Naapurin koti on aina kun sisustuslehdestä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "susu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"susu"

Vieras
ataan siis rivarissa ja kun omaan kotiin kävelee niin näkee pakosti suoraan naapurin kotiin.Nillä on aina siistiä ja nättiä.Lapseton pariskunta.Meillä on aina sekaista,kun siivoaa niin ei mee kun 5min.niin lelulaatikot kumottu lattialle :/
Juonekalutkin ns.käytännöllisiä..
 
Lelut on leluja ei sotkua.
Oisko niitä leluja vaikka liikaa, jso en tuntuu täyttävän koko asunnon. Vai leikitäänkö niillä vääräs paikkaa ja jätetään siihen mihin ne sattuu tippumaan.
 
Meillä on myös kotona lähes aina siistiä, vaikka meillä on 2 lasta. Leluille on omat laatikot ja ne siivotaan aina leikin jälkeen pois.
Muutamilla tutuilla, joilla ei ole lapsia on usein koti aika sekamelska. Että eiköhän tuo oo kiinni ihmisen persoonasta, mieltymyksistä ja luonteesta enemmänkin kuin siitä että onko lapsia.
Tärkeintä kai on että oma koti tuntuu mukavalta sellaisena kuin on.
 
[QUOTE="susu";25152145]ataan siis rivarissa ja kun omaan kotiin kävelee niin näkee pakosti suoraan naapurin kotiin.Nillä on aina siistiä ja nättiä.Lapseton pariskunta.Meillä on aina sekaista,kun siivoaa niin ei mee kun 5min.niin lelulaatikot kumottu lattialle :/
Juonekalutkin ns.käytännöllisiä..[/QUOTE]

Ajattele, että se naapuri saattaa kävellä joka päivä siistiin, lapsettomaan kotiinsa kaivaten ja kadehtien teidän elämää pursuavaa, lasten jäljiltä sekaista kotianne ikkunan takaa. Ihminen kaipaa sinne, missä ei ole ja sitä, mitä ei saa.

Siisteys on itsestä kiinni, lelulaatikkojen sijoittelulla voit ehkä vaikuttaa siihen, missä leikitään? Sisustaa ja somistaa voi lapsiperheessäkin.
 
mielestäni toki pariskunnilla voi olla ns. ylisiistiä jos ovat siistejä ihmisiä muutoinkin, eli ei heidän siisti kotinsa edes välttis vaadi mitään valtavia siivousurakoita.

Mutta meillä on lapsia ja meillä on välillä ihan kaaos. Kaaosta olen helpottanut siten, että olkkariin tai keittiöön ei ole lupa tuoda leluja, paitsi joskus erikoisluvalla esim. junaratoja, jotta saavat kunnon radat rakennetuksi.

Siistiä meillä on siis nytkin periaatteessa, mutta lasten huoneet onkin sitte asia erikseen. Siellä olevaa kaaosta voi helpottaa lelulaatikoilla, joissa kirjotetut tai kuvatut (jos ei osaa lukea) etiketit, esim. nukkelaatikko jne.

Järjestelykysymys....
 
Meillä on sen näköistä että täällä asuu perhe johon kuuluu pieni lapsi..en ees yritä pitää kämppää ylisiistinä mutta lelut yritetään pitää omassa huoneessa vaikka eipä se maata kaada jos niitä vaeltaa kämpässä:p
 
[QUOTE="minä";25152436]Meillä lelut ovat siellä missä lapset ovat ja lapset ovat siellä missä aikuiset ovat. Näin ollen keittiö - olohuone kokonaisuutemme on yhtä sekamelskaa. :D[/QUOTE]

Teillä on vielä varmaan aika pienet lapset, jotka tarvitsevat vahtmista. Meillä lapset tykkää jo rauhassa rakentaa leikkinsä keskenään omaan huoneeseensa.
 
[QUOTE="vvv";25152456]Teillä on vielä varmaan aika pienet lapset, jotka tarvitsevat vahtmista. Meillä lapset tykkää jo rauhassa rakentaa leikkinsä keskenään omaan huoneeseensa.[/QUOTE]

Totta. 4 ja 2 vuotiaat. odotan kyllä aikaa jolloin omassa huoneessa viihtyvät.
 
Itse en ole yhtään siisti ihminen, enkä osaa sisustaa, ja kieltämättä joskus harmittaa, kun naapureilla on niin paljon siistimpää ja kauniimpaa kuin meillä, vaikka heilläkin on pieniä lapsia.

Ajattelen kuitenkin asian niin, että harmittaa moni muukin asia, jonka toivoisi olevan toisin, mutta nyt en ole innostunut panostamaan enempää. Mieluummin istun netissä tai katson Salkkareita boksilta kun lapset nukkuvat, ja siivoan sen mitä ehdin ja jaksan. Olin huithapeliADHD jo ennen lapsia, mutta lasken toivoni sen varaan, että kun lapset kasvavat, osaan sitten arvostaa sitä, että saa siivota rauhassa, kun ei koko ajan keskeytetä, ja voin vaatia jo lapsiltakin enemmän omista tavaroista huolehtimista. Ehkä meillä on sitten siistiä ihan sen ansiosta, että siivoaminen tuntuu kivemmalta. Tai sitten ei. Sen näkee sitten :).
 
Ihmiset kovin erilaisia.

Minulla yksi tyttäristä sellainen, että kun hän kävelee huoneen poikki, jälkeensä jää kaunista, vaikka ei "ihmeitä" tekisikään. (Oli sellainen jo lapsena.)
Hänen kotinsa on aina siistin oloinen - sotkuisenakin. Asiaan toki voi vaikuttaa ammattinsakin. Hän on koulutukseltaan muotoilija ja huonekalu ja kangasdesignin ohella tekee mm. sisustussuunnitelmia.

Mieheni taas on ääripää. Hän itsekin ihmettelee välillä että onnistuu sotkemaan huoneen vain sillä että "ovesta vilkaisee sinne päin".

Itse taidan olla välimuoto. Laiska, mutta en varsinaisesti sottainen kumminkaan...

:)
 

Yhteistyössä