Pyöri tuossa tuolia ympäri (älkää kysykö miksi) ja nostin tuolin pois, se jatkaa ympyrän pyörimistä. Harrastaa sitä useinki. Siis että pyörii jonku tavaran ympärillä.
Eilen illalla päästin sen iltapisulle takapihalle, rupesi reuhaamaan roskasäkille joka nökötti terassilla ja siihen oli heitetty vanha peitto päälle, kai se näytti ihmiseltä.
Jos sille heittää kepin, se mennee hakemaan sen, mut sen sijaan että tois sen takas heittäjälle, se jääki istumaan se keppi suussa ja oottaa että se kutsuttais takasin.
Jos meen sen kans kävelylle, se maleksii niiiiiin hittaasti niin hittaasti että mie tylsistyn. Miehen kans sen sijaan käppäilee reippaasti ja juokseeki jos mies haluaa juoksulenkin tehä. Mut mie en saa sitä mitenkään vauhtiin, kattoo vielä minua aina niin säälivästi niinku oisin joku iänvanha mummeli.
Mennee monesti kissanruokakupille, vaikka meijän horatsu on monet kerrat tehny selväksi että se kuppi on hänen ja muitten kissojen, hauva vaan ei opi. Sinne se aina mennee. Vaikka omassaki kupissa ois ruoka oottamassa. Ja sitte ko kissa näyttää kynsiä ja sähisee ja rähisee, tullee hauva häntä koipien välissä joko minun tai miehen tykö hakemaan sääliä.
Ja tuosta säälin keräämisestä, se on niin taitava, sohvalla olo on kielletty siltä, ja jos me miehen kans löhötään sohvalla se asettuu lattialle makkaamaan ja uikuttaa surkeana. Sitte on vähintäänki pakko nakata sille tyyny että hiljenee. :snotty:
Voisin kertoa miljoona muutaki asiaa mikä tekkee siitä hölmön, mut en jaksa.
Meijän hölmösisu :heart:
Eilen illalla päästin sen iltapisulle takapihalle, rupesi reuhaamaan roskasäkille joka nökötti terassilla ja siihen oli heitetty vanha peitto päälle, kai se näytti ihmiseltä.
Jos sille heittää kepin, se mennee hakemaan sen, mut sen sijaan että tois sen takas heittäjälle, se jääki istumaan se keppi suussa ja oottaa että se kutsuttais takasin.
Jos meen sen kans kävelylle, se maleksii niiiiiin hittaasti niin hittaasti että mie tylsistyn. Miehen kans sen sijaan käppäilee reippaasti ja juokseeki jos mies haluaa juoksulenkin tehä. Mut mie en saa sitä mitenkään vauhtiin, kattoo vielä minua aina niin säälivästi niinku oisin joku iänvanha mummeli.
Mennee monesti kissanruokakupille, vaikka meijän horatsu on monet kerrat tehny selväksi että se kuppi on hänen ja muitten kissojen, hauva vaan ei opi. Sinne se aina mennee. Vaikka omassaki kupissa ois ruoka oottamassa. Ja sitte ko kissa näyttää kynsiä ja sähisee ja rähisee, tullee hauva häntä koipien välissä joko minun tai miehen tykö hakemaan sääliä.
Ja tuosta säälin keräämisestä, se on niin taitava, sohvalla olo on kielletty siltä, ja jos me miehen kans löhötään sohvalla se asettuu lattialle makkaamaan ja uikuttaa surkeana. Sitte on vähintäänki pakko nakata sille tyyny että hiljenee. :snotty:
Voisin kertoa miljoona muutaki asiaa mikä tekkee siitä hölmön, mut en jaksa.
Meijän hölmösisu :heart: