Naistenklinikka

[Yksi odottaja]

Kyselisin teidän jo äitien kokemuksia naistenklinikasta. Naistenklinikka tulee todennäköisesti olemaan synnytyssairaalani ja olen toiselta paikkakunnalta, joten ei ole mitään tietoa koko sairaalasta.

Joten olisikin todella mukava kuulla niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia sairaalasta.

 

[Liinu]

Hassua, kun ei ole kokemusta muista sairaaloista kuin juuri Naistenklinikasta. En voi vertailla, mutta minusta se on sairaalana juuri passeli. Osastolla oli mukavia naisia ja hoitsutkin nuoria ja auttavaisia.................

 

[a-m]

Naistenklinikalla kävin synnytämässä enismmäisen ja olen nyt menossa synnyttämään tämän toisen. Ensimmäisen kanssa kokemus oli tosi hyvä. Synnytyssalissa oli ammattitaitoiset kätilöt ja lääkäri. Anestesialääkäri oli oikein asiallinen ja mukava, puhutteli etunimellä! Osastolla oli aisiantuntevat kätilöt ja saimme niin paljon apua ja huomiota kuin halusimme, vaikka olimme perhehuoneessa.

Naistenklinikasta jäi todella hyvä kuva, toivottivat vielä lähtiessä uudelleen tervetulleiksi

 

[nappula]

Halusit myös huonoja kokemuksia kerrottavan.. sori etukäteen jos tulee liikaa, mutta muistettakoon että kaikki kokemukset ovat subjektiivisia eikä siten täysin vertailukelpoisia. Lisäksi päivät ovat erilaisia silläkin ""työmaalla""..

Olen saanut kokemusta Naikkarista niin ammattilaisena kuin siviilinäkin. Ja kumpaakaan en voi kehua. Kaikista vauvoista tehdään melkein väkisin ""sairaita"", kun ollaan kerran Yliopistollisessa Keskussairaalassa; lisämaitoa AINA, lääkettä siihen ja tähän asiaan... jne. Myös ammattilaisen näkökantilta toiminta on kankeaa ja erityisen hierarkista, vanhanaikaistakin.

Imetysohjauksesta ei voi puhuakaan... kokemattomat ensisynnyttäjät passitetaan kotiin ilman ensimmäistäkään onnistunutta imetyskertaa, papereihin kirjataan kuitenkin totuudenvastaisesti että imetys sujuu hyvin... Eikä tämä ole ainutlaatuista

Sensijaan täyden kympin voin antaa Kättärille! Siellä minä ja perheeni saimme tarpeitamme vastaavaa hoitoa ja huolenpitoa. Kiireenkin keskellä heillä oli aikaa kuunella ja auttaa, keksiä vaihtoehtoisia auttamismenetelmiä kun alkuperäiset suunnitelmat kaatuivat. Myös ympäröivät puitteet olivat hyvät, siistit ja hiljattain remontoidut muutaman hengen huoneet/perhehuoneet vs. Naikkarin 4-6 hlön salit. Kotiin lähdettiin sitten kun perheellä oli luottavainen mieli ja kun henkilökunta oli varmistanut vauvan ja äidin tilan olevan riitävän hyviä. Jatkoseurantakin oli järjestetty, neuvolaan mentiin jo 3 pvän päästä kun vauvamme oli aika pieni.

Synnytyksen hoitoon osallistuvien henkilöiden määrä on sangen suuri, joukkoon mahtuu niin tähtiä kun typeryksiäkin. Ja varmaan niitä molempia löytyy kaikista taloista. Itse en menisi kaikkien kokemusteni jälkeen Naikkarille ennenkuin pakosta, Kättärillä syntyy keväällä isosiskon tapaan myös tämä pikkukakkosemme.

 

[mahtava!!]

Minulla taas ei ole kuin pelkkää hyvää sanottavaa naistenklinikasta! Tuntuu vain, että jos jollain on pahaa sanottavaa pai8kasta, niin että kyseisellä henkilöllä sitä löytyy vaikka Edenin paratiisista.
klinikalla oli aivan mahtavat kätilöt, ammattitaitoiset, ja ihmisenä todella mukavat, eivätkä hiillostaneet liikaa synnytys salissa, tulivat vain silloin kuin kutsui napista painamalla, ja tarkastivat ammattitaitoisesti tilanteen. He osasivat pyynnöstä käyttää ja annostella lääkkeitä, ehdottivat kipuihin nähden omia mielipiteitään, kutsuivat lääkärin jos katsoivat sen parhaaksi! Olivat molemmat esikoiseni synnytykseen osallistuneista kätilöistä ihania huumorintajuisia ihmisiä. Osasivat hyvin eläytyä eri tiloihin mitä kävin lävitse, esim ponnistus vaihe meni 5.ssä sekunnissa ohi kun kokenut kätilö osasi kuvailla olon niin hyvin ohjeiksi ja sanoiksi!!
Lasten hoitajat vauvan synnyttyä olivat myös aivan mahtavia, helliä ja osaavia, sekä hauskoja ihmisiä, he neuvoivat lapsen pesun ja muuta tarpeellista, mutta sillätavalla viisaasti, etteivät sekaantunut äidin omaan hoitoon, muutakuin jos itse pyysin erikseen. Sielä oli tosi kiva, kun esim. lähti käymään kaupassa pikkuvauvan saattoi jättää hoitoon hoito huoneeseen, tai sitten lapsen sai yöksi hoitohuoneeseen hoitoon jos halusi nukkua sikeästi, siitä hoitajat kävi8vät kysymässä ennen iltaa miten haluaa yönsä viettää.
Kukaan ei tuputtanut mitään ahdistavia omiakäsityksiään. Vierailutilat olivat erittäin hyvät, koska sairaalassa joutui iolemaan parivuorokautta, niin oli kiva, että on paikat missä kaverit voi käydä moikkaamassa. Henkilökunta oli ihanan joustava myös vierailu aikojen suhteen, mikä ei ole välttämättä välttämätöntä.
Niin ruoka laitoksella oli todella hyvää!!!!! Sielä oli kaikkea eri mehuista kotikaljaan, eri rasvaisia maitoja, hyvät salaatit, maukas ruoka, kivat välipalat, ja ylläri ylläri keittön tytöt oli myös oikeen mukavia.
Sielä oli myös se oikein positiivista, että paljon tyttöjä samassa huoneessa, koska mikä sen mukavampaa kuin vertailla vauvoja ja nauraa esim. istuma asennossa karseita kipuja, tollasen tilanteen jälkeen on tosi hyvä puida niitä kokemuksia juuri hetkisitten saman läpikäyneiden kanssa, monien lasten äidit ottivat meitä ensisynnyttäjiä vähän kuin siipiensä suojiin, ja neuvoivat mitä kannattaa esim pyytää.
Ennakko odotuksiini verraten (vauvalehtien yms. lietsoma käsittämätön pelko tai joku muu?) kokemus oli ihan käsittämättömän hyvä, piti oikeen kirjottaa kiitos kirje esim. hesariin synnytyksen jälkeen todella toimivalle laitokselle, mutta se jäi silloin kun pikkunen alko viedeä aikaani.
Se on oikeesti täyden kympin paikka synnyttää, kannattaa olla oma aloitteinen kuitenkin ja käyttää kaikki mahdollisuudet mitä laitos tarjoaa hyväksi, synnytys salissa on kaukosäätimet telkkuihin, on kaikki cd. soittimista lähtien, mutta ite sun on otettava ne cd.t ja telkku ohjelma mukaan, ja hyvä kaveri salissa mukana on kalliimpi kultaa tai sataa laitosta.
Niin ja sitte kun sen vauvan sai........se on siinä vaiheessa ihan sama vaikka sua ois ruoskalla ruoskittu 58 tuntia putkeen ja räitty silmille... se muuttaa koko maailmasi, eikä sitä kukaan pysty sylle kuvailemaan kuin tulokas itse. Terve tuloa vauvallesi!!!!!!!!!!!

 

[nappulalle]

pisti vaan silmään toi kommenttisi imety sujui....
Minä olen ainakin luullut, ja tehnyt sillätavalla, että otin tissin, ja laitoin sen lapseni suuhun, lapseni sitä sitten jossain vaiheessa alkoi imeä, en ole tiennytkään että siitä pitää mitään erityisiä paperimerkintöjä ym. tehdä ja mitenköhän monta ihmista pitää varmistaa se että se tissi on suussa ja tissistä tulee maitoa. Minulla ja sinulla menee vamaan hieman ristiin käsitykset siitä mikä on imettäminen. Mun käsityksen mukaan täällä ei olisi yksikään lukemassa tai kirjoittamassa, jos imetys ei olisi maailman vanhimpia ja luonnollisimpia itsestään ohjautuvai asioita.
Ei sitä voi kukaan neuvoa tai ohjata.
Kannattaakohan mollaa subjektiivisesti paikkaa, jossa olet ollut siivoojana, jonkun oman avuttomuutesi takia?

 

[:)]

Kirjoitinkin jo johonkin aikaisempaan kyselyyn naistenklinikasta, että hyviä kokemuksia ja hyvä mieli jäi ""vierailustamme"" . Hirmuinen ruuhka siellä oli, mutta tarpeeksi apua, tietoa ja sympatiaa sai tuore äiti, isi ja vauva. Turhia siellä ei kukaan kerennyt juttelemaan eikä viihdyttämään, kun potilaita oli melkein käytävillä. Hätäsektioon johtanut synnytys ja lapsi tarkkailussa säikäyttivät, mutta kanssani juteltiin ja kaikki selitettiin, ei jäänyt traumoja tai mitään. Imetys näytettiin ""kädestä pitäen"", äitiä hoidettiin myös ja isikin otettiin kunnolla kaikkeen mukaan.

 

[Naikkari pettymys]

Minulla on myös ei niin mairittelevaa sanottavaa Naistenklinikasta. Synnytys meni hyvin ja kätilö mukava ja rauhallinen, kannustavakin. Paljonhan hän oli poissa huoneesta avautumisvaiheen aikana, mutta mies piti seuraa enkä nyt olisi halunnutkaan että kätilö koko ajan onkaan kädestä pitämässä...
Synnytyksen jälkeen synnyttäneiden osastolla taas lastenhoitajat ym. ainakin minun kohdallani olivat vaikeasti tavoitettavissa, kaiken sai lähestulkoon lypsää ja minullakin imetyksestä olisi ollut kysyttävää ja olisin kaivannut siihen tukea ja tietoa. Sori vaan sinä joka kritisoit Nappulan kirjoitusta, mutta kaikilla se imetys ei lähde käyntiin niin mukavasti kuin sinulla. Ole onnellinen että tiesit jo kaiken etukäteen etkä tarvinnut imetykseen tukea!! Se tissi suuhun ja antaa palaa vaan -tapa ei vain kaikilla onnistu. Tiedän kokemuksesta. Huonekavereillani oli yksi tosi mukava hoitaja, joka sitten minullekin opasti navanpuhdistusta, vaikka ei omahoitajani ollutkaan.
Ja kun kävin kysymässä imetyksestä, omahoitajani katsoi kuin olisin kysynyt Lontoon metrokarttaa tai muuta vastaavaa, eli kysymykseni aiheutti hänessä suurta ihmetystä. Onneksi imetystukiryhmän nettisivuilta sain tietoa ja luottamusta, että onnistun. Varmasti osaavat lääketieteellisen puolen, mutta kyllä tuli olo että ei tarpeeksi anneta tukea.
Ja minä olen sellainen ihminen, joka hyvin halukkaasti aina uskoisi hyvää muista ja harvoin kritisoin, mutta tällainen fiilis mulle jäi..

 

[nappula]

Sen verran vaan palaan aiheeseen että..
Kaikki kunnia siivoojille, joiksi minua luulit, mutta tiedän mistä puhun, sillä olen itse kätilö, sekä sairaanhoitaja. Oman lapseni imetys sujui hyvin alusta asti, sillä olen saanut myös imetysohjaajan koulutuksen, onneksi. Tältä pohjalta uskallan väittää tietäväni suurinpiirtein millaista on asiallinen ja tarpeita vastaava ohjaus. Sitä ei Naikkarilla hevin saa... Ja jos joku sitä on saanut, hyvä niin. Mutta petrattavaa on, ja paljon.

Mitä tulee imettämisen helppouteen; joillakin natsaa kerrasta ja toisilla ei. Äideillä on erilaisia tissejä ja vauvoilla erilaisia suita, kaikki ei käy kerrasta yksiin. Siinä se ammattitaito punnitaan miten kaksi ""epäsuhtaista"" saadaan toimimaan yksiin niin että kummallakaan ei mene hermot Ole onnellinen sinä, joka minulle vastasit, jos imetyksesi on ollut helppoa. Ja imetystä voi hyvin neuvoa ja opastaa; miten saada jumiutunut maito herumaan (hormonien toiminnan ymmärtäminen auttaa älyämään lisää..), millaisia asentoja voi käyttää pakkautuneiden rintojen pehmentämiseksi, kuinka ontelonisät saadaan esille jne. jne. Keinoja ja kikkoja on monia, ja niin on myös ongelmia. Ei kai imetystukiryhmät tyhjään tarpeeseen ole syntyneet, jos imetys on maailman luonnollisin ja helpoin asia, kuten mainitsit?! Luonnollinen se on kyllä, mutta ei aina helppoa.

Ja vielä, jos sairaskertomukseen kirjataan sairaalassa totuudenvastaisia kommetteja annetusta hoidosta ja sen vaikuttavuudesta, voi hyvin kysyä vallitsevasta moraalista. Synnytyssairaalan henkilökunnan tehtävä on varmistaa että perhe voi hyvin; siihen kuuluu myös vauvan ravinnontarpeesta huolehtiminen, joten joo, kyllä jonkun on käytävä katsomassa että ""se tissi on suussa"". Se on osa laadukasta hoitoa!

Ihmettelin kommenttiasi siitä että meillä on eri käsitykset imettämisestä, tai mitä se on. Tuskin. Minä vain ymmärrän että se ei ole kaikille helppoa. Valaistu sinäkin.

 

[Krisse]

Naistenklinikkalle otetaan kaikki vaativat synnytykset. Siellä on kokemusta kriisitilanteista ja niiden hallinnasta. Synnytän vuodenvaihteessa, minulla on mahdollisuus valita joko Jorvi tai Naistenklinikka. Jorvin sairaala Espoossa oli yksilöllinen ja laadukas synnytyspaikka, mutta kun tiukka paikka tulee he kiidättävät lapsen naistenklinikalle. Minulla on 2 hyvää sektio kokemusta Jorvista . Naistenklinikalta minulla on yksi kokemus -91. Minulle jäi mieleen että paikka oli tehokas ja keskittynyt vaikeisiin tapauksiin. Synnytän Naistenklinikalla, tämä on minulle neljäs sektio.
Yhden lapsen olen synnyttänyt alakautta kuolleena, toista kertaa en halua samaa kokemusta. Synnytykseni tulee olemaan riski, koska kohdun istminen kalvo on ohut ja minulla on myös lapseen liittyvää seurattavaa. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin toivon että onneni jatkuu tässä raskaudessa.

 

[..]

imeytys ei todellakaan suuju itsestään ja aika monella on ongelmia!

Maitoa ei tule tai vauva ei ime kunnolla.

Älä molla ihmisiä!!