Mä oon kuullut miesten tuskastelevan sitä, kun ensin ostetaan se kallis paritalon puolikas, joka on naisen Unelma-asunto (mikään vähempi ei olisi riittänytkään). Sitten tulee se lapsi ja yhtäkkiä äitiysloman loppupuolella nainen ilmoittaakin jäävänsä kotiin vuosiksi. Vähintään yhtä paljon siitä syystä että työt ei vain nappaa kuin siitä syystä, ettei halua laittaa lasta hoitoon. Mies painaa duunia silmänaluset mustina eikä sillä ole mitään merkitystä, kun se vain on niiin tärkeä asia, ettei lasta laiteta ollenkaan hoitoon koska se vain on niin hirveää ja kamalaa. Nainen tekee ne perheen "arvovalinnat" ja mies siinä sitten vikisee eikä ehdi tai jaksa paljoa muksujen kanssa olla rankkojen työpäivien päätteeksi. Ja siitäkin sitten taas valitetaan..