Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Neuvoja rikkinäiseen parisuhteeseen..
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="tällä kertaa ilman n, post: 271183"]</p><p>Kerron nyt teille IHAN kaiken. Sen mitä ennen on tapahtunut ja missä nyt mennään. Toivottavasti jaksatte lukea.</p><p></p><p>Vajaa 5-vuotta sitten:</p><p></p><p>Seurustelin lähes kolme vuotta entisen miesystäväni kanssa. Mies oli minua 4 vuotta vanhempi. Suhteessa ei ollut mustasukkaisuutta, ei epäilyjä, elimme lähes täydellistä elämää, harvoin oli edes riitoja. Kaikki muuttui hieman ennen joulua 2000. Mies ei käynyt, ei soittanut, ei vastannut puheluihin, ei tekstiviesteihin. Ei avannut ovea. Kukaan ei ollut nähnyt häntä kahteen viikkoon. Epäilin jo kuolemaa, kunnes sain vihdoin hänet kiinni puhelimella. Tylysti hän ilmoitti seuraavin sanoin, jotka muistan koko elämäni "Ai sori, enkö oo muistanut kertoo, että mulle ja Sannalle tulee vauva parin kuukauden päästä" Että näin. Olimme suunnitelleet kihloja uudeksivuodeksi, muuttoa yhteen jne.. Olin todella rikki, yritin itsemurhaa unilääkkeillä ja viinalla, mutta en onnistunut. Veljeni löysi minut ja toimitti sairaalaan.</p><p>Kävin psykiatrisessa hoidossa muutaman kuukauden. Elämä alkoi palata taas raiteilleen, mutta miehiin en luottanut.</p><p></p><p>3-vuotta sitten:</p><p></p><p>Löysin nykyisen kihlattuni sattumalta. Pikkuhiljaa ystävyys muuttui rakkaudeksi. Häntä oli petetty edellisessä suhteessa myös..muutenkin meillä oli paljon yhteistä..olimme, kuin luotuja toisillemme..</p><p></p><p>Ikäeroa meillä 5,5 vuotta ja Välimatkaa yli 150km..Opiskelut sain päätökseen, tein kesätyön pois alta ja muutimme yhteen elokuussa 2001. Minä jätin kaiken taakseni, perheeni, ystäväni, kummilapseni..ihan kaiken..Aika nopeaan muutto tuli, mutta tämä suhde iski, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kaikki oli paremmin, kuin hyvin, kihloihin menimme heinäkuussa 2002, aika-ajoin minä olin mustasukkainen, olen vieläkin...kai...mutta pääosin asiat olivat hyvin, aina tammikuuhun 2003, jolloin olimme suurella joukolla laivalla. Tuolloin osallistuin Karaokekilpailuihin, joihin kihlattuni ei tullut kannustamaan..ei se haitannut..Olin kuitenkin 15, 45 kilpailijasta..Mutta mitä sen jälkeen tapahtui, oli myrskyä. Kun palasin laivabaariin toisten joukkoon, löysin kihlattuni toisen naisen kanssa. Ja kaikki "ystäväni" siellä myös. Silloin en nähnyt muuta, kuin heidät, en kuullut mitään.. Sain hillittömän raivokohtauksen..niin ja mitä siitä seurasi..kihlattuni lennätti sormuksensa syliini ja sanoi "se on loppu nyt", lähti tämän uuden naisen kanssa tanssilattialle.. Minun kanssani hän ei ole koskaan tanssinut..sillä omaan kilpatanssitaustan, eikä hän itse osaa tanssia. Olin aivan rikki. Juoksin laivan kannelle ja siinä kohtaa, kun sain toisen jalkani yli kaiteen, joku repi minut hiuksista alas..Taaskaan en onnistunut. Aloitin uuden psykiatrisen hoidon. Saimme kihlattuni kanssa asiat sovittua..mutta ilmeisesti emme tarpeeksi hyvin.. Jatkoin hoitoa ja sain lääkityksen masennukseeni..</p><p></p><p>Syyskuussa 2003 löysin hänen sähköpostista naisten kuvia..alastomina..ja kaikkea muuta..Tiedustelin kihlatultani asiasta ja hän kiisti kaiken..VAIKKA MINULLA OLI TODISTEET NENÄN EDESSÄ!! Taas annoin anteeksi, sillä rakastin häntä ja todella toivoin suhteemme onnistuvan. Minä en jättänyt kaikkea taakseni vain siksi, että vastoinkäymisten jälkeen voisin palata heti takaisin.. Olin sisukas ja taas meni hetken hyvin.. Noin kuukautta myöhemmin heräsin yöllä 3 aikaan vaistojeni varassa siihen, että olohuoneessa oli edelleen valot..näppäimistöä naputeltiin..kuuntelin hetken sängyssä..ihme puhinaa ja kahinaa..Laitoin sukat jalkaan ja hiivin olohuoneen oviaukkoon..ja mitä näinkään..mieheni oli chatissa ja veti käteen..Kyllä!! Ensin hän ei tajunnut, että todella seisoin siinä vaan jatkoi touhujaan..kunnes havahtui ja yritti sulkea yhteyttä.. sain sen estetyksi ja raivostuin..hetken aikaa itkin ja huusin ja raivosin ja taas itkin miehelleni ja yritin penkoa syitä, että MIKSI??? Ei vastausta, mies vain totesi, ettei kai chattailussa ole mitään pahaa.. No ei kai..mutta se mitä siitä seurasi ei ollut oikeutettua.. Rullasin keskustelun alkuun ja luin ja luin ja luin.. ensin oli kyselty niitä näitä..sitten harrastettu esileikkejä..juttu oli kääntynyt treffikeskusteluun ja päivämäärä ja aika lyöty lukkoon..Ja sitten otettu esimakua, mitä sinä päivänä he tekisivät..</p><p></p><p>Ja arvatkaapa mikä päivä ja mikä aika.. Minun viimeinen kertani psykiatrin juttusilla ja jolloin lääkkeiden syömisestä piti keskustella, että lopettaisin ne parantuneen voinnin vuoksi..En tiennyt mitä tehdä, kaikki tuntui niin sekavalta, mikään ei ottanut onnistuakseen, olin aivan rikki. Kaksi yötä nukuin parvekkeella makuupussissa..en voinut olla sisällä, sillä tuntui että seinät kaatuvat päälleni..Työssäkään en jaksanut käydä..Sitten päätin, että nyt tämä saa loppua..Hain marketista kasan pahvilaatikoita ja ostin jätesäkkejä..Minä olin päättänyt lähteä takaisin KOTIIN.</p><p></p><p>Kun päivien mittaan olin saanut puolet tavaroista pakattua mieheni murentui edessäni. Vajosi polvilleen ja piti polvieni takaa kiinni..nojasi niihin ja itki..En ollut ennen nähnyt miehen itkevät ja vieläpä niin vuolaasti.. En koskenut mieheeni vaan tönäisin pois. Sanoin, että jälkeenpäin on vaikea saada tehtyä tekemättömäksi. Minä olin päättänyt lähteä. En olisi ikinä sinusta uskonut.. Kolmen päivän aikana mieheni ei puhunut minulle mitään..vältteli katsettani ja kuunteli toistuvasti lähes 24h vuorokaudessa biisiä "Haavemaa" ja itki.. En heltynyt, olin niin vihainen.. Toistelin vain hänelle "Miksi? Mitä vikaa mussa on? Mitä olen tehnyt väärin" Mies vain vastasi "En tiedä.."</p><p></p><p>Kaikki muut tavarani olivat valmiita kannettaviksi muuttoautoon, paitsi astiat. Tässä kohtaa ystäväni oli huomannut jotain outoa..sen mitä oli tekeillä..hänelle kerroin ja hän pahoitteli..Sanoi vain, ettei olisi ikinä uskonut miehestäni. Että eikö hän ollut oppinut viimeisestä suhteestaan mitään..Aikaa kului taas muutama viikko..Olin saanut muuttoauton ja kaikki..Sitten tapahtui jotain..ensimmäistä kertaa suhteemme aikana, mieheni puhui ongelmistamme..Puhuimme kaikesta mahdollisesta..IHAN kaikesta..Menneestä, senhetkisestä tilanteesta, tulevasta..Jotenkin vain taas päädyin antamaan anteeksi..Parissa viikossa purin tavarani..Olin ehtinyt irtisanoa itseni työstäni, kun todella luulin että lähtisin..He eivät ottaneet minua takaisin..Enpä ole vieläkään löytänyt työpaikkaa. Kävin kaksi kuukautta kursseillakin, että saisin myös minä rahaa..pääosin elän yhä edelleen mieheni tulojen varassa..</p><p></p><p>Tämänhetkisessä elämäntilanteessa muuten asiat ovat ok, toisia naisia ei ole, ei chattailua ei mitään. Mieheni todella pelästyi, että lähtisin..Asiasta on puhuttu useempaan otteeseen..Mutta työtä ei ole, enkä näin ollen saa kannettua kortta kekoon ja leipää pöytään..Nyt kaikki on kuulemma minun syytäni, se ettei ole töitä, eikä rahaa tilillä että saisi laskut maksettua ja ruokaa ostettua..Mieheni tilistä menee puolet vuokraan, lopuilla pitäisi ostaa ruokaa ja maksaa laskut, vakuutukset ym menot. Työttömyyskorvauteni ei paljon tässä kohtaa lämmitä..</p><p></p><p>Viime viikkoina olemme tapelleet tuhat kertaa..rahasta..tai oikeastaan siitä, ettei sitä ole..laskupino kasvaa ja olemme joutuneet lainaamaan minun äidiltäni..</p><p></p><p>Nyt olen niin loppu, että mietin vain miksen lähtenyt silloin..Minunko vikani se on, että viikossa lähetän lähes 20 työhakemusta, mutta lähes jokaiseen on kuitenkin vaadittu ajokortti..No sitähän ei rahattomalla ole varaa ajaa..Tai muuten kokemusta tai ammattitaitoa..Erikoismaalarin-tutkinnolla ei pitkälle pötkitä, kun kaikki Erikoismaalarit ovat Yksityis-yrittäjiä..</p><p></p><p>Nyt olen kaksi kertaa käynyt taas ammattiauttajalla..kun en muuten jaksa..</p><p>Tiedän, että lähtemispäätökseni on minun itse tehtävä, mutta kaipaisin mielipiteitä..Olenko minä tosiaan syyllinen tähän kaikkeen?? Auttakaa..mihin elämäni on menossa??</p><p></p><p>Anteeksi sekava teksti..niin paljon oli kerrottavaa, jotta tiedätte missä mennään..</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="tällä kertaa ilman n, post: 271183"] Kerron nyt teille IHAN kaiken. Sen mitä ennen on tapahtunut ja missä nyt mennään. Toivottavasti jaksatte lukea. Vajaa 5-vuotta sitten: Seurustelin lähes kolme vuotta entisen miesystäväni kanssa. Mies oli minua 4 vuotta vanhempi. Suhteessa ei ollut mustasukkaisuutta, ei epäilyjä, elimme lähes täydellistä elämää, harvoin oli edes riitoja. Kaikki muuttui hieman ennen joulua 2000. Mies ei käynyt, ei soittanut, ei vastannut puheluihin, ei tekstiviesteihin. Ei avannut ovea. Kukaan ei ollut nähnyt häntä kahteen viikkoon. Epäilin jo kuolemaa, kunnes sain vihdoin hänet kiinni puhelimella. Tylysti hän ilmoitti seuraavin sanoin, jotka muistan koko elämäni "Ai sori, enkö oo muistanut kertoo, että mulle ja Sannalle tulee vauva parin kuukauden päästä" Että näin. Olimme suunnitelleet kihloja uudeksivuodeksi, muuttoa yhteen jne.. Olin todella rikki, yritin itsemurhaa unilääkkeillä ja viinalla, mutta en onnistunut. Veljeni löysi minut ja toimitti sairaalaan. Kävin psykiatrisessa hoidossa muutaman kuukauden. Elämä alkoi palata taas raiteilleen, mutta miehiin en luottanut. 3-vuotta sitten: Löysin nykyisen kihlattuni sattumalta. Pikkuhiljaa ystävyys muuttui rakkaudeksi. Häntä oli petetty edellisessä suhteessa myös..muutenkin meillä oli paljon yhteistä..olimme, kuin luotuja toisillemme.. Ikäeroa meillä 5,5 vuotta ja Välimatkaa yli 150km..Opiskelut sain päätökseen, tein kesätyön pois alta ja muutimme yhteen elokuussa 2001. Minä jätin kaiken taakseni, perheeni, ystäväni, kummilapseni..ihan kaiken..Aika nopeaan muutto tuli, mutta tämä suhde iski, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kaikki oli paremmin, kuin hyvin, kihloihin menimme heinäkuussa 2002, aika-ajoin minä olin mustasukkainen, olen vieläkin...kai...mutta pääosin asiat olivat hyvin, aina tammikuuhun 2003, jolloin olimme suurella joukolla laivalla. Tuolloin osallistuin Karaokekilpailuihin, joihin kihlattuni ei tullut kannustamaan..ei se haitannut..Olin kuitenkin 15, 45 kilpailijasta..Mutta mitä sen jälkeen tapahtui, oli myrskyä. Kun palasin laivabaariin toisten joukkoon, löysin kihlattuni toisen naisen kanssa. Ja kaikki "ystäväni" siellä myös. Silloin en nähnyt muuta, kuin heidät, en kuullut mitään.. Sain hillittömän raivokohtauksen..niin ja mitä siitä seurasi..kihlattuni lennätti sormuksensa syliini ja sanoi "se on loppu nyt", lähti tämän uuden naisen kanssa tanssilattialle.. Minun kanssani hän ei ole koskaan tanssinut..sillä omaan kilpatanssitaustan, eikä hän itse osaa tanssia. Olin aivan rikki. Juoksin laivan kannelle ja siinä kohtaa, kun sain toisen jalkani yli kaiteen, joku repi minut hiuksista alas..Taaskaan en onnistunut. Aloitin uuden psykiatrisen hoidon. Saimme kihlattuni kanssa asiat sovittua..mutta ilmeisesti emme tarpeeksi hyvin.. Jatkoin hoitoa ja sain lääkityksen masennukseeni.. Syyskuussa 2003 löysin hänen sähköpostista naisten kuvia..alastomina..ja kaikkea muuta..Tiedustelin kihlatultani asiasta ja hän kiisti kaiken..VAIKKA MINULLA OLI TODISTEET NENÄN EDESSÄ!! Taas annoin anteeksi, sillä rakastin häntä ja todella toivoin suhteemme onnistuvan. Minä en jättänyt kaikkea taakseni vain siksi, että vastoinkäymisten jälkeen voisin palata heti takaisin.. Olin sisukas ja taas meni hetken hyvin.. Noin kuukautta myöhemmin heräsin yöllä 3 aikaan vaistojeni varassa siihen, että olohuoneessa oli edelleen valot..näppäimistöä naputeltiin..kuuntelin hetken sängyssä..ihme puhinaa ja kahinaa..Laitoin sukat jalkaan ja hiivin olohuoneen oviaukkoon..ja mitä näinkään..mieheni oli chatissa ja veti käteen..Kyllä!! Ensin hän ei tajunnut, että todella seisoin siinä vaan jatkoi touhujaan..kunnes havahtui ja yritti sulkea yhteyttä.. sain sen estetyksi ja raivostuin..hetken aikaa itkin ja huusin ja raivosin ja taas itkin miehelleni ja yritin penkoa syitä, että MIKSI??? Ei vastausta, mies vain totesi, ettei kai chattailussa ole mitään pahaa.. No ei kai..mutta se mitä siitä seurasi ei ollut oikeutettua.. Rullasin keskustelun alkuun ja luin ja luin ja luin.. ensin oli kyselty niitä näitä..sitten harrastettu esileikkejä..juttu oli kääntynyt treffikeskusteluun ja päivämäärä ja aika lyöty lukkoon..Ja sitten otettu esimakua, mitä sinä päivänä he tekisivät.. Ja arvatkaapa mikä päivä ja mikä aika.. Minun viimeinen kertani psykiatrin juttusilla ja jolloin lääkkeiden syömisestä piti keskustella, että lopettaisin ne parantuneen voinnin vuoksi..En tiennyt mitä tehdä, kaikki tuntui niin sekavalta, mikään ei ottanut onnistuakseen, olin aivan rikki. Kaksi yötä nukuin parvekkeella makuupussissa..en voinut olla sisällä, sillä tuntui että seinät kaatuvat päälleni..Työssäkään en jaksanut käydä..Sitten päätin, että nyt tämä saa loppua..Hain marketista kasan pahvilaatikoita ja ostin jätesäkkejä..Minä olin päättänyt lähteä takaisin KOTIIN. Kun päivien mittaan olin saanut puolet tavaroista pakattua mieheni murentui edessäni. Vajosi polvilleen ja piti polvieni takaa kiinni..nojasi niihin ja itki..En ollut ennen nähnyt miehen itkevät ja vieläpä niin vuolaasti.. En koskenut mieheeni vaan tönäisin pois. Sanoin, että jälkeenpäin on vaikea saada tehtyä tekemättömäksi. Minä olin päättänyt lähteä. En olisi ikinä sinusta uskonut.. Kolmen päivän aikana mieheni ei puhunut minulle mitään..vältteli katsettani ja kuunteli toistuvasti lähes 24h vuorokaudessa biisiä "Haavemaa" ja itki.. En heltynyt, olin niin vihainen.. Toistelin vain hänelle "Miksi? Mitä vikaa mussa on? Mitä olen tehnyt väärin" Mies vain vastasi "En tiedä.." Kaikki muut tavarani olivat valmiita kannettaviksi muuttoautoon, paitsi astiat. Tässä kohtaa ystäväni oli huomannut jotain outoa..sen mitä oli tekeillä..hänelle kerroin ja hän pahoitteli..Sanoi vain, ettei olisi ikinä uskonut miehestäni. Että eikö hän ollut oppinut viimeisestä suhteestaan mitään..Aikaa kului taas muutama viikko..Olin saanut muuttoauton ja kaikki..Sitten tapahtui jotain..ensimmäistä kertaa suhteemme aikana, mieheni puhui ongelmistamme..Puhuimme kaikesta mahdollisesta..IHAN kaikesta..Menneestä, senhetkisestä tilanteesta, tulevasta..Jotenkin vain taas päädyin antamaan anteeksi..Parissa viikossa purin tavarani..Olin ehtinyt irtisanoa itseni työstäni, kun todella luulin että lähtisin..He eivät ottaneet minua takaisin..Enpä ole vieläkään löytänyt työpaikkaa. Kävin kaksi kuukautta kursseillakin, että saisin myös minä rahaa..pääosin elän yhä edelleen mieheni tulojen varassa.. Tämänhetkisessä elämäntilanteessa muuten asiat ovat ok, toisia naisia ei ole, ei chattailua ei mitään. Mieheni todella pelästyi, että lähtisin..Asiasta on puhuttu useempaan otteeseen..Mutta työtä ei ole, enkä näin ollen saa kannettua kortta kekoon ja leipää pöytään..Nyt kaikki on kuulemma minun syytäni, se ettei ole töitä, eikä rahaa tilillä että saisi laskut maksettua ja ruokaa ostettua..Mieheni tilistä menee puolet vuokraan, lopuilla pitäisi ostaa ruokaa ja maksaa laskut, vakuutukset ym menot. Työttömyyskorvauteni ei paljon tässä kohtaa lämmitä.. Viime viikkoina olemme tapelleet tuhat kertaa..rahasta..tai oikeastaan siitä, ettei sitä ole..laskupino kasvaa ja olemme joutuneet lainaamaan minun äidiltäni.. Nyt olen niin loppu, että mietin vain miksen lähtenyt silloin..Minunko vikani se on, että viikossa lähetän lähes 20 työhakemusta, mutta lähes jokaiseen on kuitenkin vaadittu ajokortti..No sitähän ei rahattomalla ole varaa ajaa..Tai muuten kokemusta tai ammattitaitoa..Erikoismaalarin-tutkinnolla ei pitkälle pötkitä, kun kaikki Erikoismaalarit ovat Yksityis-yrittäjiä.. Nyt olen kaksi kertaa käynyt taas ammattiauttajalla..kun en muuten jaksa.. Tiedän, että lähtemispäätökseni on minun itse tehtävä, mutta kaipaisin mielipiteitä..Olenko minä tosiaan syyllinen tähän kaikkeen?? Auttakaa..mihin elämäni on menossa?? Anteeksi sekava teksti..niin paljon oli kerrottavaa, jotta tiedätte missä mennään.. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SISILISKO?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
SOTEen yhä vähemmin rahaa kun taas SOTE-johtajien kultaisiin kädenpuristuksiin enemmän
50 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Kommentti: Thatcheriin verrattu Riikka Purra ihmetteli, miksei ”Rautarouva” kelpaa feministeille esikuvaksi – siihen on aivan selkeä syy
55 min sitten
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Onkohan tällaisessa tilanteessa mitään toivoa saada töitä?
Tänään 20:32
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Mitä hyötyä pataruuissa on laakerinlehdestä?
Tänään 19:23
Echo
23 Viestiä
Aihe vapaa
5.
RITKEMINEN! PUOLA ALOITTAA SODAN VENÄJÄN KANSSA
Tänään 18:12
vierailija
11 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Jeesus tulee
Tänään 16:32
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Raískauksesta tuomion saanut henkilö on Li Anderssonin (vasemmistoliitto) hyvä ystävä
Tänään 16:26
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Vasemmistoliittolainen ja Sohvaperunoista tuttu Teemu Tanner sai vankeustuomion raískauksesta
Tänään 16:24
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Naiset, jos lastenne isä on muslimi, niin varautukaa tähän vauvaan tai varhaisteiniin kohdistuvaan rikokseen
Started by vierailija
Maanantai klo 12:27
Luettu: 6K
Aihe vapaa
2.
Mikä on sun ikä ja verenpaine?
Started by vierailija
Maanantai klo 21:37
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Nykyisellä syntyvyydellä suomalaisia on 90 vuoden kuluttua enää vain yksi (1) miljoona
Started by vierailija
Maanantai klo 08:39
Luettu: 826
Aihe vapaa
4.
Eikö rahat riitä? Ota vinkki heti käyttöön.
Started by vierailija
Eilen 15:03
Luettu: 667
Aihe vapaa
5.
Minne täältä hävisi se joku mies?
Started by vierailija
Tiistai klo 11:32
Luettu: 596
Aihe vapaa
6.
Ay-mafia taas niin mielensä pahoitti totuudesta
Started by vierailija
Sunnuntai klo 12:05
Luettu: 565
Aihe vapaa
7.
Älykäs ja upean kova putlerin vastustaja, ulkoministerimme Valtsu-Ellu hakkaa pian maailmansuosioansioillaan jopa Marinin Sannan. Upeeta 👍
Started by vierailija
Sunnuntai klo 14:47
Luettu: 545
Aihe vapaa
8.
Pushbackin sijaan raja pitäisi avata
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:20
Luettu: 453
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
RITKEMINEN! PUOLA ALOITTAA SODAN VENÄJÄN KANSSA
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
4.
Mitä hyötyä pataruuissa on laakerinlehdestä?
Latest: vierailija
20 min sitten
Aihe vapaa
5.
Jeesus tulee
Latest: vierailija
23 min sitten
Aihe vapaa
6.
SOTEen yhä vähemmin rahaa kun taas SOTE-johtajien kultaisiin kädenpuristuksiin enemmän
Latest: Rätti Väsynyt
24 min sitten
Aihe vapaa
7.
Onkohan tällaisessa tilanteessa mitään toivoa saada töitä?
Latest: vierailija
33 min sitten
Aihe vapaa
8.
Greedflation ja oikeistohallitus pakottavat kansaa roskaruokaan, jälki tulee olemaan ikävää
Latest: vierailija
38 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Neuvoja rikkinäiseen parisuhteeseen..
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu