengen tai ainakin vammautumisen enkä siten voi paikkaa kokonaan haukkuakaan.kyllä kaikessa kumminkin näkyi se valtava lääketieteellinen osaaminen ja tuloksena terve tyttö.

 

Minulla ei ole kuin positiivista sanottavaa. Kätilö oli hyvin kannustava kaiken liikunnallisen kivunlievityksen suhteen.

Epiduraalia pyysin itse kun olin niin kipeä. Kätilö oli ymmärtävä ja kutsui heti lääkärin, mutta sanoi myös, ettei tässä kovin kauaa enää kestä ja jos haluaisin synnyttää ilman, niin olisi hyvä mahdollisuus.

Episiotomia oli lopulta pakollinen johtuen siitä, että vauvan sydänäänet laskivat ja jouduttiin ottamaan imukuppi käyttöön. Repesin myös.

Huoneessa oli allas (kaikissa ei ole) ja jakkara ja pallo yms. En tosin tullut käyttäneeksi. Oloni oli kaikista paras sängyssä kyljellään.

Lopuksi ommeltiin yms ja sekin oli oikein hyvin tehty. Ei paljon miltään tuntunut.

Vauvaa imetettiin heti ja kätilö ohjasi siihen mukavasti. Tuki myös minut suihkuun, kun olin ihan kanttuvei.

Lopuksi kun tultiin osastolle, halasi ja kehui kuinka rohkea ja sinnikäs synnyttäjä olin ollut.

Sen sijaan osastolla olisin kaivannut enemmän läsnäoloa hoitajilta. Tosin aina kun pyysin, joku tuli saman tien ja omahoitajakin oli supermukava. Myös kätilöharjoittelijoita oli pari ja heillä oli tosi hyvin aikaa avustaa imetyksissä yms. Omahoitaja selitti heti alussa, että mitä "sairaalajaksoon" kuuluu, milloin tapahtuu mitäkin yms.

Kaiken kaikkiaan tosi hyvä kokemus ja musta nimenomaan tuntui, että pidetään huolta yksilönä. Synnytyksestä jäi hyvä maku suuhun, vaikka se oli vaikea: kesti 2,5 vrk, spinaalin sain vasta viimeiselle tunnille (kun itse sitä vasta silloin pyysin), imukuppia käytettiin, repesin pahasti, menetin verta jne.

Eli varmastikin minkä valinnan vaan teet, niin enempi ehkä kuitenkin huono tuuri, jos synnytys on henkilökunnan tai sairaalan takia. Voithan myös mennä tutustumiskäynnille. Itse en käynyt ja jälkeenpäin olin siitä iloinen, sillä synnytysosastolla kaikuu aika ikävästi muiden tuskanhuudot ja se olisi kyllä minua kauhistuttanut. Sitten kun olin itse synnyttämässä niin ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.