Naiset, kertokaa miten voi estää alapään repeämät synnytykesssä????????

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja HelloShitty:
Alkuperäinen kirjoittaja 2vk sitten synnyttänyt:
Kirjan "synnytyskivun lievittäminen" mukaan synnytyksen aikana ammeessa olleiden synnyttäjien välilliha säilyy yleensä ehjänä. Lisäksi vedessä oleiluilla on koko joukko muita hyviä vaikutuksia synnytyksen kannalta, alkaen kipuja lievittävästä vaikutuksesta... Tuo on muuten hyvä ammattilaisten kirjoittama kirja luettavaksi kaikille synnytykseen valmistautuville :)

kolmas syntyi vedessä. repesin silti. :whistle: vedessä en tosin ehtiny olla ku 15min.

:(

 
Yli nelikiloista ponnistin 1h20minuuttia ilman epiduraalia---> ei repeämiä, ei epparia.
Nelikiloista ponnistin alle 4 minuuttia, ilman epiduraalia----> ei repeämiä, ei epparia.

En ollut rasvannut/öljynnyt välilihaa tai muuta, enkä ollut ammeessa.
Ihan normisti puoli-istuvassa asennossa.

Varmasti vaikuttaa myös, millaista se sun kudos siellä on. Toisilla se joustaa hyvin ja toisilla repeää.

Ja arpia mulla oli maha täynnä.
 
esikoinen syntyi 16.6, painona tasan 4kg, tuli vain pieni repeämä emättimeen sekä jotain nirhaumia virtsaputken suun lähelle.

ponnistin kylkiasennossa 1h 23min, en tiedä kätilön toimista tuolla alakerrassa, mutta asento ja ponnistusaika olivat kuulemma välilihalle armollisia. en rasvaillut ennen synnytystä. vauvan pääki oli 36cm et todella ihmettelen ettei mitään enempiä käyny :o

mulla oli myös epiduraali, sain viimeisen pikkuannoksen kun olin 8-9cm auki, ettei häiritse ponnistamista. en kokenut ponnistamista kivuliaana ku siihen asti päästiin, paitsi pikkasen kirvelyä juurikin virtsa-aukon tuntumassa. nehän sanoo, et ponnistamisen tarve peittää supistuskivun, ja mä allekirjotan tän!! :attn:
 
Noh, tilastollisesti epiduraali lisää mm. imukuppisynnytyksiä ja kyllähän se römpsä siitä kärsii. Mahdollisimman luonnonmukaisesti kun homman hoitaa, on melko hyvät tsäänssit selvitä ilman repeämiä. Epiduraalikin sitä synnytyksen kulkua kun muuttaa, kuinka se luonnollisesti etenisi. Näinpä itsekin selvisin ekalla kertaa neljällä tikillä (kuulemma ekan asteen repeämä, mutta eipä tuo missään kummemmin tuntunut) ja toisella kertaa ei tullut mitään. Huonoin asento tämänkin kannalta on se makuullaan olo, jossa joutuu puskemaan vauvaa ylöspäin.
 
No ensisynnyttäjälle ei kuulemma jakkarasynnytystä suositella just ton repeemisen takia. Mutta luulen, että on aika yksilöllistä toi kudosten venyminen ja palautuminen. En usko, että siinä mitään kovin suuria poppaskonsteja pystyy tekemään.
 
Kait se on tuurissaan, jos repeää tai sitten ei... Kannattaa siinä tilanteessa todellakin kuunnella kätilöä ja tehdä siten kuin sanotaan, mikäli se vain on mahdollista. Mun esikoinen oli isokokoinen ja ponnistusvaihe pitkä, lopputuloksena kuitenkin vain pieni repeämä (pari tikkiä). Kakkonen teki syöksyt (itse olin kylkiasennossa ja mies toimi "siepparina", ei ehtiny kätilöt ja lääkäri paikalle), pari tikkiä. Kolmonen tuli myös nopeasti ja sen pari tikkiä sain. Ja kaikki luomuna.
 
Voi kun tietäiskin vastauksen sun kysymykseen. Voi käydä myös kuten mulle, molempien synnytyksissä kätilö on vaan todennut, että nyt hän vähän auttaa tekemällä pienen viillon. Eli eppari tehtiin molemmista. Ekan synnytin epiduraalin kanssa, toka tuli ilman kivunlievitystä. En tiedä miksi ne tehtiin, oletan että kätilö näki että mun kudos ei vaan ole tarpeeksi venyvää. Ekasta tuli vielä epparin lisäksi pieni repeämä.
 
Ainoassa synnytyksessäni en repeytynyt ollenkaan. En ollut koskaan kuullutkaan mistään öljyistä yms repeämisen estämiskeinoista, joten en niitä käyttänyt.
Ponnistusvaihe oli pitkähkö, en saanut epiduraalia. Synnytys asento oli melkein makuulla....kai...
Lapsi oli normaalikokoinen.
Raskausarpiakaan ei tullut, joten kudostyyppini on ilmeisesti kestävää laatua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja simpu:
No ensisynnyttäjälle ei kuulemma jakkarasynnytystä suositella just ton repeemisen takia. Mutta luulen, että on aika yksilöllistä toi kudosten venyminen ja palautuminen. En usko, että siinä mitään kovin suuria poppaskonsteja pystyy tekemään.

Mulle sanottiin että ponnistusvaiheen pituuden takia ei suositella jakkarasynnytysta ekalla kerralla, siis kun ponnistusvaihe usein ekalla kerralla on pidempi.
Mä olisin kyllä saanut synnyttää ekankin jakkaralla, kätilö kysyi vielä kun ponnistusvaihe alkoi hakeeko jakkaran mutta en enää sillon sitä halunnut.
 

Yhteistyössä