Niin kypsä tohon röökinpolttoon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nikittä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nikittä

Vieras
Onko oikein uhata avioerolla, kun ei näytä toi tupakointi mieheltä loppuvan? Kun mentiin naimisiin ja aloin odottaa vauvaa, niin sovittiin ihan yhteistuumin, että polttaminen loppuu ennen synnytystä. Nojaa. Nyt on 2 lasta, naimissa tuli just 4v täyteen ja röökinpoltto vaan lisääntyny. Mä en enää jaksa ja tunnen itteni pettyneeksi. Miehellä ei oo mitään yritystä vähentää ja mua ahdistaa, koska hän jää pian hoitamaan lapsia kotiin ja mä meen töihin. Niin miten ihmeessä se voi tupakoida niin ettei lapset kärsi?

Tänään palo hermo noihin tumppeihin niin, kun 1,5-vuotias kävi tonkimassa tuhkista, että mä tilaan eropaperit. Mutta enhän mä kuitenkaan tee niin :(
 
Jos olet valmis eroamaan tupakan takia niin voihan sitä sitten uhkailla(uhkailu kurja sana), mutta "leikillään" ei saa musta ikinä uhata jättämisellä.

Meillä sama asia aiheuttaa närää.
Mä en yritäkään määräillä aikuista miestä mutta sen verran olen nipottanut että musta on vastenmielistä käydä parvekkeella tupakalla kun aina se haju ja myrkyt tulevat kuitenkin sisällekin. Ja naapurinkin vauva haluaa varmasti nukkua parveekkeella ilman savun hajua.

No nyt mies menee kyllä ulos asti tupakalle ja se vaatii sen verran voimia että röökaaminen on vähentynyt huomattavasti.
Tiedän että hän haluaa lopettaa mutta tekosyitä on miljoona miksi juuri nyt ei ole hyvä aika. En aio hirveästi nalkuttaa koska se tuskin auttaa mutta kyllä tavalla tai toisella tupakan polton on loputtava.
Ystävänsä haki ihan lääkkeitä lekurilta jotka tukevat lopettamista, toivon miehenikin hakevan.

Pidän häntä heikkona kun antaa tupakan hallita itseään.
 
Niin...Meillä tuo asia on sitten taas toistepäin. Mies ei pidä tupakoinnista ja mä tupakoin välillä tai oikeastaan ihan säännöllisesti silloin kun en raskaana ole. Nipottaminen asiasta ei auta yhtään mitään. Itse ainakin hermostun siihen ja en sillä ainakaan polttamista lopeta. Se on ihan itsestä kiinni. Eihän se hyvää esimerkkiä lapsille anna, mutta jos ei polta sisällä/lasten lähellä niin en mä sitä niin kamalana syntinä näe lapsia kohtaan.
 
Jos halua tupakoinnin lopetukseen löytyy niin lääkäriltä saa tosiaan reseptin lääkkeisiin jotka ovat tehokkaita. Itse niitä aikoinaan kokeilin ja niiden avulla on kyllä suht helppo lopettaa...Meillä mies katsoo nykyisin mun polttamiset sormien läpi. Ei kai se oikein muutakaan voi. Mutta vastineeksi mä en sitten nipota vaikkapa saunakaljoista. Jos se mut tosiaan jättäis tupakoinnin vuoksi niin saa kyllä mennäkin. Mä poltin jo ensi tapaamisella ettei se nyt voi mikään yllätyskään olla.
 
Mun mielestä toi on aikuiselta jotenkin tosi lapsellista käytöstä, että "jos ämmä nalkuttaa niin poltan uhallani vieläkin enemmän". Siis noin munkin mies suunnilleen toimii. Mä kyllä sanon, jos mua ahdistaa sen tupakointi siten, että se haittaa normaalia perhe-elämää tai lapset altistuu myrkyille. miehelle ei esim. koskaan oo ollu ongelma tulla sisään röökiltä ja mennä hoitaan vauvaa ilman että pesee käsiä. Lapset voi pyöriä siinä samalla parvekkeella, kun hän polttaa. Pahin ehkä oli, kun mies kanto liinassa etupuolella lasta ja päätti pistää tupakaksi!

Enkä mä muuten niin skitso olis, mutta kun me oikeasti sovittiin, että tupakointi loppuu ja kummankaan mielestä se ei sopinut lapsiperheeseen se polttaminen. Mutta mitään yritystä ei ees oo ollut.

Tää on taas niitä päiviä, kun mulla vaan menee hermo ton asian kanssa.
 
On se varmasti inhottavaa silloin kun ei itse polta...Riippuvuudella on tapana saada ihminen melkosen lapselliseksi. Sitä on vaikea ymmärtää, jos ei itsellä ole ongelmaa minkään suhteen. Mä olen kanssa noin 1000 kertaa luvannut lopettaa polttamisen kokonaan...En itsekään tykkäisi olla riippuvainen mistään. Menee rahat, aika ja terveys. Mutta ei siinä kukaan toinen oikein voi mitään tehdä, ikävä kyllä.
 
Tuun oikeen vihaseksi kun luen ap sun kirjoitusta.

Mä vieläpä häpeän miehen polttamista julkisesti, antaa niin moukan vaikutelman itsestään.
Onneksi ei ikinä polta kun ollaan yhdessä liikenteessä, esim. lasten edessä. Mutta tottakai lapset tietävät polttamisesta.
Lähinnä töissä sauhuttelee, siellä meneekin aski ja kotona illalla ehkä 1-2 tupakkaa käy polttamassa. Mutta ilmankin voisi olla.

Aion nyt tämän innoittamana illalla kysäistä nätisti että voitasko tilata lääkärille aika ja voisinko tukea jotenkin lopettamista, niin että se myös piru vie onnistuu.
 
Tai siis mä en ymmärrä, miten joku vaatia toista lopettamaan jotain, mitä toinen ei selkeästikään itse halua lopettaa!
Ap voisi lopettaa nalkuttamisen niin ehkä loppuisi miehen röökinpoltto.
 
Mies ei lopeta jos ei halua ja jos teill' on nyt joku stressaava vaihe kotona tai t;iss', niin v'ltt'm'tt' se ei ole silloin miehellesi oikea aika lopettamiseen. Mutta sen s' voit kyll' tehd' selv'ksi, ett' ne tumpit pit'' pysy' poissa lasten saatavilta ja sen, ett' miehesi ei polta lasten l'hettyvill' eik' tietenk''n j't' pieni' oman onnensa nojaan sill' varjolla, ett' menee yksin ulos tupakille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Meinaatko oikeesti, että röökinpoltto kaataisi teidän avioliiton?

No kyllä mä meinaan. Sopimus se avioliittokin on ja toista sopimusta ei oo noudatettu. Kyllä täs on 4 vuotta ollu aikaa yrittää lopettaa, mutta tulos on se, että röökiä menee enenevässä määrin. Minusta tuntuu melkeen velvollisuudelta kohta tehdä jotain, kun mies altistaa lapsemme myrkylle.

Ja nalkuttaminen ei vahingoita ketään, mutta se tupakointi vahingottaa. Ehkä te muut tupakoitsijoiden vaimot annatte miestenne polttaa, vaikka lapsi siitä kärsis, pääasia on kunhan vaan ei nalkuteta...?
 
Jauhan tätä vielä... Oon ollu välillä vuodenkin sanomatta mitään, mutta ei oo tapahtunu yhtään vähenemistä. Mä en tajua, miks mun pitäs vaimona niellä a) pettymys siitä ettei ees yritä lopettaa b) olla huomioimatta perhettäni vahingoittava toiminta. Muistan ku mies kanto esikoista turvakaukalossa ja poltti... tuhkaa vaan tippu vauvan haalarille (varmaan naamallekin, haalarista sisällä huomasin). Esikoisen poskeen osu kerran rööki, kun pyöri miehen ympärillä. Nykyään ymmärtää pysyä kauempana. On se "mukava" että isälle on toi oma riippuvuus tupakkaan tärkeempi ku lapsen hyvinvointi. Että mua alkaa itkettämään koko asia.

Häivyn täältä, kun koht tulee kuitenkin peetä niskaan. Mähän oon vaan "nalkuttava ämmä"...
 
Lääke, jolla lopetin on Champix. Tehoaa hyvin, mulla nyt reilusti yli 4 kk savuttomuutta takana. Ennen lopettamista olin polttanut lähes 30 vuotta ja olin varma etten koskaan pääse tupakasta eroon. Ilman HALUA luopua tupakasta se tuskin onnistuu millään lääkkeellä tai korvaushoidolla. Siis kaiken a ja o on motivaatio lopettamiseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nyt savuton:
Lääke, jolla lopetin on Champix. Tehoaa hyvin, mulla nyt reilusti yli 4 kk savuttomuutta takana. Ennen lopettamista olin polttanut lähes 30 vuotta ja olin varma etten koskaan pääse tupakasta eroon. Ilman HALUA luopua tupakasta se tuskin onnistuu millään lääkkeellä tai korvaushoidolla. Siis kaiken a ja o on motivaatio lopettamiseen.

Kiitos. Otampa selvää tosta lääkkeestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Jauhan tätä vielä... Oon ollu välillä vuodenkin sanomatta mitään, mutta ei oo tapahtunu yhtään vähenemistä. Mä en tajua, miks mun pitäs vaimona niellä a) pettymys siitä ettei ees yritä lopettaa b) olla huomioimatta perhettäni vahingoittava toiminta. Muistan ku mies kanto esikoista turvakaukalossa ja poltti... tuhkaa vaan tippu vauvan haalarille (varmaan naamallekin, haalarista sisällä huomasin). Esikoisen poskeen osu kerran rööki, kun pyöri miehen ympärillä. Nykyään ymmärtää pysyä kauempana. On se "mukava" että isälle on toi oma riippuvuus tupakkaan tärkeempi ku lapsen hyvinvointi. Että mua alkaa itkettämään koko asia.

Häivyn täältä, kun koht tulee kuitenkin peetä niskaan. Mähän oon vaan "nalkuttava ämmä"...

Ei kun sä olet ihan sataprosenttisen oikeassa. Kuulostaa inhottavalta ja ahdistavalta. On hirveää olla koko ajan pettynyt omaan kumppaniin.
 
Sä taidat nyt ottaa asian vähän turhan raskaasti. Mä tietenkin olen vähän huono sanomaan...Mä en niin vakavana asiana näe niitä myrkkyjä mitä käsissä kulkee/ulkona polttaa. Eihän ne tietenkään mikään suositus ole. Ennen poltettiin paljon sisällä ja ihan hengissä selvittiin. Jos parisuhde on muuten kunnossa niin en sitä lähtisi tupakoinnin vuoksi kaatamaan. Mutta nalkuttamalla sen suhteen saa kyllä niin solmuun, että vaikuttaa koko parisuhteeseen. Jos sä et pääse yli siitä tupakoinnista niin sitten on ehkä harkittava sitä eroa, mutta sä et voi toiselta muutosta odottaa. Kyllä se mieskin varmaan kokee tupakoinnin paheena, mutta isyys on kuitenkin huomattavasti laajempi käsite kun tupakointi...
 
Sama ongelma täällä. Joka ilta lupaa lopettaa ja joka aamu ostaa uuden askin. Inhottavinta varmaan on se jatkuva lupausten rikkominen, mitä se sitten tekee muissakin asioissa.
 

Yhteistyössä