Nipotanko turhaan?

[Kamala avovaimo]

Nyt ärsyttää mies sekä minä itse!!
Miten teillä jakautuu lasten ja kodinhoito? Entä raha-asiat?
Meillä raha-asiat mun vastuulla, mies ei niitä osaa hoitaa. Rahan arvoa ei tajua ollenkaan. Kauppalistankin kun kirjoittaa niin puolet jää tuomatta.
Mies siivoaa, pesee pyykkiä, tiskaa. Tosin aina on tummat ja vaaleat vaatteet sekaisin ja arvaatte varmasti , siitä en pidä. Puolet astioistakin likaisia vaikka ne olevinaan on juuri pesty.
Lastenkanssa hän on aika hyvä, hoitaa nukkuttamiset ja leikittää. Tosin useasti dvd pyörimään, niin saa lapset jaloista. Vkl kyllä käy luistelemassa, uimassa ja milloin missäkin heidänkanssaan.Lapset aivan isän tyttöjä ja ikävä on kova jos isä ei jostain syystä olekkaan heitä illalla nukuttamassa. Toki viihtyvät minunkanssanikin mutta joku isä villitys meillä on meneillään
Tunnustan, valitan miehelleni kun siivoaa, pyykkää, touhuaa lastenkanssa aina mielestäni väärin. Valitan että aina jokin menee väärin vaikka jokaisellahan kuitenkin omat tapansa tehdä asioita. Valitan siitä etten koe saavani tarpeeksi rakkautta ja läheisyyttä. Toki ei sitä aina pitkän päivän jälkeen tahdo toista muistaa mutta silti...Seksiä ollut 2kertaa kuukaudessa, mies ei jaksa. Ja niin paljon kuin minä saan aikaa itselleni , suutun miehelleni kun hän muutaman kerran viikossa tapaa ystäviää illalla lasten nukkumaan menon jälkeen. En tiedä edes miksi.
Kertokaa valitanko turhaa, mitä voisin tehdä jotta mies kokisi olevansa tarvittu ja arvostettu? Kehunko pyykkäyksestä joka ei sitten meinaa onnistua edes vuosien opettelun jälkeen?
Ihania asioita toki miehessä on. Saan omaa aikaa aina kun sitä kaipaan, pääsen harrastuksiin jne. Hän kyllä huomio pienellä asioilla, tuo kioskilta aina sitä mitä juuri salaa tekee mieli ja halaa keittiössä ohimennen. -Ja ehkä tärkein asia kuitenkin on että hän huolehtii lapsistaan vaikkei sitä pyykkiä pestä osaakkaan.

 

["Mies"]

Nyt ärsyttää mies sekä minä itse!!
Miten teillä jakautuu lasten ja kodinhoito? Entä raha-asiat?
Meillä raha-asiat mun vastuulla, mies ei niitä osaa hoitaa. Rahan arvoa ei tajua ollenkaan. Kauppalistankin kun kirjoittaa niin puolet jää tuomatta.
Mies siivoaa, pesee pyykkiä, tiskaa. Tosin aina on tummat ja vaaleat vaatteet sekaisin ja arvaatte varmasti , siitä en pidä. Puolet astioistakin likaisia vaikka ne olevinaan on juuri pesty.
Lastenkanssa hän on aika hyvä, hoitaa nukkuttamiset ja leikittää. Tosin useasti dvd pyörimään, niin saa lapset jaloista. Vkl kyllä käy luistelemassa, uimassa ja milloin missäkin heidänkanssaan.Lapset aivan isän tyttöjä ja ikävä on kova jos isä ei jostain syystä olekkaan heitä illalla nukuttamassa. Toki viihtyvät minunkanssanikin mutta joku isä villitys meillä on meneillään
Tunnustan, valitan miehelleni kun siivoaa, pyykkää, touhuaa lastenkanssa aina mielestäni väärin. Valitan että aina jokin menee väärin vaikka jokaisellahan kuitenkin omat tapansa tehdä asioita. Valitan siitä etten koe saavani tarpeeksi rakkautta ja läheisyyttä. Toki ei sitä aina pitkän päivän jälkeen tahdo toista muistaa mutta silti...Seksiä ollut 2kertaa kuukaudessa, mies ei jaksa. Ja niin paljon kuin minä saan aikaa itselleni , suutun miehelleni kun hän muutaman kerran viikossa tapaa ystäviää illalla lasten nukkumaan menon jälkeen. En tiedä edes miksi.
Kertokaa valitanko turhaa, mitä voisin tehdä jotta mies kokisi olevansa tarvittu ja arvostettu? Kehunko pyykkäyksestä joka ei sitten meinaa onnistua edes vuosien opettelun jälkeen?
Ihania asioita toki miehessä on. Saan omaa aikaa aina kun sitä kaipaan, pääsen harrastuksiin jne. Hän kyllä huomio pienellä asioilla, tuo kioskilta aina sitä mitä juuri salaa tekee mieli ja halaa keittiössä ohimennen. -Ja ehkä tärkein asia kuitenkin on että hän huolehtii lapsistaan vaikkei sitä pyykkiä pestä osaakkaan.

Jos olisit minun vaimoni, lopettaisin kaiken tekemisen, jos ei kerran kelpaa kuin rouvan tavalla. Ei tuolla tavalla voi kaikkea toisen tekemistä tai tekemättömyyttä dissata jatkuvasti. Ero lähestyy kovaa vauhtia.

 

["vieras"]

Pyykeistä, onko teillä eritelty pyykit valmiiksi, sekin helpottaa pyykkäystä.

 

["noh"]

Opettele pitämään suusi kiinni valituksen sijasta pyykkipäivänä.
Kehu niistä asioista, joista voit ja joita on ilmeisen paljon.

 

[tuttua]

Sulla on hyvä mies, samoin ku mulla. Mäkin märisen joskus jos ei homma mee ihan niinkuin oon itse ajatellut, mut muistan myös kertoa että arvostan kaikkea mitä mies mun ja meidän perheen eteen tekee. Ehkä se kompensoi jotain

Yritä kehua vähän enemmän, mut turha siitä on itseään syyttää jos joskus tuleekin vähän avauduttua Se on elämää.

 

[10]

onko tuo provo...mieshän tekee vaikka mitä pyykkää, hoitaa lapsia, antaa omaa aikaa,
ymss

 

["Blue cat"]

Sun miehes sentään tekee ja osallistuu, toisin kuin monilla muilla. Koittaisit nalkuttamisen sijaan kehua ja opettaa?

 

[frf]

[QUOTE="Mies";23347533]Jos olisit minun vaimoni, lopettaisin kaiken tekemisen, jos ei kerran kelpaa kuin rouvan tavalla. Ei tuolla tavalla voi kaikkea toisen tekemistä tai tekemättömyyttä dissata jatkuvasti. Ero lähestyy kovaa vauhtia.[/QUOTE]

Heh heh. Arvasin, että tähän tulee lukemattomia tuollaisia vastauksia. Tuo aloittajan kirjoittama juttuhan on melko arkipäivää useassa perheessä, tosin yleensä nuo roolit ovat vain toisinpäin. Mutta sinänsä hauska nähdä, miten eri tavalla naiset suhtautuvat, kun se "valittaja" onkin nainen eikä se tyypillinen aviomies.

 

["joko nyt"]

Voi taivas näitä idiootteja aloituksia, anna miehis olla rauhassa ja tee itsekin jotain hyödyllistä.

 

[Lara--]

Mä oon ihan samanlainen kun ap
Muista kehua hyviä puolia ettei mee valitukseksi kokoajan... Sitten vähin äänin käyt korjaamassa "vahingot" jos on tehnyt jotain "väärin".. .

 

[erratic]

En uskalla antaa miehen pestä pyykkiä. Se tunkee koneen niin täyteen, että vaatteet ei puhdistu. Esim. kerran oli parivuoteen lakanat ja vielä pyyhkeitä vaikka kuinka koneessa. Lopputulos: parivuoteen lakana ja tuplapussilakana olivat kietoutuneet koneessa mytyksi, joka oli keskeltä ihan kuiva. Sukat laitetaan mytyssä koneeseen, vaatteita ei viitsitä kääntää jolloin värit kuluvat tosi nopeasti, villapaidat väärään pesuun.. Toki mokailen itsekin, olen mm. kutistanut mieheni juhlahousut, mutta kun mies tekee, tahtoo joka kerta tapahtua jotain.

Mies on muuten meillä se, joka hallitsee marttyyriuden ja murjotuksen jalon taidon. Huooh.. Auttaiskohan muuten marttyyriksi heittäytymiseen joku käänteispsykologia? Tai että kun toinen vetäisee marttyyrikruunun päähän, niin tekisi itse samoin ja heittäisi ihan överiksi?

 

[ap.]

Mäkin ajattelin että monella tämä on arkipäivää, meillä nyt vaan roolit toisinpäin mitä ehkä monella muulla. Itse käyn töissä ja miehen pitäisi tuo koti hoitaa. Otan välillä skarppauksia, että kehun kovasti ja koitan opettaa. Opit ei vaan tunnu menevän perille.Ehkä mies on vähän yksinkertainen Meillä mies suuttuu ja möksähtää melkein heti kun jotain negatiivista sanon. Kokeile käänteispsykologiaa, meillä toimii joskus tuo