Narsistien uhrien tuki sivusto sulkeutunut!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ......
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Aikuisenakaan ei aina pääse karkuun vaikkakin varmasti enemmän keinoja vältellä narsistia kuin lapsella. Meillä on koko suku joutunut kärsimään narsistista joka häiriköi kaikkien elämää. Voimia kaikille asiasta kärsiville!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja JEP:
itse asiassa noin 2,5 - 3 % miehistä arvioidaan kärsivän narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Ja kyllä - on hemmetin ärsyttävää että ihmiset joilla ei ole kokemusta tällaisesta henkilöstä tulevat tänne sitten kovaan ääneen pätemään. Ja omainen on paras ihminen tekemään "diagnoosin", narsistinen ihminen on niin ovela ja patoutunut valehtelija että saattaisi melkein mennä hurmaamaan jopa "asiantuntevan psykiatrin".

t. 24/7 oikeaa helvettiä

...viestiin....
Ne kyllä osaa peittää asioita pitkään... Päälle päin ovat niin ihania.
Tosin minä en voi puhua niistä...voin vain puhua yhdestä,
jolla ei ole diagnoosia...joka on tuhonut elämästäni 3 vuotta..
Luojan kiitos niinkin vähän....

terveisin: tänäänkin itkevä....
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kokenut:
Helppo huudella ja vähätellä narsismia jos ei ole tietoa eikä kokemusta ko.asiasta eikä sen vakavuudesta.

suurin osa ihmisistä ei vähättele sitä että joku joutuu narsistin uhriksi. Minusta lähinnä on otettu kantaa siihen kuinka narsismista on tullut muoti-ilmiö ja narsistin leima annetaan jokaiselle exälle, v-mäiselle nykyiselle ja hankalalle työkaverille ,täysin riippumatta siitä onko kyseinen henkilö narsisti ja mitä asianosainen toinen osapuoli on tehnyt.

narsismi on ihan oikea ongelma ja täydet empatiat narsistin uhreille.
Sen sijaan ne, jotka haluavat irtisanoa itsensä kaikesta vastuusta esimerkiksi avioliiton kaatumisen suhteen sillä, että leimaavat exänsä narsistiksi...
 
Onko kukaan ikinä tullut ajatelleeksi, että ei sen narsistin kanssa ole mikään pakko pariutua, eikä lisääntyä. Sen kanssa ei tarvitse olla missään tekemisissä, kun ei kerran halua olla.
Olen samaa mieltä tässä joidenkin kanssa siitä, että narsismilla selitetään parisuhdeongelma, eikä suinkaan niin päin, että se ongelma olisi siellä missä sen väitetään olevan vaan siellä, mitä uhriksi kutsutaan.
NUT oli täynnä näitä ongelmaisia, joilla ei ole ollut selkärankaa myöntää omia ongelmiaan parisuhteessa.

Psykologisointi on edennyt Suomessa sairaisiin mittoihin.
 
Ainoa hyvä osio tuolla keskustelupalstalla on narsistien lasten osio. Sen vuoksi on harmi, että palsta on suljettuna.

Muut osiot ovat täynnänsä narsisteja, joille oikeat uhrit ovat vain peilejä joista heijastaa omaa pahaa oloaan.
 
hei tietääkö kukaan onko mitään uutta palstaa olemassa tai tulossa tähän aiheeseen, tai onko olemassa vertaistukiryhmiä? meidän perheen tilanne alkaa olla todella katastrofaalinen ja tuntuu että olisi aika tehdä jotakin. mutta tarvitsen apua ja juttelutovereita ensin. kaikissa artikkeleissa mitä aiheesta löydän viitataan tuohon samaan narsistien uhrien tuki ry:hyn.
 
Alkuperäinen kirjoittaja janna:
hei tietääkö kukaan onko mitään uutta palstaa olemassa tai tulossa tähän aiheeseen, tai onko olemassa vertaistukiryhmiä? meidän perheen tilanne alkaa olla todella katastrofaalinen ja tuntuu että olisi aika tehdä jotakin. mutta tarvitsen apua ja juttelutovereita ensin. kaikissa artikkeleissa mitä aiheesta löydän viitataan tuohon samaan narsistien uhrien tuki ry:hyn.

Ei ole mitään syytä eikä tarvetta lähteä etsimään syytä liiton kariutumiseen vaan jokainen pelastaa itsensä. Lakikaan ei Suomessa ole enää vuosikymmeniin etsinyt syyllistä eroon. Älä siis sinäkään etsi, vaan häivy, teet kaikille palveluksi, myös itsellesi.
Ota vastuu omasta itsestäsi.



 
unohda:lle: niin, siis en ole ihan varma onko tässä meidän tilanteessa kyse narsismista, ja siksi haluaisin vaihtaa muiden kanssa kokemuksia ennen kuin luovun toivosta. siis sellaisten joilla on varma kokemus narsistin kanssa elämisestä. Kun olen yksin tässä tilanteessa niin en osaa oikein sanoa.

(olipa vaikeaa löytää tämä ketju uudelleen, tuo hakutoiminto ei näytä toimivan ollenkaan)
 
Alkuperäinen kirjoittaja janna:
unohda:lle: niin, siis en ole ihan varma onko tässä meidän tilanteessa kyse narsismista, ja siksi haluaisin vaihtaa muiden kanssa kokemuksia ennen kuin luovun toivosta. siis sellaisten joilla on varma kokemus narsistin kanssa elämisestä. Kun olen yksin tässä tilanteessa niin en osaa oikein sanoa.

(olipa vaikeaa löytää tämä ketju uudelleen, tuo hakutoiminto ei näytä toimivan ollenkaan)

Ensiksi, minulla ei ole varmaa kokemusta narsistin kanssa elämisestä. Mutta samaa sanoisin kuin joku tuossa aiemmin: Onko sillä lopulta mitään väliä, onko miehesi narsisti vai ei? Oleellinen kysymys sen sijaan voiko hänen kanssaan elää vai ei. Ihmiset ovat uskoakseni tuossakin suhteessa enemmänkin jatkumo kuin kaksi täysin toisistaan erillistä laatikkoa jossakin huoneen nurkissa.

Ja kannattaa käyttää googlea ennenkuin tuota kaksplussan hakua ;)
 
Olen narsistiperheen aikuinen lapsi. Tuo em. keskustelupalsta oli minulle korvaamaton tuki. En ehtinyt palstalle vielä rekisteröityä ja kirjoittaa, koska jo pelkästään muiden narsistien lasten kokemukset antoivat voimaa ja toivoa. Palstan loppuminen oli minulle valtava menetys. Toivottavasti uusi tukipalsta pian avautuu!
 
Mielettömän käyttäytymisen uhrit ovat usein "puhkiymmärtäjiä". Koetetaan ymmärtää toisen mieletöntä käyttäytymistä vaikealla lapsuudella ja vaikka millä. Ja annetaan anteeksi.
Itsekin olin tässä koukussa kunnes ymmärsin, että viis taustasta ja lapsuudesta-tämä päivä ratkaisee.
Jos toinen kohtelee sinua ihmisarvoa alentavasti ja hänen mielestään se ei ole ongelma, on hyvin vähän tehtävissä.Tälle kiusaajalle ei tule koskaan ymmärrystä omiin tekemisiinsä vaan toinen osapuoli on aina syyllinen. Voin olla väärässäkin, mutta onko kellään kannustavia kokemuksia siitä kuinka kiusaava puoliso on tullut järkiinsä ja lopettanut kiusaamisen? Vai onko ero ainoa vaihtoehto oman elämänsä pelastamiseen?Viime viikolla kuulin kokemuksen mieheltä jonka vaimo oli hakeutunut hoitoon sairaalloisen mustasukkaisuuden takia ja terapialla mustasukkaisuuskohtaukset oli saatu kokonaan loppumaan.Hyvin kannustavaa.
 
Siis.
Tukipalstalle tulevat ne, joilla on ongelmia parisuhteessa/vanhempi-lapsi -suhteessa ym. suhteessa. Sieltä haetaan apua, neuvoja ja vinkkejä. Jos paljastuu (usein pitkän pohdinnan jälkeen muiden palstalaisten kanssa), että puoliso/vanhempi/sukulainen/muu on narsu, niin palstalta löytyy erinomaisia vinkkejä miten selviytyä tilanteesta. Jos taas asia onkin ihan tavallinen suhdeongelma, niin aina parempi! Siitä on helpompi lähteä eteenpäin ehkä pelastamaan lähisuhde!

Narsistien uhrit yleensä omaavat tietynlaisia piirteitä, mitkä muut uhrit tunnistavat puolesta sanasta, sitä ei tarvitse selittää. Silloin asia on vakava, eikä siinä tilanteessa valitettavasti voi auttaa sellaiset ihmiset, jotka eivät kertaakaan ole joutuneet narsistisen ihmisen kynsiin. Tämä on tosiasia ja kaikki besserwisserit jotka tästä faktasta huolimatta haluavat lausua ajattelemattomat "tietämyksensä" asiasta uhreille, saavat uhrit ainoastaan pyörtymään hengenahdistuksesta.

Ne, jotka haluavat poistaa oman vastuun suhteen kariutumisesta sälyttämällä huolettomasti puolison harteille narsun leiman, ovat ongelma. He pilaavat meidän todellisten uhrien maineen ja vievät meiltä pohjan uskottavuudelta, joka ei alunperinkään ole vakaalla pohjalla koska meitä on vähän eikä meitä usko ne jotka eivät ole samaa kokeneet.
Ja ne jotka uskovat/tietävät mitä narsismi on, heidän silmissään nämä väärinsyytetyt puolisot ovat saaneet vahvan leiman. Tämän leimauksen voisi puoliso katsoa kunnianloukkauksena haukkuneelta puolisolta.

Tämä aihe on niin monipuolinen, ja jokainen ihmissuhde joita olen palstalla nähnyt, on erilaisia. Kaikista suhteista löytyy ne omat vivahteet ja tuhat asiaa pitää ottaa huomioon. Kaikki suhteet eivät ole narsistista kärsiviä, jotkut ovat olleet narsisteja siellä, jotkut ovat todellisia uhreja. Usein nämä pystytään lajittelemaan aika tarkasti, ja ihmisiä auttamaan.

Palstalla usein sanottiin, että kukaan siellä ei voi tehdä diagnoosia, vaan siellä pohditaan asioita yhdessä, ja sen perusteella mitä kukin siellä kirjoittaa. Loppujen lopuksi se on aina uhrin omassa kädessä, että mitä tekee elämällään. Vertaistukeahan se. Narsujen uhreilla kun yleispiirteenä vaan on se, että on manipuloitu pysymään nyrkin ja hellan eristyksissä muista aikuisista ja oma tahto muserretaan väkisin vahvimmiltakin. Silloin ainoa keino nostaa päätä on juuri nettipalsta, joka on täynnä saman kokeneita.

Elikä yksinkertaistan:
-Älkää yleistäkö uhreista mitään
-Älkää sanoko mitään jos ette oikeasti tiedä mistä on kyse, me uhrit emme kaipaa sanakaan niiltä jotka eivät muuta osaa sanoa kuin lopettakaa nillitys ja erotkaa.
- Me uhrit itkemme sydänverta kun kuulemme teidän ajattelemattomia kommenttejanne, silti emme toivo että tietäisitte mistä on kyse.

Kiitos ja näkemiin.
 
Kukaan, siis ei kukaan joka on joutunut narsistin uhrikisi, voi tietää mitä se on. Kun vuosikymmeniä yrittää ymmärtää, sovittelee, riitelee, pyytää anteeksi , eikä ymmärrä missä mättää. Kun selviää lopulta että syy on aina itsessä, kaikessa, eikä koskaan toisessa. Jossakin vaiheessa uhr havahtuu, se on uhreja yhdistävä tekijätuoll. Irrottautuminen tuollaisesta suhteesta onkin sitten ihan toinen juttu. Toipumiseen tarvitaan kaikki mahdollinen tuki. Joten ihan turha tietämättömien ja kokemattomien on syyllistää uhreja lisää täällä!
 
Hei, uhreille on avattu uusi foorumi, josta löytää tulevaisuudessa myös muidenkin kuin narsistien uhrien vertaistukiryhmien ilmoituksia. Foorumi tulee jatkossa laajenemaan ja sisältämään asiaa toipumisesta ja henkisestä hyvinvoinnista.
Foorumi on moderoitu ja sijaitsee osoitteessa www.narsistienuhrit.info
 
Alkuperäinen kirjoittaja pimu:
ottamatta hirveästi kantaa mihinkään muuhun, niin kyllä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä ihmisiä on enemmän kuin se 1 %. Persoonallisuushäiriö on erittäin vaikea diagnosoida ja se prosenttimäärä mikä hoitoon edes hakeutuu on naurettavan pieni. Yleensä omaiset ovat parhaita tunnistamaan tämän häiriön, eivät ammattilaiset elä tämän sairaan ihmisen kanssa. Mutta voimia kaikille narsisteille ja narsistien uhreille, molemmat kärsivät yhtälailla.

Näin juuri. Millä tavoin mitään lukuja voi laskea, koska narsistihan ei tunne itse olevansa millään tavoin sairas joten turha odottaakaan mitään lääkärin asettamia diagnooseja! Harvoin noita manipuloivia kiusaajia pakkohoitoon saa.
 
Kyllä se on niin että on ollut hyvä purkaa tuntojaan elettyään elämän omistushaluisen, väkivaltaisen,
itsekeskeisen ym ym kyllä te tiedätte ihmisen kanssa. ja narsistien uhrien sivu on auttanut
ainakin minua siinä. jos jollain häiritsee että jollekin annetaan diagnoosi ilman lääkäriä niin
voihan sen sivun nimen vaihtaa. luonnehäiriöisten uhrit, väkivaltaisen suhteen kokeneet tms
ja voihan näitä ilkeitä puolisoita silti nimittää narskuiksi, kun ne nakertaa toisen sielun.
odotan uuden keskustelupalstan aukeamista, että pääsen toipumisessani eteenpäin, eikä
tarvi terapiaan mennä.
 
eiköhän narsisteja ole myös monet, monet naiset jotka komentavat/käskyttävät miehiään ja kontrolloivat heitä, sanoen tarkkaan mitä saa tehdä ja mitä ei, seksissäkin. ja nauttivat
vallan tunteestaan. se täällä tulee monissa foorumeissa esille jatkuvasti. sitten syytellään
kaikkia exiä narsisteiksi, jos eivät ole menneet pillin mukaan. vai mikä tämä tilanne on?

voisiko ehkä kysymys olla riittävän vastavuoroisuuden puutteesta... parisuhteen pitäisi lähteä täysin puhtaalta pöydältä tajunnallisesti siten että yhdessä kuljetaan matkaa, eikä mitään päätetä "etukäteen" että mitä saa ja ei saa tehdä. kyllähän se avoimuutta vaatii ja ajattelukykyä, enemmän kuin käskytys (huono juttuhan se on varmaan mielestä jos se "narsisti" mies(kin) käskyttäis teitä? vai?

totta kai voi olla jotain ultrakusipäitä, mutta niistähän kannattaa erota HETI, eikä jäädä "rakkauden" vuoksi roikkumaan ja kärsimään.

kuitenkin monessa "narsistisessa" ihmisessä se "narsistisuus" nousee toisen mieleen heti kun tämä toinen ei toimi hänen käskyjensä mukaan.

nämä "persoonallisuushäiriöt" voidaan selittää yhteiskunnan käytännön tason kieroutuneella sosiaalipolitiikalla; sekä miesten ja naisten olisi syytä pysähtyä tarkkailemaan/tiedostamaan
OMAA käytöstään, ja miettimään toimiiko oikein (vai puskeeko omaa näkökulmaansa esille "ainoana oikeana" pirttihirmuna räyhäten (oli sitten mies tai nainen, ihan sama)).

piis
 
Yllä olevaa keskustelua seurattuani voin vain olla äärettömän pahoillani ja surullinen, että NUT:en palsta on lopetettu. Äärimmäisen ahdistavista kokemuksista selviytyäkseen tarvitaan vertaistukea, sitä, että voi keskustella ihmisten kanssa, joilla on sama kokemus, jotka YMMÄRTÄVÄT mistä on kysymys. On todella rankkaa ja turhauttavaa hakea tukea ahdinkoonsa ja törmätä jonkun asiaa käsittämättömän "kadunmiehen" ennakkoluuloihin, yleistyksiin ja kyseenalaistamiseen tyyliin: "pakkoko on olla alistavan ihmisen kanssa..." Pysykää lesteissänne ihmiset ja ilmaiskaa painava sananne, jos teillä todella on jotain annettavaa ts todellista ymmärrystä ja substanssia. Ihan iloinen olen niiden kirjoittajien puolesta, jotka eivät ole joutuneet ko ilmiön ruhjomiksi.
 
Olen seurannut narsistien tukipalstan keskusteluja ja vuodattanut kyyneleitä sekä saanut tukea. Kiitos kaikille tukea antaneille! Olen elänyt avioliitossa narsistin kanssa josta liitosta sitten itseni pois riuhtaissut ja oman itseni taas löytänyt, ainakin osittain. Pahalta tuntuu kun tiedän eksästäni että hänkin on uhri, omassa kodissaan oppinsa saanut tai jäänyt saamatta, oma äitinsäkin kun jäänyt ilman perhemallia ja nollasta elämänsä rakentanut oman äidin heitettyä hänet pellolle kodistaan 12-vuotiaana. Olen kärsinyt tämän anopin ilkeistä sanomisista eksän lisäksi koko naimisissaoloajan ja myös koko sisarusparven, jotka niinikään katsoisin olevan narsisteja myös. Vaikka tajusin eksän olevan itsekin uhri, en silti jaksanut jatkaa elämää ihmisen kanssa, joka halusi kaiken tehtävän hänen tavallaan, ihan kaiken enkä lopulta tiennyt kuka olin kun yritin miellyttää ettei elämämme olisi jatkuvaa riitaa, lasten perustuvallisuuskin kun alkoi jo olla uhattuna. Sain kuin sainkin itseni pois riuhtaistua (en tosin olisi yksin pystynyt sitä tekemään, mutta sain tukea) ja nyt olen suht tyytyväinen elämääni tai ainakaan en enää tarvitse pelätä ja paniikkikohtauksetkin ovat olleet poissa pitkään. Hyvä eller huono, olen vienyt lapsilta isän, mutta toisaalta antanut tilalle kotirauhan, kumpi painaa vaakakupissa enemmän?
 
Tälläinen sivusto olisi vaihtoehtona:

IHMINEN TAVATTAVISSA ry

http://www.ihminentavattavissa.net/

Soittoaika Arkisin Ma-Pe 10-18
(HUOM!! EI Lauantai & Sunnuntai!!)

markkuvuori@netti.fi
 
Alkuperäinen kirjoittaja JEP:
itse asiassa noin 2,5 - 3 % miehistä arvioidaan kärsivän narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Ja kyllä - on hemmetin ärsyttävää että ihmiset joilla ei ole kokemusta tällaisesta henkilöstä tulevat tänne sitten kovaan ääneen pätemään. Ja omainen on paras ihminen tekemään "diagnoosin", narsistinen ihminen on niin ovela ja patoutunut valehtelija että saattaisi melkein mennä hurmaamaan jopa "asiantuntevan psykiatrin".

t. 24/7 oikeaa helvettiä

"Narsistisen persoonallisuushäiriön, epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön, huomoinhakuisen persoonallisuushäiriön ja epävakaan persoonallisuushäiriön esiityvyys on 7-9 % yleisväestöstä. Miehillä tämä luku on 11-18 % (psykiatrian erikoislääkäri Gustav Schulman teoksesta Välipakka Tuija & Lehtosaari, Arja. 2007. Sata tapaa tappaa sielu - narsismin uhrit kertovat. Jyväskylä: Ajatus Kirjat).

Välipakan ja Lehtosaaren kirjassa (2007) kuvataan kohtuullisen osuvasti Narsulandian elämää. Lukekaan kirja. Ei sen jälkeen tarvitse ihmetellä miksi Narsua kutsutaan sieluntappajaksi.
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä