O
"Oona"
Vieras
Kysyisin ihan neuvoa ja vinkkejä mitä pitäisi tehdä tilanteessa jossa olemme, ja joka todella suututtaa ja myöskin satuttaa.
Asumme pääkaupunkiseudulla kerrostalossa johon muutimme vuosi sitten mieheni kanssa. Pian muuton jälkeen huomasin olevani raskaana, lapsi oli kovasti toivottu ja pikkuinen humpsahti maailmaan tammikuun alussa.
Yksi naapureistamme (samassa rapussa asuvat ihmiset, käytän nyt heistä kaikista nimitystä naapuri) huomasi loppusyksystä rapussa törmättyämme mahakumpuni ja alkoi heti kysellä, että koskas taloon saadaan vauva. Vastasin, että tammikuussa tulee ja silloin pidin vielä kyselyä ihan normaalina ja mukavana jutusteluna, kyseessä on keski-ikää lähestyvä nainen jlla on teini-ikäinen tytär, ja tokihan naiset aina huomaa raskauden, itsekkin olisin varmaan samantapaista kysynyt.
Kuitenkin pian tämän jälkeen ko.naisen asenne meitä kohtaan muuttui totaalisesti, ei enää moikannut rapussa, katsoi vihaisesti ym ym. Oltiin miehen kanssa ihan ihmeissämme, koska meillä ei ole ollut mitään kinaa yhdenkään naapurin kanssa. Emme mekasta tms, eikä meillä ole pahaa sanaa sanottavana yhdestäkään naapurista.
Todellinen helvetti alkoi vauvan synnyttyä. Joka kerta kun vauva itki, joku rupesi hakkaamaan patteria. Vaunut, joita pitää taloyhtiön sääntöjen mukaan säilyttää pyörävarastossa, on kannettu kauimpaan nurkkaan, kaadettu ylösalaisin, vaunuihin on jätetty nimettömiä lappuja, joissa väitetään meidän rikkoneen pyöriä vaunuillamme (en tajua miten voisi edes olla mahdollista... :O) jne jne.
Nyt sitten joku oli tehnyt nimettömän lastensuojeluilmoituksen meistä. Kuulemma meiltä kuuluu kun huudamme lapsellemme, jonka jälkeen lapsi itkee hysteerisesti. Vauvamme itkee toki, kaikki vauvat itkevät, mutta ei hysteerisesti,ei mielestäni edes usein, nälkää toki ja joskus kiukkuaa kun nukkumaanmenoaika tulee ja emme ole IKINÄ huutaneet vauvalle! Olemme myös kuulemma harvoin selvinpäin (meistä kumpikin juo todella vähän, viimeksi taisimme olla humalassa kolme vuotta sitten juhannuksena). Sosiaalitoimistosta tultiin käymään, ja he sanoivat heti kun kerroin mitä kaikkea muuta on tapahtunut, että he kyllä ymmärtävät ja näkevät, että lapsemme on hyvinhoidettu, mutta he eivät voi asialle mitään; jos joku haluaa kiusaamismielessä tehdä ls-ilmoituksen, hän voi sen tehdä.
Tuntuu että olen ihan loppu. Ollaan jo etsitty uutta asuntoa. Tuntuu vaan uskomattomalta, että me joudumme lähtemään kodistamme, koska jollain rapusamme viiraa päässä. Olen puhunut isännöitsijän kanssa joka on vain todennut ettei voi tehdä mitään; me kun emme tiedä kuka kiusanteon takana on. Parille naapurille olen tästä puhunut ja he ovat olleet pöyristyneitä, sanoneet, että älkää antako periksi ja muuta, mutta ei tälläistä jaksa.
Onko kellään muulla kokemuksia hirviö-naapureista ja miten selvisitte?
Asumme pääkaupunkiseudulla kerrostalossa johon muutimme vuosi sitten mieheni kanssa. Pian muuton jälkeen huomasin olevani raskaana, lapsi oli kovasti toivottu ja pikkuinen humpsahti maailmaan tammikuun alussa.
Yksi naapureistamme (samassa rapussa asuvat ihmiset, käytän nyt heistä kaikista nimitystä naapuri) huomasi loppusyksystä rapussa törmättyämme mahakumpuni ja alkoi heti kysellä, että koskas taloon saadaan vauva. Vastasin, että tammikuussa tulee ja silloin pidin vielä kyselyä ihan normaalina ja mukavana jutusteluna, kyseessä on keski-ikää lähestyvä nainen jlla on teini-ikäinen tytär, ja tokihan naiset aina huomaa raskauden, itsekkin olisin varmaan samantapaista kysynyt.
Kuitenkin pian tämän jälkeen ko.naisen asenne meitä kohtaan muuttui totaalisesti, ei enää moikannut rapussa, katsoi vihaisesti ym ym. Oltiin miehen kanssa ihan ihmeissämme, koska meillä ei ole ollut mitään kinaa yhdenkään naapurin kanssa. Emme mekasta tms, eikä meillä ole pahaa sanaa sanottavana yhdestäkään naapurista.
Todellinen helvetti alkoi vauvan synnyttyä. Joka kerta kun vauva itki, joku rupesi hakkaamaan patteria. Vaunut, joita pitää taloyhtiön sääntöjen mukaan säilyttää pyörävarastossa, on kannettu kauimpaan nurkkaan, kaadettu ylösalaisin, vaunuihin on jätetty nimettömiä lappuja, joissa väitetään meidän rikkoneen pyöriä vaunuillamme (en tajua miten voisi edes olla mahdollista... :O) jne jne.
Nyt sitten joku oli tehnyt nimettömän lastensuojeluilmoituksen meistä. Kuulemma meiltä kuuluu kun huudamme lapsellemme, jonka jälkeen lapsi itkee hysteerisesti. Vauvamme itkee toki, kaikki vauvat itkevät, mutta ei hysteerisesti,ei mielestäni edes usein, nälkää toki ja joskus kiukkuaa kun nukkumaanmenoaika tulee ja emme ole IKINÄ huutaneet vauvalle! Olemme myös kuulemma harvoin selvinpäin (meistä kumpikin juo todella vähän, viimeksi taisimme olla humalassa kolme vuotta sitten juhannuksena). Sosiaalitoimistosta tultiin käymään, ja he sanoivat heti kun kerroin mitä kaikkea muuta on tapahtunut, että he kyllä ymmärtävät ja näkevät, että lapsemme on hyvinhoidettu, mutta he eivät voi asialle mitään; jos joku haluaa kiusaamismielessä tehdä ls-ilmoituksen, hän voi sen tehdä.
Tuntuu että olen ihan loppu. Ollaan jo etsitty uutta asuntoa. Tuntuu vaan uskomattomalta, että me joudumme lähtemään kodistamme, koska jollain rapusamme viiraa päässä. Olen puhunut isännöitsijän kanssa joka on vain todennut ettei voi tehdä mitään; me kun emme tiedä kuka kiusanteon takana on. Parille naapurille olen tästä puhunut ja he ovat olleet pöyristyneitä, sanoneet, että älkää antako periksi ja muuta, mutta ei tälläistä jaksa.
Onko kellään muulla kokemuksia hirviö-naapureista ja miten selvisitte?
Nykyään ihanat naapurit eikä tarvitse pelätä !!!Nykyään niin hullua porukkaa..tuo lastenvaunujen kaataminen yms tosi pelottavaa ja sairasta!