Jaana: No se oli tilaushomma teille, jos olit toivonutkin kaksosia. Ja selviätte varmasti hyvin. Eiköhän ne sykkeetkin sieltä löydy, kiinnittyminenhän on voinu tapahtua vaikka kuinka paljon myöhemmin, joten viikkojakaan ei välttämättä ole edes tuon vertaa. Tsemppiä.
Autosta:Tuo Volkkarin Transportteri olisi ehdottomasti kelvannut mulle kans. Se on erittäin hyvin kokoinen ja mallinen, eikä kuitenkaan semmoinen bensasyöppö kuin chryslerit (jotka on muuten tosi päteviä autoja minusta myös).
Ja siis me asutaan täällä periferiassa, nyt kuntakeskuksessa, mutta uus talo tulee n. 5 kilsan päähän kaupoista. Auto you must have, sano Yoda!
Neljäs : Minä en tyttöjä saa, mulla on jotenkin semmoinen huntsi. Tää on meidän viimeinen poika. Mutta en tiiä haittaako se kovin paljoa. Neljän suora varmaan muistaan viime ketjusta nää mietiskelyt, jotka on ihan samanlaisia nyt. Kun kuulin tämän kolmannen sukupuolen ultrassa, niin en pettynyt lainkaan vaikka etukäteen kovasti sitä pelkäsin. Sitähän odottaa juuri sitä lasta, joka siellä kohdussa kasvaa, ei tyttöä tai poikaa. Hankala selittää, mutta se on jotenkin mulle aika selkeänä mielessä. Lisäksi poikalapset eivät tunnu yhtä mutkikkailta kasvattaa kuin tyttöset, en tiiä osaisinko edes. Siskolla on tyttö ja joskus on senkin kanssa ihan että: :headwall: (kun ei ne toimi samalla tavalla...)
Pikkujouluvaara onneksi tosiaan ohi. Meinasin mun sijaiselle kyllä lipsauttaa luottamuksellisesti, että saa vielä ainakin vuoden, parin jatkon soppariinsa, mutta pidin kuitenkin suuni kiinni. Jotenkin vaan ois halunnu sille hymyn huulille.
Autosta:Tuo Volkkarin Transportteri olisi ehdottomasti kelvannut mulle kans. Se on erittäin hyvin kokoinen ja mallinen, eikä kuitenkaan semmoinen bensasyöppö kuin chryslerit (jotka on muuten tosi päteviä autoja minusta myös).
Ja siis me asutaan täällä periferiassa, nyt kuntakeskuksessa, mutta uus talo tulee n. 5 kilsan päähän kaupoista. Auto you must have, sano Yoda!
Neljäs : Minä en tyttöjä saa, mulla on jotenkin semmoinen huntsi. Tää on meidän viimeinen poika. Mutta en tiiä haittaako se kovin paljoa. Neljän suora varmaan muistaan viime ketjusta nää mietiskelyt, jotka on ihan samanlaisia nyt. Kun kuulin tämän kolmannen sukupuolen ultrassa, niin en pettynyt lainkaan vaikka etukäteen kovasti sitä pelkäsin. Sitähän odottaa juuri sitä lasta, joka siellä kohdussa kasvaa, ei tyttöä tai poikaa. Hankala selittää, mutta se on jotenkin mulle aika selkeänä mielessä. Lisäksi poikalapset eivät tunnu yhtä mutkikkailta kasvattaa kuin tyttöset, en tiiä osaisinko edes. Siskolla on tyttö ja joskus on senkin kanssa ihan että: :headwall: (kun ei ne toimi samalla tavalla...)
Pikkujouluvaara onneksi tosiaan ohi. Meinasin mun sijaiselle kyllä lipsauttaa luottamuksellisesti, että saa vielä ainakin vuoden, parin jatkon soppariinsa, mutta pidin kuitenkin suuni kiinni. Jotenkin vaan ois halunnu sille hymyn huulille.