NEUVOKAA nyt, käämit palaa!

[Hissukka]

Meillä siirryttiin lauantaina pinniksestä päästävedettävään sänkyyn, kun tyttö 1v9kk huomasi että pinniksestä pystyy kiipeämään alas. Sen jälkeen ei ole nukkumaan meneminen sujunut ollenkaan. :kieh:

Aiemmin tyttö vaan laitettiin pinnikseen, jäi sinne ihan mielellään leikkimään pehmopupujen kanssa ja nukahti omia aikojaan. Vaan ei enää. Kun tytön laittaa vanhojen rutiinien mukaan nukkumaan, niin tulla tepsuttaa perässä pois heti kun huoneesta lähtee. Vaikka kuinka monta kymmentä kertaa. Ollaan koitettu jäädä huoneeseen nukuttamaan, siis sängyn viereen istumaan ja katsomaan ettei nouse sängystä, mutta leikkimiseksi menee silloinkin ja mahtava huuto jos yrittää poistua. Suunnilleen puolitoista tuntia menee tytön nukuttamiseen, tänään päikkäreille laittaessa pidempäänkin, sitten nukahtaa ihan silkkaa väsymystään muutamien kunnon itkupotkuraivareitten jälkeen. :kieh:

Millä ihmeellä mä saan tuon tytön jäämään sänkyyn vapaaehtoisesti? Kun tähän asti on nukahtanut omia aikojaan, niin ei enää viitsisi alkaa nukuttamiseen käyttämään 3-4 tuntia päivässä! :headwall:

 

[vieraana]

Osta jostain varakäämit...

 

[kokeile]

sadun lukemista jos silloin nukahtais?

 

[Hieman Hankala]

Meillä edessä sama homma, joten minäkin kaipaan neuvoja :attn:

 

[saima harmaja]

Niin, ne varakäämit on ehkä paikallaan sillä tuskin tuohon muuta ratkaisua on kuin aika ja kärsivällisyys. Eiköhän tyttö siihen uuteen sänkyyn totu se vaan vie oman aikansa. Tämä ei nyt varmaankaan yhtään lohduta

 

[Keikas]

Mä olen huomannut sen, että lasten nukahtamisessa on erilaisia vaiheita. Esikoista piti juuri tuossa iässä nukuttamalla nukuttaa, ja joskus meni tosi kauankin. Hänelle auttoi, että laittoi käden aika raskaasti selän päälle. Nyt, kun on vähän yli kolmen, nukahtaa itsekseen todella hyvin. Kuopus on nyt 1v7kk ja sama vaihe alkamassa, että nukahtaminen kestää, mutta nyt olen kärsivällisempi, koska tiedän tän vaiheen menevän ohi. Joten en osaa muuta sanoa, kuin kärsivällisyyttä: ei se välttämättä kestä ikuisuutta se nukuttaminen.

 

[kuulapyssy]

meillä oli sama rumba kun tyytö oli 1v6kk,siirryttiin isojen sänkyyn.
aina ennen nukahti nätisti pinnikseen...mutta mutta :headwall:

eka viikko oli ihan mahotonta,neiti tuli parhaimillaan 50 kertaa pois sängystään ja aina vein takasin...päivä päivältä kerrat vähenivät kun neiti oppi että siellä on pysyttävä.

meillä ehkä autto kun neiti tuli pois niin heti syliin ja takasin sänkyyn ja mitään en sanonut kertaakaan...

nykyään laitan oven kiinni ja pysyy nätisti sängyssään...nyt on huudotkin loppunut kokonaan.

 

[Raidallinen tiikeri]

Meilläki tyttö teki tota hetken aikaa,kun siirryttiin pinniksestä pois.Aina jäi kiltisti uuteen sänkyyn nukkumaan,mutta n.5min päästä tuli pois ja sitä jatku ja jatku vaan.. Hirveet raivarit sai aina,mut aina vaan kannettiin takas.Ja nyt menee ihan kiltisti nukkumaan ja jää sinne myös.Välillä saattaa tulla pois,mut aina vaan vien takas

 

[Hissukka]

sadun lukemista jos silloin nukahtais?

Kokeiltiin mutta ei toimi. :/ Tyttö haluaa "osallistua" liikaa lukemiseen, toisin sanoen haluaa kirjan itselleen ja alkaa repiä sivuja. Kuten yleensäkin, lukeminen tulee mukaan tuon tytön kuvioihin vasta kun vähän rauhoittuu ja oppii kuuntelemaan.

 

[mam84]

No kokemuksesta voin sanoa, että ei auta muu, kuin viedä aina takaisin. Älä siihen "nukuttamis" rumbaan ryhdy, mä tein sen virheen. Se kestää, mutta hyvä neuvo on, että kolme ekaa kertaa kun tulee pois sängystä, niin viet takaisin ja sanot, että nyt on yö, nyt nukutaan, hyvää yöta. Kolmen kerran jälkeen et sano enää mitään, viet vaan sänkyyn. Meillä kesti 3 viikkoa sängystä pois ramppaaminen, mutta nykyään jää suosiosta ekalla kertaa sänkyyn
Ai niin, sitten on nää; pissahätä, kakkahätä, jano -jutut, mutta kyllä sitten tiedät mikä menee pelleilyksi. Minä itse vien tasan 2 kertaa pissalle/kakalle jos en oo varma että onko oikeasti hätä vai ei. Jos tiedän että hätä "ei voi olla", niin sanon, että silmät kiinni ja nyt nukutaan.

Tsemppiä! Vaatii kärsivällisyyttä!

 

[Hissukka]

Kiitoksia kommenteista. =) Tuohon vieressä nukuttamiseen en tosiaan viitsisi tässä vaihteessa ryhtyä, kun se ei ennenkään ole ollut tarpeen... täytyy kai vaan kantaa tyttö aina takaisin, vaikka siihen menisi se pari tuntia. :kieh: Helpottavaa kuulla, että viikon-parin jälkeen on useimmilla hellittänyt. =)

 

[Keikas]

sadun lukemista jos silloin nukahtais?

Kokeiltiin mutta ei toimi. :/ Tyttö haluaa "osallistua" liikaa lukemiseen, toisin sanoen haluaa kirjan itselleen ja alkaa repiä sivuja. Kuten yleensäkin, lukeminen tulee mukaan tuon tytön kuvioihin vasta kun vähän rauhoittuu ja oppii kuuntelemaan.

Siis tarkoitatko, että et lue tytölle ollenkaan, koska haluaa osallistua, vai että et lue nukkumaan mennessä? Kyllä lapsia kannattais tutustuttaa kirjoihin jo heti pienestä, meidänkin puolitoistavuotias osaa jo "lukea" repimättä, kun on vauvasta asti kulkenut kirja kainalossa.

 

[The titityy]

Meillä poika 2v2kk nukkunut nyt jatkettavassa kolmisen kuukautta.
Alkuun meni hyvin mutta nyt viime viikkoina alkanut tulemaan jatkuvasti pois.

Tulee tuohon huoneen ovelle istuskelemaan, ei huoneesta pois.
Sata kertaa komennan takaisin ja jäähän se sinne sitten ennen pitkää kun tarpeeksi väsyttää.

Yleensä pitää jättää ovi vähän raolleen että sieltä sängystään näkee tähän olkkarin nurkkaan missä istun koneella.

 

[harmi]

sadun lukemista jos silloin nukahtais?

Kokeiltiin mutta ei toimi. :/ Tyttö haluaa "osallistua" liikaa lukemiseen, toisin sanoen haluaa kirjan itselleen ja alkaa repiä sivuja. Kuten yleensäkin, lukeminen tulee mukaan tuon tytön kuvioihin vasta kun vähän rauhoittuu ja oppii kuuntelemaan.

No voi harmi..
Meillä neiti on aina jääny sänkyyn ja itse olen lukenut sadun vähän matkan päästä sängystä. Aina nukahtanut jo sadun alkumetreillä. Tosin ollut vuoden ikäsestä (nyt 2,5 vuotias) päiväkodissa, jossa "totutettu" satuun ja paikalla oloon.

Mutta hermoja varmasti koettelee, kärsivällisyttä peliin

 

[Hissukka]

sadun lukemista jos silloin nukahtais?

Kokeiltiin mutta ei toimi. :/ Tyttö haluaa "osallistua" liikaa lukemiseen, toisin sanoen haluaa kirjan itselleen ja alkaa repiä sivuja. Kuten yleensäkin, lukeminen tulee mukaan tuon tytön kuvioihin vasta kun vähän rauhoittuu ja oppii kuuntelemaan.

Siis tarkoitatko, että et lue tytölle ollenkaan, koska haluaa osallistua, vai että et lue nukkumaan mennessä? Kyllä lapsia kannattais tutustuttaa kirjoihin jo heti pienestä, meidänkin puolitoistavuotias osaa jo "lukea" repimättä, kun on vauvasta asti kulkenut kirja kainalossa.

Luetaan sellaisia kovasivuisia kirjoja, mitä ei saa revittyä, siis ihan lyhyitä tarinoita. Varsinaisia satuja ei vielä lueta, koska tyttö ei kuuntele vaan keskittyy kirjan repimiseen. Pienellä ei riitä vielä keskittymiskyky pidemmän tarinan kuuntelemiseen, vaan tykkää noista lyhyistä jutuista mihin pystyy itse osallistumaan, näyttää kirjan kuvia ja sanoo tuntemiensa esineiden nimet. =) Mutta nukkumaan mennessä ei lueta, sillä se ei ole tytölle rauhoittumista, vaan leikkiä.

 

[äby]

Meillä saman ikäisenä oli sama rumba. Laitoin tytön väliaikaisesti nukkumaan matkasänkyyn, jossa oli Etolasta pehmeempi kunnon patja. Sieltä ei päässyt kiipeämään pois kuten pinniksestä mutta nukahti yhtä hyvin. Sänky on myös suurempi, joten tyttö nukkui siinä melkein kolme vuotiaaksi, jonka jälkeen siirtyi ongelmitta ison tytön sänkyyn. Hermot sästyi kun ei tarvinnut nukutella!

 

[vieras]

meillä toi "vaihe" on kestäny jo kuukausia,menee useinki jopa 2h ennenku se sinne nukahtaa.. Joka kerta saa hermot menettää,ja sitä tuo vissiin yrittääki,uhma kun on

 

[Hissukka]

Minäkin kokeilin jo matkasänkyä mutta kiipeää sieltäkin vaivatta pois. :/ Kiva kuulla kuitenkin että en ole yksin tämän ongelman kanssa, ja etenkin että se saattaa olla vain lyhyt vaihe! Täytyy kai vaan käydä kaupasta ostamassa lisää kärsivällisyyttä, mahtavan päänsäryn sai aikaan jo tuo päiväunille taisteleminen. :kieh:

 

[äiti]

Joo, meilläkin oli tämä vaihe..
Menee ohi aikanaan, totutteluun meni jonkun aikaa ja sen ajan jouduin makaileaan huoneen lattialla "turvana" tai palauttamaan lapsen sänkyynsä sen 30 kertaa, ku tais poikaa jännittää uus sänky.

Mutta kärsivällisyyttä siis, kyllä se ennemmin tai myöhemmin alkaa sujua. Kunhan vaan asennoituu siihen, että nukutus kestää joka ilta ja päivä sen mitä kestää (itse otin päiväunia huoneen lattialla silloin ku poika totuttel sänkyynsä, peitto ja tyyny siihen ni ei ole äidilläkään kiire minnekään..)