Neuvolantäti huolissaan, kun 8,5kk vauvamme ei osaa kunnolla istua eikä kontata.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";23596363]mun tyttö on nyt vähän yli vuoden ikäinen ja vasta nyt oppi konttaamaan, ei vielä kävele tukea vasten ja näyttää siltä että menee kyllä vielä varmaan hetki ennen kun oppii kävelemään. Kaikki kehittyy omaa tahtiaan, meiän neiti oli syntyessään 2260g ja nyt 1v neuvolassa painoi 8355g, että luulen tämän pienen koon olevan osittain syynä vähän hitaampaan kehitykseen.[/QUOTE]

En usko, että pieni koko vaikuttaa kehitykseen hidastavasti! Oma tyttäreni oli syntyessään 2680g ja 1v neuvolassa 8430g. Oppi konttaamaan 7kk ja 8,5kk käveli jo, nyt 1v 3kk ja juoksee pihalla kumpparit jalassa. Koen itse, että pienuus on auttanut liikkumiseen lähdössä. Mutta lapset kehittyy eritavalla. Kummityttöni ei konttaa edelleenkää, 1v 1kk, mutta oppi 10,5kk pyllykiitämään eikä nouse vielä edes seisomaan tukea vasten. Tosin kummityttö osaa pyytää juomista ja ruokaa sanoin ja tietyin ääntein, omani vain juoksee keittiöön ölisemään omaa kieltään ja osoittelemaan.

Ap:n kertomasta kävi ilmi, että lapsi ymmärtää varsin hyvin sanoja ikäisekseen. Jospa lapsukaisesi puhuu jo 1-vuotiaana :)
 
Huomenta ja kiitos kommenteista. Tuohon konttaamiseen ja kielenoppimiseen lisäisin, että olen kyllä kuullut puhuttavan samasta. Mutta omalla kohdallani on käynyt päinvastoin: en ole koskaan kontannut, vaan noussut suorintein ylös ja olen ollut aina erittäin hyvä kielissä, eikä äidinkielessä ole koskaan ollut ongelmia (tämä rennompi kirjoituskieli ei siis tarkoita, ettenkö osaisi, heh). Muitakaan oppimisvaikeuksia ei ole ollut.

Olen kuullut poikani suusta ensimmäisen kerran "äiti" kaksi kertaa peräkkäin, kun hän oli 6kk ikäinen, ja nyt 7kk iässä sanoi kerran. En tiedä, oppiiko hän puhumaan miten pian, enkä odota mitään erityisempää. Lapsi otti taas tänä aamuna monesti konttausasennon, mutta ei millään malta siinä pysyä, vaan pyörii ympäriinsä. Juttelee minulle ja isälleen paljon päivän aikana, juttelee itsekseen myös kun tutkii lelujaan.

Neuvolantäti muisti myöskin siinä muutaman minuutin aikana huomauttaa, että "kyllä tuon ikäisen pitäisi jo sormiruokaa syödä ihan hyvin", kun kysyttäessä asiaa totesin, että tietyt ruoat tuntuvat vauvan kädessä oudoilta, mutta esim. leipää tykkää natustaa, kuivaa känttyä siis.

Vauva osaa leikkiä piilosta, osoittaa kiljahtelemalla missä hän on, kun kysytään ja etsii leluja lelukorista. On myös noussut kirjahyllyä vasten puolittain, elikkä haluja varmaan olisi liikkua, muttei vielä oikein yhdistä niitä taitoihin.

Vauva on aina ollut oikein aurinkoinen ja hänen kanssaan on seurusteltu paljon, mutta ei kiirehditty palvelemaan joka inahdusta, vaan annettu touhuta itsekseenkin. Olenkin huomannut, että lapsi viihtyy jokellellen leluilleen pitkäänkin; luonnollisesti olen itse aina läsnä. Leikimme yhdessä myös päivittäin ja kerron hänelle mitä kulloinkin teen. Hän tykkää valtavasti katsella, kun teen kotitöitä. Sellainen utelias nassukka!
 

Yhteistyössä