neiti taas istuu ja mököttää lautanen nenän edessä

[vieras äiti]

ei syöny aamupalaa ja nyt närppiny ruokaa sieltä täältä ja narisee ku on huono olo ja nukuttaa ja menis mielummin sänkyyn (siis yrittää keinotella hinnalla millä hyvänsä ittesä tuosta pois) ARGH taas tää alkaa sen kanssa! EIlen jo oli syömättä aamupalan, närppi tuokaa klo 12 maissa, sit iltaruuan ku iskin pöytään ni narina alkoi et ei syö tollasta ja lemppasinki likan oitis omaan huoneeseen ja sanoin et kuule, ei tarvi syödä ja siitäkös se meteli tuliki ku sit oiski ruoka maistunu. Illal mies toi kotzonet meille ja kuopus saikin sitä sitte palasen ja limua ja nameja ja esikoinen ois tahtonu kans, mut sanoin ku ei oo syöny ruokaa koko päivänä ni ei tipu muitakaan herkkuja. Iltapuuron mies sit istutti neitii pöydäs et se söi.

Nyt en tod. anna periks helvata ollaan lähös kavereille ja siellä on herkkuja ja meillä tänä iltana ni on se nyt kurjaa sit vahtia likkaa koko ajan et se ei niitä saa. Rasittavaa! Sori joo, oon ehkä nipo, mut kun tää on just alkanu taas tää oikkuilu ja en viitis alkaa antaa periks just nyt. Ja ku se luulee et se saa kuitenki vaik se ei syö ni herkkuja...ihan tahallista toimintaa likalta.

 

[Neith]

ehdottomasti kannattaa pysyä tiukkana, ei siitä mitään tule ettei ruoka kelpaa mutta herkkuja vetää..
kyllä lapsi syö sitten kun huomaa ettei saa tahtoaan läpi

 

[vieras]

On ihan oikein kieltää herkut jos ruokaa ei mene. Minkä ikäinen on kyseessä?

 

[Nina]

hyvä hyvä, pysy lujana!

 

[Zoe-F]

Joskus käy sääliksi pieniä, jos pakotetaan syömään.
Mutta olen kyllä sitä mieltä, että jos ruoka ei maistu oikeasti, niin ihan oikein ettei sitten mitään herkkujakaan saa.
Itsellä vaan oli jo pienenä "tosi harvoin toimiva vatsa" enkä oikeasti jaksanut silloin, enkä jaksa vieläkään paljoa syödä, enkä niin usein kun pitäisi, hedelmiä kyllä ja sellaista pientä jaksaa, mutta kaks ruokaa päivässä on mulle jo ihan liikaa, joskus jopa se yksi.
Kieltäydyin usein syömästä kesäkeittoa ja kalasoppaa ym maitojuttuja, koska ne kävivät koskemaan mahaan, ja sitä valitettavan usein pidettiin "nyrpistelynä" yms.

Mutta jos oikeasti ei ole mitään ongelmia eikä allergioita tms, eikä ruoka maistu, niin ei kyllä sitten jaksa niitä herkkujakaan varmasti syödä
Tosin kaikki eivät pidä kaikista ruuista, itse en syö vieläkään maksaa enkä kaalia, vaikka kuinka väkisin pienenä niitä syötettiin.

 

[IamWeasel]

Arkisin ymmärrän kyllä ettei herkkuja jos ei ruokakaan maistu mutta.. :/ Tänään on kumminkin juhlapäivä :snotty:

 

[vieras äiti]

Sanoisinko et erittäin fiksu ja ovela neljä vuotias. Se hokas kattokaas tän kun joulun aika syötiin miten sattui, kun jouluruuat ei maistunu ja kuitenki silloin sai herkkuja jne. Siis me ite okei päästettiin se menee noin, mtu en nyt aatellu et tästä tällänen ralli taas tulis. Jotenki aateltiin et nautiskellaan ja ollaan rennosti ja eihän noille jouluruoka oikein maistunu ni maistaa kyl piti mut sit sai jättää ruokaa jne.

saa istua tuossa vaik siihen asti ku lähetään kavereille, siinä vaiheessa tiijän et viimestää alkaa pari tuntia seissyttä riisiä ja kanaa veteleen sellasella vauhilla että kun tahtoo mukaan lähteä. Aivan sama, mut mä oon nyt jo niiiiiiiin kypsä tähän ja se tietää et mul menee hermo tän asian kanssa, eilen ei tarvinu kauaakaan istua puuroa syömäs ku isi hotii sen homman, mut pershana ku sekii on nyt asioilla...ni likkahan yrittää vedättää mua!

Kiitokset tsemppaamisesta, tuli heti oikeen lisä puhkua tähän hommaan(et pysyn lujana )!

Ja PAH, sanoi vielä kun sanoin et teen kanaa, et nam se on hyvää ja tee sitä hyvää kastiketta ja teinki ja mikä narina alkoi pöydässä. Nyt lämmitin ruuan toistamiseen ja alkoi pisteleen ja sanoi et on hyvää ja teethän tätä huomennakin! Voi jestas, koita nyt näitten kanssa tässä....

 

[vieras äiti]

Joskus käy sääliksi pieniä, jos pakotetaan syömään.
Mutta olen kyllä sitä mieltä, että jos ruoka ei maistu oikeasti, niin ihan oikein ettei sitten mitään herkkujakaan saa.
Itsellä vaan oli jo pienenä "tosi harvoin toimiva vatsa" enkä oikeasti jaksanut silloin, enkä jaksa vieläkään paljoa syödä, enkä niin usein kun pitäisi, hedelmiä kyllä ja sellaista pientä jaksaa, mutta kaks ruokaa päivässä on mulle jo ihan liikaa, joskus jopa se yksi.
Kieltäydyin usein syömästä kesäkeittoa ja kalasoppaa ym maitojuttuja, koska ne kävivät koskemaan mahaan, ja sitä valitettavan usein pidettiin "nyrpistelynä" yms.

Mutta jos oikeasti ei ole mitään ongelmia eikä allergioita tms, eikä ruoka maistu, niin ei kyllä sitten jaksa niitä herkkujakaan varmasti syödä
Tosin kaikki eivät pidä kaikista ruuista, itse en syö vieläkään maksaa enkä kaalia, vaikka kuinka väkisin pienenä niitä syötettiin.

niin, no ei mustakaan tää hyvälle tunnu ja välillä saatankin tehä sopimuksia kuin monta lusikallista pitää syödä, mut jotenki nyt ku tietää mitä tää ilta on, yhtä herkuttelua ni jotenki en vaan voi antaa periksi, vielä kun tiedän et toi on ihan tahallista ja annoakin oli äärettömän pieni..

 

[niin]

No hittoako sä koneella nuokut. Istu pöytään lapsen kaveriksi. Jutelkaa ja ruokailkaa yhdessä. Ei se yksin maistukkaan ja ajatukset pysyy tiukasti syömättömyydessä, kun ei ole juttu seuraa joka veisi ajatuksi positiiviseen suuntaan.

 

[vieras äiti]

No hittoako sä koneella nuokut. Istu pöytään lapsen kaveriksi. Jutelkaa ja ruokailkaa yhdessä. Ei se yksin maistukkaan ja ajatukset pysyy tiukasti syömättömyydessä, kun ei ole juttu seuraa joka veisi ajatuksi positiiviseen suuntaan.

joo ja äitini sanoisi et SYÖTÄ SITÄ ... EN ole ollut enkä mikään likan seuraneiti joka kääntää lelulehdestä sivuja ja samalla syöttää sitä kuten mummo ja ilmeisesti SÄ. Se syö siellä yksin me muut ollaan jo syöty ja touhuillaan jo omia juttujamme. Olsi syöny reippaasti yhdessä meidänn muiden kanssa silloin kun otliin kaikki keittiössä.

 

[niin]

No hittoako sä koneella nuokut. Istu pöytään lapsen kaveriksi. Jutelkaa ja ruokailkaa yhdessä. Ei se yksin maistukkaan ja ajatukset pysyy tiukasti syömättömyydessä, kun ei ole juttu seuraa joka veisi ajatuksi positiiviseen suuntaan.

joo ja äitini sanoisi et SYÖTÄ SITÄ ... EN ole ollut enkä mikään likan seuraneiti joka kääntää lelulehdestä sivuja ja samalla syöttää sitä kuten mummo ja ilmeisesti SÄ. Se syö siellä yksin me muut ollaan jo syöty ja touhuillaan jo omia juttujamme. Olsi syöny reippaasti yhdessä meidänn muiden kanssa silloin kun otliin kaikki keittiössä.

Kyllä MÄ yrittäisin tukea ja muuttaa ruokailua positiiviseksi kokemukseksi. Noinkin tärkeä asia voi paisua isoihin mittasuhteisiin, jos vanhemmat "hylkää" lapsen yksin selvittämään ongelmaa. Ja viellä uhkailee ja kiristää lasta.
Siinä vaiheessa kun tilanne on lapselle "painajainen" niin ei enää auta että SÄ syötät sitä, kun ei se kelpaa sittenkään. Yritä nyt jaksaa ja ymmärtää lasta. Periksi ei tarvitse antaa, mutta kyllä sä saat myös peiliin katsoa.

 

[vieras äiti]

No hittoako sä koneella nuokut. Istu pöytään lapsen kaveriksi. Jutelkaa ja ruokailkaa yhdessä. Ei se yksin maistukkaan ja ajatukset pysyy tiukasti syömättömyydessä, kun ei ole juttu seuraa joka veisi ajatuksi positiiviseen suuntaan.

joo ja äitini sanoisi et SYÖTÄ SITÄ ... EN ole ollut enkä mikään likan seuraneiti joka kääntää lelulehdestä sivuja ja samalla syöttää sitä kuten mummo ja ilmeisesti SÄ. Se syö siellä yksin me muut ollaan jo syöty ja touhuillaan jo omia juttujamme. Olsi syöny reippaasti yhdessä meidänn muiden kanssa silloin kun otliin kaikki keittiössä.

Kyllä MÄ yrittäisin tukea ja muuttaa ruokailua positiiviseksi kokemukseksi. Noinkin tärkeä asia voi paisua isoihin mittasuhteisiin, jos vanhemmat "hylkää" lapsen yksin selvittämään ongelmaa. Ja viellä uhkailee ja kiristää lasta.
Siinä vaiheessa kun tilanne on lapselle "painajainen" niin ei enää auta että SÄ syötät sitä, kun ei se kelpaa sittenkään. Yritä nyt jaksaa ja ymmärtää lasta. Periksi ei tarvitse antaa, mutta kyllä sä saat myös peiliin katsoa.

Joo kyllähän mä olen sen kanssa tässä kokoajan jutellut kun se istuu tossa vieressä pöydässä(ruokailutila ja olohuone yhtä avointa tilaa) et ei sitä ole jätetty yksin kun pöytään istumaan. Turha sieltä piuhan takaa alkaa avautumaan tästä meijän tilanteesta kun et ite ole paikan päällä kattomassa ja kuuntelemassa, mikä tää meininkii täälä on. Sillä purkauduinkin tänne etten lapselle huuda ja meuhkaa/menetä hermojani vaan pyrin olemaan asiallinen ja rauhallinen ja tiukka asian suhteen. Joka tapauksessa nyt on syöty ja just se mitä pitikin ja neiti on tyytyväinen ja keskusteltiin tilanteesta. Tuskin tässä kenenkään tarvitsee lähte peilaamaan, muuta kun vetämään meikit naamaan ja tukan rullalle et on kohta valmiina lätemään juhlimaan! uudet vuodet sullekkin vaan!

 

[Poppinen]

Ei saa pakottaa syömään, siitähän se vasta ongelma syntyykin! Meilläkin on tosi nirso tyttö mutta on oppinut sen että aina pitää maistaa ruokaa ja jälkkäriä tai herkkuja ei tipu jos ei ruoka uppoa. Vaikka sitten pitäisi vahtia vierestä ettei mene herkkuja napsimaan.

 

[huoh]

Voimia jaksaa tiukkana!Ihan oikeella linjalla olet.Meidän poika hokasasi saman,siis että hyvää saa kun ei ruoka maistu,silloin kun oli kipeenä.Meni pari päivää,ennen ku hokasasi,että parasta syödä silloin ku ruokaa on,tai sitten on nälkä.Joskus kun meillä on mennyt ruokalut vitkutteluksi ja vetkutteluksi,siis että haluaa muka syödä mutta ei kuitenkaan syö,eikä lautasta saa viedä pois,olen laittanut munakellon tikittään ja sanonut,että tässä on nyt 10min aikaa ja sitten kun se pirhataa niin ruokalautanen kerätään pois,olit syönyt tai et.Aina on syönyt siinä ajassa mahansa täyteen =)

Ja normaalioloissa meillä ei ole pakko tulla syömään,jos ei halua.Äiti tai isi alkaa sitten popsimaan syömättä jättävän ruokaa niin johan tulee kiire pöytään =)