Neuvolakammo...

Paikkakuntani neuvolassa on kaikki asiat hoituneet aina ihan hyvin, paitsi yksi...Tuntuu siltä kun heillä olisi jotain lasten hankintaa vastaan! Ekan lapsen jälkeen sanoin, että haluan lapsia jatkossakin, enkä ottanut siksi ehkäisyä. Neuvolalääkäri katsoi päätöstäni aika kummasti. Kyllä se satutti.
Toinen lapsi sitten tuliki puolentoistavuoden kuluttua ja ihan hyvin on mennyt. Kun tämän nykyisen vauvan sain sen jälkeen terveydenhoitaja totesi: "perhe on nyt täydellinen; on tyttö ja poika". Kehotti kovasti ehkäisyyn (ymmärrän kyl että on paljon ei. toivottuja raskauksia tai yksinhuoltajia tms, jotka yllättyy, että voi nopeastikin tulla raskaaksi imettämisestä huolimatta). Sanoin, että meillä puolison kanssa ei ole lapsia vastaan mitään, eikä niitä nyt liiaksi ole, vaikka onkin kaksi pientä. =) Sen perään hän hyvin painostavasti totesi: kondomia silti voi käyttää.

Nyt tein tänään testin, kun menkat on myöhässä ja positiivista näytti . Vielä tietysti on suuri vaara mennä kesken. Olen onnellinen asiasta ja tuntuu aivan uskomattomalta, jos meille jälleen suodaan tällainen lahja. On lasten hoito rankkaa, mutta silti rikasta Onko nyky-yhteiskunnassa menty siihen pisteeseen, että kohta on kuin Kiinassa, että jos tulee liikaa lapsia, joutuu maksamaan sakkoa?! Onko muillla samanlaisia kokemuksia? Kyllä pelottaa mennä neuvolaan, millaiseksi minua oikein nyt sitten leimataan. Hui kauheeta KOLMAS lapsi jo tulossa, onpas oikein jätttijättiperhe!!! :headwall:

 

Ei kai missään nauvolassa ruveta syntyvyyttä rajottamaan, mutta siellä on varmaan oltu huolissaan lasten ikäerosta. Naiselle olisi hyvä "toipua" raskaudesta ja synnytyksestä 2v. ennen seuraavaa raskautta. Mutta toki päätös pitäisi olla teidän, eikä painostuksen tulos Eikö neuvolan nuivaa suhtautumista mitenkään perusteltu?

 

Mulle tuli mieleen, että oletko nuori?
Itse sain esikoisen 18v ja kakkosen 20-vuotiaana. Esikoisen jälkeen ei kovasti ehkäisystä tms puhuttu, mutta kakkosen jälkeen oli kova puputus aiheesta. Annoin mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Kolmonen syntyi, kun oli 23-vuotias ja silloin melkein pakotetiin nyt ainakin kierukka laittamaan...onhan noissa jo yhden perheen tarpeiksi =) Mutta en ottanut.
Nyt 28-vuotiaana odottelen nelosta, nykyinen terkka on vaan iloinen, kun nykypäivänä tehdään enemmän kuin se 2 lasta =)
Itse siis koen, että silloinen ehkäisyvalistus johtui iästäni :/

Mutta ohjeena sulle...toisesta sisään ja toisesta ulos =) :hug:

 

Inhottavaa, että sulla on tommosia kokemuksia... :hug: Mulle tuli itse asiassa sama mieleen kuin Jahvetille: teen itte sos.työtä aikuisten parissa ja kyllä meilläkin kuuluu työhön erityisesti nuorten perheiden kohdalla kertoa erilaisista vaihtoehdoista ja kannustaa esim. opiskelemaan ammattiin/ tekemään työtä lasten hankinnan välissä ihan jo taloudellisenkin pärjäämisen vuoksi. Tottakai erilaisia, ns. tavallisia perheitä tuetaan elämään omanlaistaan elämää ja tekemään erilaisiakin valintoja. Toinen vaihtoehto voi olla tuo Kiinin mainitsema "terve väliaika"...

Anyway, tuskinpa ne mitään sen häijympää tarkoittaa. Ole vaan onnellinen raskaudestasi, äläkä anna tuon asian vaivata! Jos asia kuitenkin vaivaa, niin sinuna kysyisin asiasta ihan suoraan tyyliin: "Minusta tuntuu..."

Onnea kovasti ja voimia raskauteen! :hug:

 

Aukku, itse terveydenhoitajana ainakin epäilisin, että terkkari on vain tarkoittanut sitä, että elimistön olisi hyvä palautua synnytyksistä ennen uutta raskautta. Noin ainakin itse perustelen asiakkailleni ehkäisystä puhuttaessa, mutta valinnan jokainen perhe tekee itse.

Joskus on myös ollut tilanne, että olen havainnut perheen äidissä hurjaa väsymystä pieniin lapsiinsa, kolmannen tullessa heti perään jaksaminen olisi vielä tiukemmalla. Ja noissa tilanteissa joku terveydenhoitaja saattaa sitten koittaa hanakammin ylipuhua ehkäisyn käyttöön.

Ellei kohdallanne ole kummastakaan noista kyse, niin joko kysymys on väärinkäsitysten kasasta(synnyttäneen ja odottavan äidin mieli on melko herkkä, esimerkiksi hyvälläkin sanottu lause voi kuulostaa karmivalta) tai sitten terveydenhoitajallanne on jokin oma vahva kanta asiaan, jonka tuo ilmi asiakkaille,vaikkei missään nimessä saisi.
Valinta on aina asiakkaan ja meidän on kunnioitettava sitä.
Onnellista odotusta sinulle!

 

Kiitos rohkaisevista kommenteista! Iältäni olen 26- vuotias, on ammatti, jossa työllistyninen on hyvin helppoa. Varmaan neuvolassa ajatellaan toki sitä äidin jaksamista. Toisaalta on vaikea aina ennakoida miten lasten kanssa tulee jaksamaan, olin itse esim. paljon tiukemmalla yhden lapsen kanssa kuin nyt kahden. Olen jopa nyt tehnyt töitäkin kotoa käsin, vaikka lapseni eivät rauhallisimmasta päästä suinkaan ole.
Totta, että se on jokaisen oma päätös, miten tekee. Neuvolan terkkarit ovat varmasti nähneet paljon yliväsyneitä äitejä ja siksi ajattelevat siltä kannalta. Otan mielelläni lisää vastaan muiden kokemuksia

 

Aukku: Kysy seuraavan kerran tullessa neuvolan tädiltä suoraan, miksi hän suhtautuu asiaan ko. tavalla. Kyllä ammatti-ihmisen pitää pystyä perustelemaan kantansa tai tajuamaan että menee liian pitkälle. Parempi selvittää asia kuin pahoittaa mielensä monta kertaa.

Jiksu

 

Tarvii kysyä. Elämässä on tehtävä valintoja ja minusta äidillä on oikeus hankkia lapsia, ei se saa olla mikään syy, että tulee urakehitys edetä. Tämä yhteiskunta on todella painostava tässä suhteessa. Kumpi tärkeämpi, korkea elintaso (ulkomaanmatkat, loistokodit ym) vaiko tasapainoinen perhe, kun kuitenkin on ruokaa vaatteita, lämmin koti ja auto. En nyt tietenkään tarkoita, että urakehityksen tarkoituksena on ihmisillä vain raha, vaikka paljon tuntuu olevan niin että ihmisillä se vain ratkaisee.

 

mä en oo koskaan tajunnut tota et mitä se neuvolalle kuuluu jos jonkun "perhe ei ole täydellinen" heti yhden lapsen tai sitten tytön ja pojan jälkeen, vaan haluavat lisää. Jokainen tekee itse nää päätökset ja on kurjaa jos muut alkaa arcostelemaan ja vähättelemään toisten päätöstä :/

 

Tarvii kysyä. Elämässä on tehtävä valintoja ja minusta äidillä on oikeus hankkia lapsia, ei se saa olla mikään syy, että tulee urakehitys edetä. Tämä yhteiskunta on todella painostava tässä suhteessa. Kumpi tärkeämpi, korkea elintaso (ulkomaanmatkat, loistokodit ym) vaiko tasapainoinen perhe, kun kuitenkin on ruokaa vaatteita, lämmin koti ja auto. En nyt tietenkään tarkoita, että urakehityksen tarkoituksena on ihmisillä vain raha, vaikka paljon tuntuu olevan niin että ihmisillä se vain ratkaisee.

Toivottavasti et käsittänyt mun aiempaa kommenttia väärin... Tarkennan kuitenkin vähän... Tasapainoisuuteen ja perusturvaan meillä ainakin duunissa tuetaan, ei korkeaan elintasoon. On kuitenkin eri asia, että onko lapsille tarjota tarpeellinen ja turvallinen elämä vaiko ei. Joillain perheillä ei ole käytännössä tarjottavana edes välttämätöntä, niin sellaisissa tapauksissa sitä ajattelee lapsen etua ja lapsen oikeutta turvalliseen ja tasapainoiseen elämään, eikä äidin oikeutta hankkia lasta. Näin ei kuitenkaan ilmiselvästikään ole teidän tapauksessanne.

Ota ihmeessä asia puheeksi neuvolassa, jos vielä ilmaantuu nuivaa suhtautumista. Voithan vaikka laittaa mailia, jos asian puheeksi ottaminen kasvotusten ei ole luontevaa.

 

Mietin, että mikäli on ollut jälkitarkastuksesta kyse, kun ehkäisystä on puhuttu, niin sehän on yksi jälkitarkastusneuvolan "tavoite" (siis ehkäisystä huolehtiminen) ja varmasti sen voi kokea painostavanakin. Mutta nämä kommentit täydellisestä perheestä (kun on tyttö ja poika ja yleensäkin 2 lasta) kuuluvat kyllä pahasti menneisyyteen.

Itselläni ei vastaavia kokemuksia ole, sillä nämä asiat ovat olleet minun ja lääkärin välisiä eikä th ole niihin puuttunut. Itselleni ei sovi hormonaalinen ehkäisy ja kierukka ei pysy sisuksissa, joten kondomi on suunnilleen ainoa vaihtoehto...

 

Mutta nämä kommentit täydellisestä perheestä (kun on tyttö ja poika ja yleensäkin 2 lasta) kuuluvat kyllä pahasti menneisyyteen.

ARGH! Että tommonen oikeesti ärsyttää!!! Miks pitää olla kaks lasta (tyttö ja poika), omakotitalo, koira ja farkkuauto? Meni vähän sivuraiteille, mut kuitenkin...

 

Mutta nämä kommentit täydellisestä perheestä (kun on tyttö ja poika ja yleensäkin 2 lasta) kuuluvat kyllä pahasti menneisyyteen.

ARGH! Että tommonen oikeesti ärsyttää!!! Miks pitää olla kaks lasta (tyttö ja poika), omakotitalo, koira ja farkkuauto? Meni vähän sivuraiteille, mut kuitenkin...

Älä muuta sano
Meillä on 3 poikaa nyt jo olemassa ja voitte kuvitella ihmisten kommentteja tässä vuosien varrella |O |O |O
Tästä nelosesta nyt ei siis tietoa, mutta rv 19+ rakenneultrassa tyttöä povattu, johon en kyllä jotenkin itse osaa uskoa =)
Meillä on siis 3 poikaa, okt, vanha tila-auto ja vaan akvaario -ei koiraa

 

Joo aina puhutaa et olis hyvä et pari vuotta kestäis edellisestä synnytyksestä.. Ja sillä ei oikeasti ole mitää väliä mite tiuhaan sit lapsia saa..
Tässä esimerkki:
Meillä on kotona yhteensä 12 lasta.
Minä synnyin 1.5.1988
2. 4.4.1989
3. 6.6.1990
4. 5.9.1991 jne..
Eikä ole kyl mitenkää vaikuttanu mihinkää vaikka noin useasti ja noin pienen ajan sisällä äitini on synnyttänyt noin monta..

 

Ja mulle kans sitä kokoajan sanotaan neuvolassa ja myös lääkärissä et ku oot noin nuori... Ja sentäs täytän toukokuussa 20.. Olenko muka liian nuori saamaan ensimmäisen lapsen? On kumminki mies, jolla on vakipaikka, on auto, katto pään päällä ja varaa elättää vielä lapsikin. En ymmärrä, mikä vielä pitäis olla toisin.. Okei, en kerinnyt saamaan ammattia, mut onko se nyt muka tärkeintä tässä elämässä.. Lääkärikin niin vihasena katto ku kyseli koulujutuista ja sanoin et jäi kesken.. Eiköhä jonku ammatin kerkeä myöhemminki saada jos haluaa..

 

Ja mulle kans sitä kokoajan sanotaan neuvolassa ja myös lääkärissä et ku oot noin nuori... Ja sentäs täytän toukokuussa 20.. Olenko muka liian nuori saamaan ensimmäisen lapsen? On kumminki mies, jolla on vakipaikka, on auto, katto pään päällä ja varaa elättää vielä lapsikin. En ymmärrä, mikä vielä pitäis olla toisin.. Okei, en kerinnyt saamaan ammattia, mut onko se nyt muka tärkeintä tässä elämässä.. Lääkärikin niin vihasena katto ku kyseli koulujutuista ja sanoin et jäi kesken.. Eiköhä jonku ammatin kerkeä myöhemminki saada jos haluaa..

Kommentoin Ansku näin akateemisen yli kolmekymmpisen näkökulmasta. Tästä näkökulmasta on vaikea käsittää miten kouluttamaton 20-vuotias voi tarjota lapselle hyvän lähtökohdan elämään. Ilman minkäänlaista koulutusta on todella vaikea löytää työtä, jolla tästä näkökulmasta voi elättää itsensä. Ja opiskelu on aikaa vievää, eikä siitä makseta käytännössä mitään. Tasapainoilu opiskelun ja perheen välillä on vaikeaa. Lisäksi suurimmalla osalla maailmankuva muuttuu aika radikaalisti vähän vanhempana. Voiko 20-vuotias tarjota lapselle sellaisen kodin, että lapsi on samalla viivalla yhteiskunnassa muiden lasten kanssa?

Kuitenkin minun mielipiteeni on, että vaikka minä olin kakara 20-vuotiaana, voi monesta muusta olla äidiksi jo silloin. Yhteiskuntamme ruokkii harhakuvaa siitä mitä kaikkea pitää olla ennen kuin voi tehdä lapsia. Jos olisimme mieheni kanssa tienneet miten vaikeaa meille oli tulla raskaaksi olisimme ehkä aloittaneet yrittämisen jo paljon aiemmin. Hedelmällisyydessä alkaa näkyä taantumisen merkkejä jo 25-vuotiaana. MIKSI KUKAAN EI KERRO SIITÄ MISSÄÄN KOULUSSA????

Minulle kumpikaan yliopistotutkintoni, urani, talo tai auto ei ole minkään arvoinen verrattuna raskauteen. Toki minun tapauksessa oli hyvä kerätä elämänkokemusta, mutta muut nuoret voivat olla paljon viisaampia.

Todentotta, jos perheessä on tahtoa niin ammatin voi opiskella aivan hyvin myöhemminkin. Aina sitä jotenkin pärjää. Yliopistollakin näkee lastenvaunuja kirjastossa jatkuvasti. Vääristynyttä ajatella suorilta, että 20v olisi liian nuori äidiksi.

Kaikkea hyvää :wave:

 

Ansku88: Eiköstäs nainen juuri nuorena ole äidiksi parhaimmillaan, eipä sit vanhana jaksa öitä valvoskella...Luonto on just sellanen että nuorena paras hedelmällisyys, järkikin sanoo, että silloin lapset. Toki on nuoria, jotka eivät ole kypsiä äidiksi, on vaikea sulattaa ettei lähdetäkään noin vain bilettämään. Sinun kohdalla ei varmasti tästä ole kyse kun olet isosta perheestä, ymmärrät varmasti mitä lapset tuovat arkeen.
Yhteiskunta on kyllä ajannut kurjaan malliin tuon naisten urakehitysasian. Ennen aikaan ei sellaisia surtu, kun naiset eivät käyneet välttämättä kodin ulkopuolella töissä, vaikka toki sitäkin oli ja ilman muuta naisia tarvitaan moniin ammatteihin. Mutta jos miehellä vakityö se on minusta jo paljon. Nykyisin on paljon aikuiskoulutusmahdollisuuksia niille, joilla ei ole ammattia ja toisaalta kurssitusmahdollisuuksia niille, joilla on ammatti ja haluavat kotiäityden jälkeen päivittää tietojaan.

 

minulla on korkeakoulututkinto, virka, iso omakotitalo, auto, koira jne. mutta lasta ei tahtonut kuulua millään. Lapsettomuushoitojen avulla se on nyt vihdoin saatu aikaan ja mieluusti olisin sen ottanut ennen kaikkia noita muita. uskon vahvasti siihen, että lapsi tuo leivän tullessaanja karsastan aiempaa kommenttia siitä, voiko nuori ja kouluttamaton "tarjota lapselle sellaisen kodin, että lapsi on samalla viivalla yhteiskunnassa muiden lasten kanssa?". Mikä se viiva on? Meillä on ilmainen koululaitos jne, mikä se viiva on, jolle täytyy päästä?

Olen lapsettomuudesta huolimatta neljän lapsen äitä ( pitkä juttu, voi lukea muilta palstoilta) emmekä jakele lapsillemme uusia kännyköitä, merkkivaatteita tai kalliita harrastuksia vaikka keskituloisia olemmekin. Uskon vahvasti, että lapsi pärjää vähemmällä paremmin ja kasvaa terveemmäksi ja tasapainoisemmaksi kun joutuu jakamaan ja tietää, ettei raha kasva puussa.

Vaikka naisen vartalolle varmasti tekee hyvää palautua, on syytä muistaa myös se, että tämä meidän vartalo on luotu synnyttämään. Anskun esimerkki oli hyvä ja se kertoo myös siitä, miten asia ennen vanhaan hoitui, ei ollut ehkäisyä ja lapsia tuli jos oli tullakseen. niitä kyllä myös kuoli, mutta kuolinsyyt eivät ensisijaisesti olleetlähekkäisten raskauksien aiheuttamia.

Rohkeutta jokaiselle tehdä niin monta lasta kuin haluaa ja ihan omalla aikataululla!

 

"tarjota lapselle sellaisen kodin, että lapsi on samalla viivalla yhteiskunnassa muiden lasten kanssa?".

Mariainen: Vaikka en ole itse tätä mieltä, ymmärrän kuitenkin, että yksi näkökulma samalla viivalla olemiseen on perusteltu. Olen käynyt aiheesta lukemattomia kahvipöytäkeskuteluja. En tarkoittanut missään nimessä aineellista hyvinvointia. Kännyköitä, merkkifarkkuja, taskurhaa saati lomaosaketta Aasiassa, omakotitaloa Espoossa, ja kesähuvilaa Turun saaristossa.

Elämänkokemus ja koulutus avaavat uusia maailmoja, joita vanhemmat pyrkivät avaamaan lapsilleen. Tällä tarkoitan mm. yleisesti tiedon hakua ja vastaanottamista maailmasta. Asioista keskustelemista tietyllä tasolla. Luojankiitos meillä on ilmainen koulutus kaikille, ja ihmiset jatkuvasti ylittävät (tai alittavat) vanhempiensa tulotason tai koulutuksellisen aseman. Tarkoitin, että yksi näkökulma on, että sosiaalinen asema on tilastollisesti periytyvä. Eli kaksi "samantasoista" lasta voi tasapäistävässä koulusysteemissä päätyä eri eväillä täysin erilaisiin elämiin.

Mutta: kyllä lapskin avaa uusia maailmoja vanhemmilleen! Kasvattaa vanhempaansa aivan erityisellä tavalla. Minä pidän "elämässä pärjäämisen" ja "hyvän elämän" mittapuuna jotain muuta kuin aineellista hyvää. Onnellisuutta, rakkautta elämään, hyviä ihmissuhteita. Niihin tarvittavat arvot ei todellakaan ole vanhempien tulotasosta, koulutustasosta tai iästä kiinni.

Jos minä saisin päättää, kannustaisin ihmisiä lapsentekoon nuoremmalla iällä =) Kun olen itse elänyt "aikuisen elämää" jo 15vuotta ennen kuin tulin raskaaksi on maailmastani kärjistetysti tullut aika "minäkeskeinen". Oman ajan menetys pelottaa. Parikymmpisenä olisin jaksanut paremmin, vaikka minun kohdalla menojalka vipattikin siinä vaiheessa liikaa

 

Hmm...
Niin, ei kait sitä kovin moni hanki lasta, jos ei siihen ole valmis rahallisesti ja henkisesti!(?) Pääasia et lapsi saa tarpeeksi ruokaa ja vaatteet on päällä, ei ne tarvi olla mitää merkkikuteita. Vähemmälläkin pärjää. Ja tuo ammatti, kyllä mä ainaki olen moneen paikkaan päässy töihin vaik ei ammattia ole. Ja sillo ku töitä jostai saa niin tekee ne hyvin, ja saa hyvän työtodistuksen niin kylläpä sillä seuraavakin työpaikka irtoaa.. Harvoin sitä kysytää et onko ammattia, ainakaa multa ei oo kysytty.
Ja just ku ite oon vanhin ja itestä on 11 nuorempaa niin kyllä sitä just eikä melkeen tietää mitä se on ku on pieniä lapsia ja on itekki vanhimpana "joutunu" ottaa paljon vastuuta..
No, onhan niitä semmosia jotka tulee raskaaks 15-16 vuotiaana eikä sit ole valmiita pitämään lasta ja hyväksymään sitä ettei pääse esim "bilettämään".. Onneks itse ei ole koskaan tarvinnu juoda niin senki takia pystyy antamaan lapselle turvallisen ympäristön..
Se on totta et kaikki kasvaa henkisesti eri vauhtia. Ei kaikki olis tässä vaiheessa valmiita äidiks, niin minustaki tuntu sillo ku sain tietää et oon raskaana, mut kylläpä sitä tässä samalla on "kasvanu tulemaan äidiks"..
Varmaa jo vähä sekavia nää mun jutut.. B)

 

Hmm...
Niin, ei kait sitä kovin moni hanki lasta, jos ei siihen ole valmis rahallisesti ja henkisesti!(?) Pääasia et lapsi saa tarpeeksi ruokaa ja vaatteet on päällä, ei ne tarvi olla mitää merkkikuteita. Vähemmälläkin pärjää. Ja tuo ammatti, kyllä mä ainaki olen moneen paikkaan päässy töihin vaik ei ammattia ole. Ja sillo ku töitä jostai saa niin tekee ne hyvin, ja saa hyvän työtodistuksen niin kylläpä sillä seuraavakin työpaikka irtoaa.. Harvoin sitä kysytää et onko ammattia, ainakaa multa ei oo kysytty.

Valitettavan monet hankkii, joko suunnitellusti tai suunnittelemattomasti...
Ja jonkinlaista lyhytkestoista työtä toki saa ilman koulutustakin, mutta kyllä se vaan nykypäivänä tahtoo niin olla, että ainakin pysyvämpään työsuhteeseen ja moniin pätkiinkin vaaditaan alan koulutus, kun koulutettujakin ihmisiä on saatavilla. Silti munkin mielestä jokainen tehköön omat ratkaisunsa; sekä nuorena että kolmekymppisenä esikoisen saamisessa on omat hyvät puolensa. Tärkeintä on, että pystyy oikeasti tarjoamaan lapselleen perusturvan käsittäen välttämättömän aineellisen ja paljon rakkautta. =)

 

Niin moni ei ajattele kun rupeaa hankkimaan lasta et pystyykö elättämään. Mut itse olen siitä 100% varma.. Ja tiiä pystyykö sitä pitkään aikaan tai edes koskaan menee töihin, ku ei kerran ehkäisyä käytetä, niin saattaa olla et olen montakin vuotta kotiäitinä. Ja se oliskin se unelmien täyttymys.. Lapsia saa tulla niin monta ku on tullakseen. Sit sen jälkeen kun niitä ei enää tule, niin sit miettii lähteekö opiskelemaan ja mitä.. En minä ainakaa ota siitä asiasta ressiä.. Olisha se tottakai mahtava ku olis kerinny ammatin hommaamaan, mut eiköhä se näin kumminki oo paras..

 

Törmäsin päinvastaiseen esikoisen 1-vuotisneuvolassa aikoinaan. Täti kyseli onko sisarus jo tilauksessa? Ei ollut, ja kun sanoin ettei ole mitenkään varmaa että edes tulee, niin kyllä sitä kummasteltiin. Ihan suoraan sanoi että kyllä se sisarus olisi hyvä olla.

No, tulihan se sisarus sitten kuitenkin ja nyt on tulossa vielä se kolmas (ja viimeinen ) Noin pari vuotta on väliä kummallakin kerralla ja sitä ei ole kauhisteltu neuvolassa ollenkaan.
Ehkäisyä ei ole kertaakaan tuputettu, vaan lähinnä kysytty että oletko ajatellut jotain ehkäisyä vai en?
Eroja näköjään on neuvoloissa suuntaan ja toiseen.

Popo 13+1

 

=) Minulla on tosi ihana nykyinen terkkari. Äitien puolelle nimittäin. Nytkin pitäis pikapuolin soittaa että tulisin taas käymään, ja ihan innolla odotan että pääsen poriseen sinne. Odotan viidettä ja vanhin meillä on vaja 5v. En koskaan ole saanu kuulla mitään poikkipuolista häneltä.
Tosin ku joskus lasten terkkarilta, mutta eipä hänkään ole löytäny moitittavaa lapsista. Jopa ihmetteli että jaksakso sä tosiaanki käyttää kestovaippoja ja käydä joka päivä lasten kans pihalla. Meinas huvittaa. Mitähän se kuvitteli että meidän elämä on.
Ku monesti äideistä tehdään väkisin väsyneitä ja uupuneita. Monesti saattaa isonperheen äidit jaksaa loistavasti verrattuna yhden lapsen äitiin.

 

Hmm...
Niin, ei kait sitä kovin moni hanki lasta, jos ei siihen ole valmis rahallisesti ja henkisesti!(?) Pääasia et lapsi saa tarpeeksi ruokaa ja vaatteet on päällä, ei ne tarvi olla mitää merkkikuteita. Vähemmälläkin pärjää. Ja tuo ammatti, kyllä mä ainaki olen moneen paikkaan päässy töihin vaik ei ammattia ole. Ja sillo ku töitä jostai saa niin tekee ne hyvin, ja saa hyvän työtodistuksen niin kylläpä sillä seuraavakin työpaikka irtoaa.. Harvoin sitä kysytää et onko ammattia, ainakaa multa ei oo kysytty.

Valitettavan monet hankkii, joko suunnitellusti tai suunnittelemattomasti...
Ja jonkinlaista lyhytkestoista työtä toki saa ilman koulutustakin, mutta kyllä se vaan nykypäivänä tahtoo niin olla, että ainakin pysyvämpään työsuhteeseen ja moniin pätkiinkin vaaditaan alan koulutus, kun koulutettujakin ihmisiä on saatavilla. Silti munkin mielestä jokainen tehköön omat ratkaisunsa; sekä nuorena että kolmekymppisenä esikoisen saamisessa on omat hyvät puolensa. Tärkeintä on, että pystyy oikeasti tarjoamaan lapselleen perusturvan käsittäen välttämättömän aineellisen ja paljon rakkautta. =)

Vaikka olisi koulutuskin, pätkätöitä vain tarjotaan, esim. hoitoalalla, johon itse olen koulutettu.