Nenämahaletkusta eroon

Okei eli lyhyesti ihan alusta asti vauvan vaiheet olivat seuraavanlaiset, jo rakenne ultrassa todettiin sydänvika. Hän syntyi hieman etuajassa. Kiidätettiin teholle, mutta pärjäsi hyvin itsekseen. jo seuraavana päivänä laitettiin nenämahaletkuun. Oli myös pienikokoinen syntyessään, eli jäi siis kasvamaan sairaalaan joksikin aikaa. Tavoite oli kasvaa vähintään 3kiloiseksi tulevaa leikkausta ajatellen. päästiin kotiin n.2kk iässä ja sen tiedon kanssa, että avosydänleikkaus tulisi pian. Ja se tulikin miltei heti kun oltiin kotiin päästy, eli sydämenkorjaus leikkaus oli 2kk ikäisenä. Parantui kivasti leikkauksesta, vaikkei sydän tullut täysin kuntoon, pieni reikä jäi vielä kammioiden väliin, mutta lääkärit uskoo sen kasvavan itsekseen kiinni. Nyt vauvamme on n6kk ikäinen ja edelleen nenämähaletkussa. Härveli inhottaa minua eli äitiä, vaikka ymmärrän täysin että se on hyvä turva jos ei maito muutoin onnistu menemään masuun. Hänellä siis alusta asti ollut hieman ongelmana jaksaminen tuttipullosta imeä. Tarjoan aina kuitenkin tuttipulloa ja hän saakin siitä juotua jonkin verran, muttei koskaan koko pullollista eli loput menee sinne letkuun. Soseet aloitettiin jo hyvissä ajoin n.4kk iässä ja nyt meneekin itseni mielestä kivasti, jopa syöttökerralla semmoinen pilttipurkillinen tosin vaihtelevasti, joskus syö paremmin ja joskus huonommin. Lisäksi olen toisinaan paksuntanut maitoa puurojauheella ja hörpyttänyt mukista. Ja se toimii hienosti, mutta saako näin tehdä? Eli siis jos maito paksunnetaan joka syötöllä ja vauva ei periaatteessa saisi maitoa täysin nestemäisenä? Eli tämä ois se keino millä pääsis nenämahaletkusta eroon? Osasinkohan muotoilla kysymyksen oikein... toivottavasti joku olisi siellä joka osaisi vastata tai antaa jotain vinkkiä, neuvoa, ihan mitä vain! Nenisletku häiritsee minua ja vauvaa, koska senkin hän osaa jo repiä pois. Jatkuvasti ollaan uutta hakemassa vanhan revityn tilalle ja sekin rassaa tottakai. Apuja ollaan saatu niin ravitsemusterapeutilta kuin puheterautilta sekä lääkäreiltä, mutta loppujen lopuksi näyttäs siltä, että nekin vaan pompottelee, että kysy siltä ja kysypäs siltä jne... Miten ihmeessä päästään koskaan "luopumaan" nenisletkusta jos kysymyksetkin pitää kierrättää ja kukaan ei osaa vastata. on tässä itekin ihan sekaisin:|
Onko siellä ketään jolla on kokemusta nenämahaletkun vierotuksesta ja sen onnistumisesta??? Tuntuu, että oon niin yksin tämän asian kanssa:(
 
vierailija
Okei eli lyhyesti ihan alusta asti vauvan vaiheet olivat seuraavanlaiset, jo rakenne ultrassa todettiin sydänvika. Hän syntyi hieman etuajassa. Kiidätettiin teholle, mutta pärjäsi hyvin itsekseen. jo seuraavana päivänä laitettiin nenämahaletkuun. Oli myös pienikokoinen syntyessään, eli jäi siis kasvamaan sairaalaan joksikin aikaa. Tavoite oli kasvaa vähintään 3kiloiseksi tulevaa leikkausta ajatellen. päästiin kotiin n.2kk iässä ja sen tiedon kanssa, että avosydänleikkaus tulisi pian. Ja se tulikin miltei heti kun oltiin kotiin päästy, eli sydämenkorjaus leikkaus oli 2kk ikäisenä. Parantui kivasti leikkauksesta, vaikkei sydän tullut täysin kuntoon, pieni reikä jäi vielä kammioiden väliin, mutta lääkärit uskoo sen kasvavan itsekseen kiinni. Nyt vauvamme on n6kk ikäinen ja edelleen nenämähaletkussa. Härveli inhottaa minua eli äitiä, vaikka ymmärrän täysin että se on hyvä turva jos ei maito muutoin onnistu menemään masuun. Hänellä siis alusta asti ollut hieman ongelmana jaksaminen tuttipullosta imeä. Tarjoan aina kuitenkin tuttipulloa ja hän saakin siitä juotua jonkin verran, muttei koskaan koko pullollista eli loput menee sinne letkuun. Soseet aloitettiin jo hyvissä ajoin n.4kk iässä ja nyt meneekin itseni mielestä kivasti, jopa syöttökerralla semmoinen pilttipurkillinen tosin vaihtelevasti, joskus syö paremmin ja joskus huonommin. Lisäksi olen toisinaan paksuntanut maitoa puurojauheella ja hörpyttänyt mukista. Ja se toimii hienosti, mutta saako näin tehdä? Eli siis jos maito paksunnetaan joka syötöllä ja vauva ei periaatteessa saisi maitoa täysin nestemäisenä? Eli tämä ois se keino millä pääsis nenämahaletkusta eroon? Osasinkohan muotoilla kysymyksen oikein... toivottavasti joku olisi siellä joka osaisi vastata tai antaa jotain vinkkiä, neuvoa, ihan mitä vain! Nenisletku häiritsee minua ja vauvaa, koska senkin hän osaa jo repiä pois. Jatkuvasti ollaan uutta hakemassa vanhan revityn tilalle ja sekin rassaa tottakai. Apuja ollaan saatu niin ravitsemusterapeutilta kuin puheterautilta sekä lääkäreiltä, mutta loppujen lopuksi näyttäs siltä, että nekin vaan pompottelee, että kysy siltä ja kysypäs siltä jne... Miten ihmeessä päästään koskaan "luopumaan" nenisletkusta jos kysymyksetkin pitää kierrättää ja kukaan ei osaa vastata. on tässä itekin ihan sekaisin:|
Onko siellä ketään jolla on kokemusta nenämahaletkun vierotuksesta ja sen onnistumisesta??? Tuntuu, että oon niin yksin tämän asian kanssa:(
 
vierailija
Okei eli lyhyesti ihan alusta asti vauvan vaiheet olivat seuraavanlaiset, jo rakenne ultrassa todettiin sydänvika. Hän syntyi hieman etuajassa. Kiidätettiin teholle, mutta pärjäsi hyvin itsekseen. jo seuraavana päivänä laitettiin nenämahaletkuun. Oli myös pienikokoinen syntyessään, eli jäi siis kasvamaan sairaalaan joksikin aikaa. Tavoite oli kasvaa vähintään 3kiloiseksi tulevaa leikkausta ajatellen. päästiin kotiin n.2kk iässä ja sen tiedon kanssa, että avosydänleikkaus tulisi pian. Ja se tulikin miltei heti kun oltiin kotiin päästy, eli sydämenkorjaus leikkaus oli 2kk ikäisenä. Parantui kivasti leikkauksesta, vaikkei sydän tullut täysin kuntoon, pieni reikä jäi vielä kammioiden väliin, mutta lääkärit uskoo sen kasvavan itsekseen kiinni. Nyt vauvamme on n6kk ikäinen ja edelleen nenämähaletkussa. Härveli inhottaa minua eli äitiä, vaikka ymmärrän täysin että se on hyvä turva jos ei maito muutoin onnistu menemään masuun. Hänellä siis alusta asti ollut hieman ongelmana jaksaminen tuttipullosta imeä. Tarjoan aina kuitenkin tuttipulloa ja hän saakin siitä juotua jonkin verran, muttei koskaan koko pullollista eli loput menee sinne letkuun. Soseet aloitettiin jo hyvissä ajoin n.4kk iässä ja nyt meneekin itseni mielestä kivasti, jopa syöttökerralla semmoinen pilttipurkillinen tosin vaihtelevasti, joskus syö paremmin ja joskus huonommin. Lisäksi olen toisinaan paksuntanut maitoa puurojauheella ja hörpyttänyt mukista. Ja se toimii hienosti, mutta saako näin tehdä? Eli siis jos maito paksunnetaan joka syötöllä ja vauva ei periaatteessa saisi maitoa täysin nestemäisenä? Eli tämä ois se keino millä pääsis nenämahaletkusta eroon? Osasinkohan muotoilla kysymyksen oikein... toivottavasti joku olisi siellä joka osaisi vastata tai antaa jotain vinkkiä, neuvoa, ihan mitä vain! Nenisletku häiritsee minua ja vauvaa, koska senkin hän osaa jo repiä pois. Jatkuvasti ollaan uutta hakemassa vanhan revityn tilalle ja sekin rassaa tottakai. Apuja ollaan saatu niin ravitsemusterapeutilta kuin puheterautilta sekä lääkäreiltä, mutta loppujen lopuksi näyttäs siltä, että nekin vaan pompottelee, että kysy siltä ja kysypäs siltä jne... Miten ihmeessä päästään koskaan "luopumaan" nenisletkusta jos kysymyksetkin pitää kierrättää ja kukaan ei osaa vastata. on tässä itekin ihan sekaisin:|
Onko siellä ketään jolla on kokemusta nenämahaletkun vierotuksesta ja sen onnistumisesta??? Tuntuu, että oon niin yksin tämän asian kanssa

Saitteko mitään apua, miten pääsitte eroon. Vauva 5kk (korjattu ikä 3.5kk) kuukausi sitten totaalikorjattu. Eli aika sama tilanne. Toivoton olo nokkiksen kanssa
 

Yhteistyössä