H
hei
Vieras
Mulle on tullut valtavia negatiivisten tunteiden kasutumia omaa miestäni ja sitä kautta myös hänen sukulaisiaan kohtaan.
Raskausaika, lapsen vauva -aika ja nyt uhmaikä on mennyt sinnitellessä näitä tunteita vastaan ja olen yrittänyt pitää ne pinnan alla. MUTTA nyt tuntuu,että poksahdan kohta ja räväytän omat negatiiviset tunteeni ihan kahvipöydässä suorina sanoina.
Mistä ne ovat tulleet? Mieheni ei juuri ole ole osallistunut lapsen hoitoon.On itsekäs,kaikki aikataulut elämänmeno pyörii vain hänen mukaansa.Ei huomioi minua ja minun tarpeitani,minun jaksamistani,minun tunteitani.Ei anna minulle omaa-aikaa, ei omaa rauhaa.Vihan tunteet tulevat siis väsymyksestä,loukkaantumisista ja arvostuksen puutteesta.En osaa kertoa sanoin,ovat tunteita.
Tunnen eläväni vankilassa ja anoppi ja kälyt lisäävät lastiani näiden väsymyksen ja arvottomuuden tunteissani.
Koskaan en ole suoraan sanonut,että "nyt turpa kiinni!" vaikka usein niin ajattelen!!!!!!!
Raskausaika, lapsen vauva -aika ja nyt uhmaikä on mennyt sinnitellessä näitä tunteita vastaan ja olen yrittänyt pitää ne pinnan alla. MUTTA nyt tuntuu,että poksahdan kohta ja räväytän omat negatiiviset tunteeni ihan kahvipöydässä suorina sanoina.
Mistä ne ovat tulleet? Mieheni ei juuri ole ole osallistunut lapsen hoitoon.On itsekäs,kaikki aikataulut elämänmeno pyörii vain hänen mukaansa.Ei huomioi minua ja minun tarpeitani,minun jaksamistani,minun tunteitani.Ei anna minulle omaa-aikaa, ei omaa rauhaa.Vihan tunteet tulevat siis väsymyksestä,loukkaantumisista ja arvostuksen puutteesta.En osaa kertoa sanoin,ovat tunteita.
Tunnen eläväni vankilassa ja anoppi ja kälyt lisäävät lastiani näiden väsymyksen ja arvottomuuden tunteissani.
Koskaan en ole suoraan sanonut,että "nyt turpa kiinni!" vaikka usein niin ajattelen!!!!!!!