Tiedän tunteen. Tosin en ole yh, mutta yksinäistä/kahdenkeskistä vapaa-aikaa meillä ei ole, mitä nyt tuntipari lasten mentyä nukkumaan (niinkuin kai lähes kaikilla), aina ei sitäkään. Mutta ns. oikeaa lapsivapaata ei ole, eikä sitä enää osaa edes kaivata. Mutta olihan se hienoa, kun ekaa kertaa neljään vuoteen kävimme elokuussa miehen kanssa risteilyllä. Oli outoa mennä yökerhoon, nauttia vähän drinkkejä, olla vaan. ja mikä vielä oudompaa, kuin saada syödä ihan rauhassa valmiiksi tehtyä ruokaa, ja joku vielä siivosi pöydänkin!
Nautin kyllä täysillä silloin, nautihan sinäkin tänään!