Aloin juttelemaan erään miehen kanssa kutakuinkin viikko sitten mesessä. Juteltiin niitä näitä, mutta aina puhe kääntyi jotenkin siihen, että hän haluisi imeä varpaitani, ja minut kävelemään hänen päälleen, ja että hän haluaisi olla minun lattiamattoni ...wtf???
Lähettelin muutamia kuvia itsestäni, ja minua alkoi vähän pännimään, etten tiennyt miltä hän näytti. Olin kyllä nähnyt hänen "sikspäkkinsä", mutten kasvoista, ja hän ei tuntunut tajuavan sitä että minulle on tärkeää tietää minkä näköisen ihmisen kanssa juttelen. Koko ajan sanoi ettei hänellä ole kuvia itsestään. No olisi ottanut webbikameralla, daa? Lopulta hän suostui näyttämään naamansa. No joo, hän ei ollut mitenkään mainittavan ruma, pukeutui kyllä trendikkäästi, mutta kasvot näyttivät vähän siltä kuin hän olisi meikannut itseään. Tummat ripset, nypityt kulmakarvat ja leveä suu (ja piti sitä suuta koko ajan auki, ärsyttävä piirre!) ei siis mies minun makuuni.
No, äijä rupesi valittamaan että en halua enää jutella hänen kanssaan, koska näin miltä hän todellisuudessa näyttää. En tiedä, aloinko käyttäytymään erilailla, ainakaan se ei ollut tarkoitukseni hänen ulkonäkönsä takia. Mutta ne jutut, voi jeesus... Joka päivä hän kysyi minulta useaan otteeseen että saisiko hän olla minun lattiamattoni. Mitä siihen voisi vastata? Joskus sanoin joo, joskus ei, ehkä. Jos sanoin joo, niin seurasi kysymys että eikö se olisi nöyryyttävää. No mitä vittu kyselee jos kokee sen nöyryyttävänä? Sitten taas jos vastasin kieltävästi, niin siitä seurasi surullinen hymiö.
Joka kerta kun kirjauduin sisään, niin hän oli iloinen etten ollutkaan torjunut häntä. Siis mitä ihmettä? En ollut edes sanonut että torjuisin hänet? Kyllä minunkin pitää töissä käydä, enkä voi päivystää koneella 24/7. Kai sen nyt normaali ihminen ymmärtää että joillain on menoja, eikä välttämättä tule edes koko päivänä koneelle. Sitten jos vähänkin oli hiljaista, (kun siis olin onlinessä) niin heti hän kysyi että mitä teen. Siis apua, en saisi enää jutella omien kavereitteni kanssa, vaan pitäisi koko ajan pitää seuraa hänelle??
Äijä koko ajan jaksaa jankuttaa siitä, etten halua jutella hänen kanssaan, koska tiedän miltä hän näyttää, mutten vain muka uskaltaisi sanoa sitä, ja että juttelen hänelle vain ollakseni kiva hänelle. Sitten jos olen kysynyt hänen perheestään, niin se ei kuulemma ole olennaista tietää, tai ylipäätään minun ei tarvitse kuulemma tietää mitään hänen taustoistaan, tai mitään henkilökohtaista. Kysyin, opiskeleeko hän vai käykö töissä, kuulemma tekee töitä, mutta sitten kun kysyn vaikka illalla että miten hänen päivänsä on mennyt, niin sanoo vaan olleensa salilla. Tuntuu että hän käy vaan koko ajan salilla eikä tee muuta? En usko että on töissä.
Eilen sitten sain tarpeekseni ja avauduin hänelle että minua ei kiinnosta hänen masokistiset jutut, eikä minun edes tarvitse. Aikaisemmin hän on sanonut että hän haluaa miellyttää vain ja ainoastaan minua, ja haluaa olla juuri sellainen kun minä haluan. Miten ihminen voi haluta miellyttää noin paljon jotain toista ihmistä? No, aikani vaahdottua sanoin sitten hyvää illanjatkoa ja menin offlineen. Aamulla kun katsoin sähköpostia, niin kaksi viestiä tältä herralta, joiden sisältö on kutakuinkin sama: ota minut pois estolistaltasi, lupaan etten enää puhu siitä (siis lattiamattona olemisesta jne).
Nyt melkein joka kerta kun olen kirjautunut meseen, niin hän on aina lisännyt minut meseen eri osoitteella, jotka ovat eri variaatioita hänen nimestään. En ole hyväksynyt kutsuja, mutta tuokin alkaa olla jo raivostuttavaa.
Huoh. En enää jaksa tota miestä. Mitä ihmettä teen? Sanokaa nyt minulle että hän ei ole normaali? Vai minäkö tässä olen epänormaali?
Tuli vähän pitkä selitys, mutta toivottavasti jaksatte lukea...
Lähettelin muutamia kuvia itsestäni, ja minua alkoi vähän pännimään, etten tiennyt miltä hän näytti. Olin kyllä nähnyt hänen "sikspäkkinsä", mutten kasvoista, ja hän ei tuntunut tajuavan sitä että minulle on tärkeää tietää minkä näköisen ihmisen kanssa juttelen. Koko ajan sanoi ettei hänellä ole kuvia itsestään. No olisi ottanut webbikameralla, daa? Lopulta hän suostui näyttämään naamansa. No joo, hän ei ollut mitenkään mainittavan ruma, pukeutui kyllä trendikkäästi, mutta kasvot näyttivät vähän siltä kuin hän olisi meikannut itseään. Tummat ripset, nypityt kulmakarvat ja leveä suu (ja piti sitä suuta koko ajan auki, ärsyttävä piirre!) ei siis mies minun makuuni.
No, äijä rupesi valittamaan että en halua enää jutella hänen kanssaan, koska näin miltä hän todellisuudessa näyttää. En tiedä, aloinko käyttäytymään erilailla, ainakaan se ei ollut tarkoitukseni hänen ulkonäkönsä takia. Mutta ne jutut, voi jeesus... Joka päivä hän kysyi minulta useaan otteeseen että saisiko hän olla minun lattiamattoni. Mitä siihen voisi vastata? Joskus sanoin joo, joskus ei, ehkä. Jos sanoin joo, niin seurasi kysymys että eikö se olisi nöyryyttävää. No mitä vittu kyselee jos kokee sen nöyryyttävänä? Sitten taas jos vastasin kieltävästi, niin siitä seurasi surullinen hymiö.
Joka kerta kun kirjauduin sisään, niin hän oli iloinen etten ollutkaan torjunut häntä. Siis mitä ihmettä? En ollut edes sanonut että torjuisin hänet? Kyllä minunkin pitää töissä käydä, enkä voi päivystää koneella 24/7. Kai sen nyt normaali ihminen ymmärtää että joillain on menoja, eikä välttämättä tule edes koko päivänä koneelle. Sitten jos vähänkin oli hiljaista, (kun siis olin onlinessä) niin heti hän kysyi että mitä teen. Siis apua, en saisi enää jutella omien kavereitteni kanssa, vaan pitäisi koko ajan pitää seuraa hänelle??
Äijä koko ajan jaksaa jankuttaa siitä, etten halua jutella hänen kanssaan, koska tiedän miltä hän näyttää, mutten vain muka uskaltaisi sanoa sitä, ja että juttelen hänelle vain ollakseni kiva hänelle. Sitten jos olen kysynyt hänen perheestään, niin se ei kuulemma ole olennaista tietää, tai ylipäätään minun ei tarvitse kuulemma tietää mitään hänen taustoistaan, tai mitään henkilökohtaista. Kysyin, opiskeleeko hän vai käykö töissä, kuulemma tekee töitä, mutta sitten kun kysyn vaikka illalla että miten hänen päivänsä on mennyt, niin sanoo vaan olleensa salilla. Tuntuu että hän käy vaan koko ajan salilla eikä tee muuta? En usko että on töissä.
Eilen sitten sain tarpeekseni ja avauduin hänelle että minua ei kiinnosta hänen masokistiset jutut, eikä minun edes tarvitse. Aikaisemmin hän on sanonut että hän haluaa miellyttää vain ja ainoastaan minua, ja haluaa olla juuri sellainen kun minä haluan. Miten ihminen voi haluta miellyttää noin paljon jotain toista ihmistä? No, aikani vaahdottua sanoin sitten hyvää illanjatkoa ja menin offlineen. Aamulla kun katsoin sähköpostia, niin kaksi viestiä tältä herralta, joiden sisältö on kutakuinkin sama: ota minut pois estolistaltasi, lupaan etten enää puhu siitä (siis lattiamattona olemisesta jne).
Nyt melkein joka kerta kun olen kirjautunut meseen, niin hän on aina lisännyt minut meseen eri osoitteella, jotka ovat eri variaatioita hänen nimestään. En ole hyväksynyt kutsuja, mutta tuokin alkaa olla jo raivostuttavaa.
Huoh. En enää jaksa tota miestä. Mitä ihmettä teen? Sanokaa nyt minulle että hän ei ole normaali? Vai minäkö tässä olen epänormaali?
Tuli vähän pitkä selitys, mutta toivottavasti jaksatte lukea...
lattiamatto?! sillä ihmisellä kyllä viiraa päässä ja melko pahasti! 
