Näin vanhan koulukiusaajani; oli pakko hieman hymyillä. Paha on ilmeisesti saanut palkkansa...

["Zara"]

Tiedän, että tunne on varmaan "kielletty", mutta pakko hykerrellä... edes hieman Näin eilen sattumalta vanhan koulukiusaajani: bussipysäkillä kuluneissa vaatteissa, naama suttuisella parransängellä ja silmänaluset mustina - vanha koulureppu selässään ja silmissä väsynyt, lannistunut katse. Katseemme kohtasivat - itse istuin uuden Mercedeksen etupenkillä, sopivasti Hän hätkähti.

Olen pärjännyt elämässä ilmeisesti ihan hienosti (ainakin tiettyjen mittapuiden mukaan). Opiskelen loppusuoralla oikiksessa, edessä on lupaava ura jo tutuksi tulleessa lakifirmassa ja menin viime kesänä naimisiin unelmieni miehen kanssa. Meillä menee hyvin - sekä parisuhteessa että taloudellisesti.

Olin jo unohtanut yläaste -aikojen nöyryytykset, jotka eräs häiriintynyt ihminen järjesti. Kunnes kohtasin hänet. Vanha muisto poltti, mutta haihtui nopeasti kun tajusin kontrastin: saman, jonka hänkin varmasti tajusi.

Tälläkin tavalla se voi joskus päätyä. Kannattaa muistaa se, kun tekee jonkun toisen elämästä painajaismaisen.

 

["dina"]

Hienoa

 

["Zara"]

[QUOTE="dina";23246080]Hienoa [/QUOTE]

Eikö vain!

Olisipa sille pienelle tytölle aikoinaan kerrottu, että näin tulee loppupeleissä käymään...

 

[v]

Heh, mulla ihan samantyyppinen kokemus vanhan kiusaajan kanssa. Kontrasti meidän välillä tuntui hyvältä.

 

[Mep]

Todella hienoa! Mun "pääkiusaajasta" tuli laivatarjoilija ja kerran kävi niin makeasti, että hän oli tekemässä drinkkejä ja minä ostoksilla komeiden pukumiesten kanssa (firman piikkiin).

Ai että tuntui hyvälle ;-) Sittemmin kuulemma vaihtanut hoitoalalle (buaahhhahhaa, varsinainen empatia-ihminen!), perheetön. Minulla ihana mies ja lapsi. Toimistotyö.

 

[uiuo]

Aika useinhan se on niin, että kiusaajilla on sen kaltaisia ongelmia ettei heidän koulun jälkeinen elämänsä ruusuista ole. He ovat koulun "koviksina" elämänsä huipulla ja sen jälkeen alkaa aikamoinen alamäki (tosin alamäkeä se yleensä on jo tuona kouluaikana ja sitä vain peitellään koviksen roolin taakse). Kiusatulla taas on mahdollisuus saada elämänsä kunnolla rateilleen, kun hän pääsee kiusaajistaan eroon koulun päättyessä.

 

["zeta"]

Minä luin juuri facebookista että entinen yläasteaikainen kovis on nyt taas sinkku. Hän oli menossa naimisiin ja odotti että tuleva miehensä pääsisi vankilasta. Ja kun mies vapautui, antoi nyrkistä morsiammelle ja miehellä uudet naiset kiikarissa. Ammatiltaan entinen kovis on työtön siivooja.

Näinhän se menee....

 

[kkkkkk]

Tunsin aikoinani ihan samoin eikä tuo mielestäni ole "kiellettyä" tai edes "sopimatonta".

 

["ewe"]

Nauttikaa, tätä olette odottaneet. Sieltä ne siivousfirmoista löytyvät...

 

[...]

Ihan hienoja tunteitahan nuo. Mut tässä se nähdään, että kaikilla on pohjilla kiusaajan luonne...sattumaa sitten vissiin, kuka on kiusaaja ja kuka kiusattu.

 

["myö"]

Ihan hienoja tunteitahan nuo. Mut tässä se nähdään, että kaikilla on pohjilla kiusaajan luonne...sattumaa sitten vissiin, kuka on kiusaaja ja kuka kiusattu.

Niinpä, ja miksi juuri se varakkuus on niin tärkeää? Jotenkin olisin enemmän ap:n puolesta iloinen, jos hän olisi kertonut onnellisesta perhe-elämästään ja lapsistaan, ja kontrasti olisi löytynyt sieltä. Tai hän olisi tuntenut sääliä kiusaajaansa kohtaan: se vasta olisi tehnyt tästä tarinasta empatiaa herättävän. Sillä tarinahan tämä oli .

 

["vieras"]

Minä kohtasin jotain kymmenen vuotta sitten kiusaajani. Oli kouluaikaan pidetty, urheilullinen henkilö jota kaikki ihaili ja tyttöjä pörräsi. Itse olin tuolloin läskiksi haukuttu hylkiö. Ylipainoa siis oli, mutta ei järkyttävästi. Tapasin tämän miehen baarissa ja tuli juttelemaan minulle ja kysyi tunnistinko hänet. No vaikka kuinka yritin en tunnistanut. Joutui sanomaan nimensä ja katsoin varmaan suu auki. Kyseinen henkilö oli muuttunut sairaalloisen lihavaksi ja jälkeenpäin kuulin muualta viinan maistuvan hänelle ja oli isoissa taloudellisissa ongelmissakin ja kärsi jostain muistakin ongelmista. Itse taas olin hoikassa kunnossa ja elämä kaikinpuolin todella hyvin.

 

[ehh]

Ihan hienoja tunteitahan nuo. Mut tässä se nähdään, että kaikilla on pohjilla kiusaajan luonne...sattumaa sitten vissiin, kuka on kiusaaja ja kuka kiusattu.

Anteeksi mutta mitenniin?? Käsittääkseni ap kertoi että tuli sellainen olo, että oikeus on toteutunut??!! miten SE on kenenkään kiusaamista? tai miten se tekee ap:;n luonteesta "kiusaajaluonteen"??

 

["vieras"]

Mun koulukiusaajista yksi toimii lukion kuraattorina ja toinen omistaa maansiirtofirman. Itse lajittelen postia ja opiskelen edelleen

 

["Zara"]

[QUOTE="myö";23246193]Niinpä, ja miksi juuri se varakkuus on niin tärkeää? Jotenkin olisin enemmän ap:n puolesta iloinen, jos hän olisi kertonut onnellisesta perhe-elämästään ja lapsistaan, ja kontrasti olisi löytynyt sieltä. Tai hän olisi tuntenut sääliä kiusaajaansa kohtaan: se vasta olisi tehnyt tästä tarinasta empatiaa herättävän. Sillä tarinahan tämä oli .[/QUOTE]

Etkö sinä lukenut koko aloitusviestiäni? Kerroin siinä kyllä myös omasta siviilielämästä Luepa uudelleen.

Sääliä en tuntenut. En tiedä onko sääli edes positiivinen tunne..? Empatiaa ehkä olisin saattanut tuntea, jos kyseinen henkilö olisi edes jollain tapaa joskus osoittanut katuvansa.

 

[salla.]

[QUOTE="myö";23246193]Niinpä, ja miksi juuri se varakkuus on niin tärkeää? Jotenkin olisin enemmän ap:n puolesta iloinen, jos hän olisi kertonut onnellisesta perhe-elämästään ja lapsistaan, ja kontrasti olisi löytynyt sieltä. Tai hän olisi tuntenut sääliä kiusaajaansa kohtaan: se vasta olisi tehnyt tästä tarinasta empatiaa herättävän. Sillä tarinahan tämä oli .[/QUOTE]

Eli sä siis olet entine koulukiusaaja, jolla menee edelleen huonosti?

 

[...]

Anteeksi mutta mitenniin?? Käsittääkseni ap kertoi että tuli sellainen olo, että oikeus on toteutunut??!! miten SE on kenenkään kiusaamista? tai miten se tekee ap:;n luonteesta "kiusaajaluonteen"??

No, siinä vaiheessa kun toisen epäonnelle ja surkeudelle naureskellaan niin siinähän se. En arvosta ihmisiä, jotka tarvii tallottavaksi muita ihmisiä ollakseen itse onnellisia.

 

["myö"]

Eli sä siis olet entine koulukiusaaja, jolla menee edelleen huonosti?

No en, mutta miksi ihmeessä ihminen on onnellinen vain, jos hän on varakas?

 

[joo tiesitkö että]

Olet vähän diiva? Mieti jos se olis haluis muuttaa sen elämässään. Jos se katuu sitä yli kaiken. Ymmärrätkö sinä mitään. hänkin on ihminen. Toisin kuin sinä taidat ollakin vain näyttelyesine

 

[Mep]

Eli sä siis olet entine koulukiusaaja, jolla menee edelleen huonosti?

Sama tuli mullekin mieleen. Kukaan kiusattuna ollut ei höpisis tuollaisia. Tai edes vierestä tilannetta seurannut.

 

[...]

Eli sä siis olet entine koulukiusaaja, jolla menee edelleen huonosti?

On sulla suorat viivat elämässä..

 

["Alina"]

Olet vähän diiva? Mieti jos se olis haluis muuttaa sen elämässään. Jos se katuu sitä yli kaiken. Ymmärrätkö sinä mitään. hänkin on ihminen. Toisin kuin sinä taidat ollakin vain näyttelyesine

Peesi.

 

["vieras"]

Mä näin mun entisen kiusaajan kerran örveltävän Prisman kassalla,jäi kiinni lenkkimakkaran näpistyksestä. En tuntenut iloa,lähinnä sääliä. Mä pääsin sen kiusaamisen yli,onneksi. Ehkä siksi en kykene katkeraan nauruun niitä kohtaan joilla menee huonosti.

 

["Zara"]

No, siinä vaiheessa kun toisen epäonnelle ja surkeudelle naureskellaan niin siinähän se. En arvosta ihmisiä, jotka tarvii tallottavaksi muita ihmisiä ollakseen itse onnellisia.

En ollut vuosikausiin edes muistanut koko ihmistä; silti olen ollut todella tyytyväinen elämääni ja kovasti onnellinen. Eli en todellakaan tarvitse häntä "tallottavaksi" ollakseni onnellinen

En naureskellut surkeudelle enkä epäonnelle vaan KONTRASTILLE - miten asiat hups vain ovatkin kääntyneet päälaelleen

Voitko rehellisesti ja käsi sydämellä sanoa, ettet itse olisi tuntenut (edes hitusen verran) tyytyväisyyttä tuollaisen kontrastin havaittuasi...?

 

[joo tiesitkö että]

Ai niin. Mä en ole ex-koulukiusaaja, päinvastoin. Olen koulukiusattu, aina silti tunsin syvää empatiaa kiusaajaa kohtaan. Samaten 11v tyttäreni: Kolmannella luokalla on häntä kiusattu, nyt voi olla jo tekemisessä, antaa anteeksi, olla kaveri.
"Niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet"
Revi siitä ap, olet tunteeton raukkis. Ei empatiakykyä sulla vähääkään.