D
"diipadaapa"
Vieras
Mieheni on yksinkertainen, mustavalkoinen ja ajoittain varsin huumorintajuton. Lisäksi hän on laiska. Älkää luulko, että haukun häntä, tuon laiskuuden hän on todennut ihan itse, ja muutkin ovat vain ominaisuuksia muiden joukossa.
Olemme olleet jo vuosia yhdessä ja alussa hän antoi itsestään ahkeran vaikutelman. Nyt hän ei kuitenkaan tee juuri mitään mieluummin kuin pelaa kännykällä jotain klaanisotaa. Tänä aamuna hän pelasi peliä nuoremman lapsen roikkuessa lahkeessa ja odottaessa aamupuuroa. Minä olin lähdössä töihin, mies jäämässä kotiin lasten kanssa, mutta silti omien lähtöpuuhieni ohessa tein sitten sen aamupuuron kun mies oli niin kiireinen.
Joskus mies suurieleisesti mutta happamasti siivoaa, ja oikeastaan toivon, ettei tekisi sitä, koska sen jälkeen hän on koko loppupäivän aikamoinen marttyyri. Mutta jos sanon, että siivotaan viikonloppuna yhdessä, hän suuttuu, koska kuulema hänen työnsä jälki ei kelpaa. No kelpaisi se jos sen hinta ei olisi loppuillan murjotus!
Ja jos minä työpäivän jälkeen heittäydyn hetkeksi höpöttelemään lasten kanssa, saan kohta piikkejä siitä kuinka hän tekee kaikki kotityöt ja minä vain huvittelen.
Lisäksi olen huomannut, että mieheni on välillä aika yksinkertainen. Hänestä Jare&VilleGalle ovat nerokkaita lyriikan mestareita. Hän ei ymmärrä ironiaa. Hän ottaa kaiken kirjaimellisesti. Hän puhuu joskus lapsille ivallisesti ja aika usein selittää asiat kuin aikuiselle. Hän ei jotenkin tajua että lapselle pitää selittää asiat ikätason mukaan. Jos huomautan asiasta, hän suuttuu koska "ojennan häntä lasten kuullen".
Ärsyttävää ja niiiiiiiin raskasta välillä.
Olemme olleet jo vuosia yhdessä ja alussa hän antoi itsestään ahkeran vaikutelman. Nyt hän ei kuitenkaan tee juuri mitään mieluummin kuin pelaa kännykällä jotain klaanisotaa. Tänä aamuna hän pelasi peliä nuoremman lapsen roikkuessa lahkeessa ja odottaessa aamupuuroa. Minä olin lähdössä töihin, mies jäämässä kotiin lasten kanssa, mutta silti omien lähtöpuuhieni ohessa tein sitten sen aamupuuron kun mies oli niin kiireinen.
Joskus mies suurieleisesti mutta happamasti siivoaa, ja oikeastaan toivon, ettei tekisi sitä, koska sen jälkeen hän on koko loppupäivän aikamoinen marttyyri. Mutta jos sanon, että siivotaan viikonloppuna yhdessä, hän suuttuu, koska kuulema hänen työnsä jälki ei kelpaa. No kelpaisi se jos sen hinta ei olisi loppuillan murjotus!
Ja jos minä työpäivän jälkeen heittäydyn hetkeksi höpöttelemään lasten kanssa, saan kohta piikkejä siitä kuinka hän tekee kaikki kotityöt ja minä vain huvittelen.
Lisäksi olen huomannut, että mieheni on välillä aika yksinkertainen. Hänestä Jare&VilleGalle ovat nerokkaita lyriikan mestareita. Hän ei ymmärrä ironiaa. Hän ottaa kaiken kirjaimellisesti. Hän puhuu joskus lapsille ivallisesti ja aika usein selittää asiat kuin aikuiselle. Hän ei jotenkin tajua että lapselle pitää selittää asiat ikätason mukaan. Jos huomautan asiasta, hän suuttuu koska "ojennan häntä lasten kuullen".
Ärsyttävää ja niiiiiiiin raskasta välillä.