Chamorphis
Eli otsikossa tuli jo ilmi se, että meidän puolivuotiaalla pojalla on kissa-allergia juuri todettu. Vasta-aineet veressä oli 3,50 eli just siinä hilkulla että on herkistymisen puolella jo. Oireena meillä ei oo mitään muuta kuin yskää. Lääkäri sanoi, että todennäköisesti kissa aiheuttaa oireet, kun kerran arvot koholla. Pojalla kuitenkin muitakin oireita... Yskii pääasiassa öisin ja aamuisin. Röyhtäilee niin, että suuhun nousee jotain. Aika usein rupee kitisemään kun laittaa lattialle, mutta myös viihtyykin sielä aika usein. Hikkaa esiintyy kohtuullisen usein. Ei pulauttele normaalia enempää. Itse epäilen enemmän silent refluksia.
Kokeilussa meillä nyt, että kissa majailee muualla niin kauan kunnes selviää häviääkö yskä. Valitettava totuushan on se, että ne vasta-aineet on koholla eli lievää allergiaakin sielä on. Kuitenkin mitä olen netistä lukenut niin tietyillä keinoilla saisi mahdollisesti pidettyä oireettomana. Esim. usein siivous, kissan pesu kerran viikossa jne. jne. Itse haluaisin kokeilla jos oireet katoaa ottaa kissan takaisin ja katsoa pysyykö noilla keinoilla oireettomana, mutta mies ei haluaisi tätä. Ymmärrän häntä hyvin, mutta itselle kova paikka, jos joudun kissasta luopumaan. Ahdistaa kauheasti tämä tilanne sillä kissa ollut minulla melkein 7,5 vuotta. :'(
Eli tämän sekavan raapustukseni päätteeksi kysynkin, että millaisia kokemuksia muilla on kissa-allergioista perheessä? Onko kissasta suosista luovuttu vai onko kokeiltu jotain muuta?
Kovasti kaipaan neuvoja ja kokemuksia! :ashamed:
Kokeilussa meillä nyt, että kissa majailee muualla niin kauan kunnes selviää häviääkö yskä. Valitettava totuushan on se, että ne vasta-aineet on koholla eli lievää allergiaakin sielä on. Kuitenkin mitä olen netistä lukenut niin tietyillä keinoilla saisi mahdollisesti pidettyä oireettomana. Esim. usein siivous, kissan pesu kerran viikossa jne. jne. Itse haluaisin kokeilla jos oireet katoaa ottaa kissan takaisin ja katsoa pysyykö noilla keinoilla oireettomana, mutta mies ei haluaisi tätä. Ymmärrän häntä hyvin, mutta itselle kova paikka, jos joudun kissasta luopumaan. Ahdistaa kauheasti tämä tilanne sillä kissa ollut minulla melkein 7,5 vuotta. :'(
Eli tämän sekavan raapustukseni päätteeksi kysynkin, että millaisia kokemuksia muilla on kissa-allergioista perheessä? Onko kissasta suosista luovuttu vai onko kokeiltu jotain muuta?
Kovasti kaipaan neuvoja ja kokemuksia! :ashamed: