Niin paha on olla....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hiljalleen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

hiljalleen

Aktiivinen jäsen
09.09.2009
1 533
1
36
Voiko olla suurempaa tuskaa kuin elää huonossa parisuhteessa...kärsien? Parisuhteessa joka on joskus ollut intohimoinen, rakkautta riittänyt, hellyyttä, on ollut vain me...ei ketään muita....vuosien saatossa on vaan menty väärälle polulle.....suhde niin sairas...toisen sairauden takia.....toinen ei ymmärrä...haluaa sitoo kiinni...ei tahdo luovuttaa, mutta ei ole valmis parantumaan....
Kumpiko tuhoaa ihmistä enemmän...elää tuskissaan, pahassa, mutta pitää toisen tyytyväisenä vai särkeä kaikki...särkeä toisen sydän...lähteä....lähtö tekee varmasti kipeää....monia yhteisiä vuosia ei voi unohtaa...mutta sitten olisi vapaa...vaan onko sitten vapaana kaksi rikkinäistä sielua?

 
Ei tohon ole yhtä oikeaa vastausta antaa.

Oikeastaan vasta sitten irtioton jälkeen saa todellisen vastauksen siihen oliko ero oikein vai väärin. En ole kuullut ikinä kenenkään jälkeenpäin katuvan eroa tuhoisasta suhteesta. Se itse eroprosessi on kyllä aina ihan kamala vaikka oikea ratkaisu olisikin.

:hug:
 
Jos et kykene lähtemään, niin sairastut myös itse. Mitä elämää se sinulle on kun olisit vapaa myös lähtemään. Myöskään kenenkään elämää et pysty toisen puolesta elämään. Älä myöskään elä menneessä, vaan katso elämää eteenpäin.
 
Unelmissaan uskoo että joskus lentää pois,
kunpa höyhenensä siipiin pian liimata hän vois.
Unelmissaan tietää et on oikee enkeli,
mutta eksyi reitillänsä ja väärän valitsi.
Totuuden tietää, vain se on tärkeää.
 
Tää voisi olla mun kirjoittama vuosi sitten. Minä lähdin, ja nyt on vapaana kaksi rikkinäistä sielua. Mutta vaihtoehto olisi ollut karu, minä meinasin hajota täysin. Meillä on lapsia, joten minun oli pakko tehdä ratkaisu. Nyt minä ja lapset elämme tasaista, hyvää arkea. Mutta rakkaus ei ole enää minua varten.
 
Ei varmasti ole hyväksi väkisin elää sellaisessa parisuhteessa, jossa kärsii. Ei omaa elämäänsä voi eikä pidä tuhota säästääkseen toisen kärsimykseltä ja miellyttääkseen toista, unohtaen vallan oman onnensa.

Mutta ehkä ammattiapua kannattaisi hakea. Ja varmasti riippuu ihan sairaudestakin, millainen paranemisprosessi vaaditaan (ja onko sellaista) ja onko sairaalla halua lähteä apua hakemaan. Mutta joka tapauksessa kannattaa päätöksiä tehdä, joko hakea sitä apua, tai erota. Mieluummin niin, kuin tuhota omakin elämä huonossa suhteessa, ja kärsiä loppuelämänsä.
 
Hän joka päivä toivoo että saisi eksymään
tuon erään joka varmasti saa kaiken särkymään.

Vaiti on,
on pimeässä aikaa itselleen.
Suunnaton,
tuska joka maalaa sydämeen.

Kuinka moni käy läpi tuskaansa suomalaisten sanoitusten avulla? Tänää olen kuunnellut vain aki sirkesaloa ja yötä....sanat koskettaa niin omaa tilannetta nyt...biisejä kuunnellessa saa itkeä oikein kunnolla....mutta itkun jälkeen tulee kevyt olo...lopulta...edes vähäksi aikaa...
 

Yhteistyössä