myös tässä kommentti yhden lapsen äidiltä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 3 tyttöä+1 poitsu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun mielestäni sulla on aika kurja asenne ystävääsi? ja hänen ongelmiaan kohtaan. Itse olen ollut pari kk sitten ihan samassa tilanteessa eli siinä, kun esikoisensa saanut ystäväni painiskeli päivärutiinien puutteen kanssa ja itsellä kolmen lapsen äitinä noissa asioissa ei enää ollut mitään ongelmia. Mä hoidin tilanteen niin, että jeesasin kaveria siellä kotona niitten tiskien yms kanssa ja vahdin vauvaa lasteni ohella, jotta ystäväni pääsi käymään suihkussa ja syömään jotain. Sen jälkeen kun ystäväni tunsi itsensä taas ihmiseksi, eikä zombieksi, aloimme yhdessä pohtia, miten sen päivän saisi rullaamaan paremmin. Nyt heillä menee jo todella kivasti!

Sitä paitsi, esikoisen aikana kaikki on uutta. Se jo itsessään on voimia kuluttavaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja öh:
Mun mielestäni sulla on aika kurja asenne ystävääsi? ja hänen ongelmiaan kohtaan. Itse olen ollut pari kk sitten ihan samassa tilanteessa eli siinä, kun esikoisensa saanut ystäväni painiskeli päivärutiinien puutteen kanssa ja itsellä kolmen lapsen äitinä noissa asioissa ei enää ollut mitään ongelmia. Mä hoidin tilanteen niin, että jeesasin kaveria siellä kotona niitten tiskien yms kanssa ja vahdin vauvaa lasteni ohella, jotta ystäväni pääsi käymään suihkussa ja syömään jotain. Sen jälkeen kun ystäväni tunsi itsensä taas ihmiseksi, eikä zombieksi, aloimme yhdessä pohtia, miten sen päivän saisi rullaamaan paremmin. Nyt heillä menee jo todella kivasti!

Sitä paitsi, esikoisen aikana kaikki on uutta. Se jo itsessään on voimia kuluttavaa.

Katos, ap puhuikin vaan jonkun kirjoittamasta tekstistä. Eli turhaan väsäsin juttua ystävästäni...:D
Mutta joo, silti sanoisin, että ap, sinun asenteesi on kurja.
 
tämän takia mä en kutsunutkaan mun siivousintoisia ystäviä vauva-aikoina kotiini kylään. :laugh: paljon mukavampaa oli pakata oma katras autoon ja mennä putipuhtoiseen kyläpaikkaan, jossa oli hyvässä lykyssä vasta leivottua pullaa tarjolla...
 
minä myös neljän äitinä suoraan sanottuna ihmettelen noita vastaavia yhden äitejä.. ja kuulkaa joo, on mulla ollu erillaisia vauvoja ja silti oon pystyny tekeen muutakin kun laahustaan yöpaita päällä iltapäivään asti. kuopus heräs 10 kertaa tissille yössä vielä 11kk iässä kunnes pidettiin unikoulua jne.. plus kaikki tuntuvat unohtavan että jos useamman lapsen äiti kirjoittaa jotain tämän tyylistä sille vastataan että mitä sää mistään tiedät tms mutta ei tajuta ollenkaan sitä että minä ainakin olen myös ollut yhden lapsen äiti joskus ja ei, ei meillä kyllä sillon ollu koti kaaoksen vallassa niin kun ei nytkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
tämän takia mä en kutsunutkaan mun siivousintoisia ystäviä vauva-aikoina kotiini kylään. :laugh: paljon mukavampaa oli pakata oma katras autoon ja mennä putipuhtoiseen kyläpaikkaan, jossa oli hyvässä lykyssä vasta leivottua pullaa tarjolla...

:D
Hieno homma! Pistäkääpä korvantaakse muutkin muistiin!
Pakkoko niitä vieraita on kotiin päästää sotkua päivittelemään!
 
Alkuperäinen kirjoittaja öh:
Mun mielestäni sulla on aika kurja asenne ystävääsi? ja hänen ongelmiaan kohtaan. Itse olen ollut pari kk sitten ihan samassa tilanteessa eli siinä, kun esikoisensa saanut ystäväni painiskeli päivärutiinien puutteen kanssa ja itsellä kolmen lapsen äitinä noissa asioissa ei enää ollut mitään ongelmia. Mä hoidin tilanteen niin, että jeesasin kaveria siellä kotona niitten tiskien yms kanssa ja vahdin vauvaa lasteni ohella, jotta ystäväni pääsi käymään suihkussa ja syömään jotain. Sen jälkeen kun ystäväni tunsi itsensä taas ihmiseksi, eikä zombieksi, aloimme yhdessä pohtia, miten sen päivän saisi rullaamaan paremmin. Nyt heillä menee jo todella kivasti!

Sitä paitsi, esikoisen aikana kaikki on uutta. Se jo itsessään on voimia kuluttavaa.

Voi, oli kiva kuulla, että jotkut välittää ystävistään noin. Tuli oikeasti hyvä mieli tästä. Taidanpa itsekin tehdä ystävälle samoin, jos joskus olen samassa tilanteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja öh:
Mun mielestäni sulla on aika kurja asenne ystävääsi? ja hänen ongelmiaan kohtaan. Itse olen ollut pari kk sitten ihan samassa tilanteessa eli siinä, kun esikoisensa saanut ystäväni painiskeli päivärutiinien puutteen kanssa ja itsellä kolmen lapsen äitinä noissa asioissa ei enää ollut mitään ongelmia. Mä hoidin tilanteen niin, että jeesasin kaveria siellä kotona niitten tiskien yms kanssa ja vahdin vauvaa lasteni ohella, jotta ystäväni pääsi käymään suihkussa ja syömään jotain. Sen jälkeen kun ystäväni tunsi itsensä taas ihmiseksi, eikä zombieksi, aloimme yhdessä pohtia, miten sen päivän saisi rullaamaan paremmin. Nyt heillä menee jo todella kivasti!

Sitä paitsi, esikoisen aikana kaikki on uutta. Se jo itsessään on voimia kuluttavaa.

Sä oot tosiystävä :flower: sun kaltaisia ihmisiä pitäis olla enemmän, eikä toisia parjaavia haaskalintuja, jotka toisen ahdingon avulla nostavat omaa paremmuuttaan esille!

 
Alkuperäinen kirjoittaja Hannah:
Tän otsikko voisi myös olla: neljän lapsen äidin suusta kuultua....
Mistäpä tiedät jos vaikka tämä yksi on sellaista sylissä kannettavaa mallia, joka ei viihdy pätkääkään yksin. Sillä ei ole vanhempia sisaruksia seurana. Kotityöt jää pakostakin vähän vähemmälle.

Niin ja kiire voi olla ilman lapsiakin.

aamen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Oikeesti joku voi olla tosi väsynyt sen yhden kanssa, voi olla synnytyksen jälkeistä masennusta ja moni on fyysisesti pitkään raskaudesta rasittuneita.

Tää kannattaa aina muistaa. Myös se, että vähäinen uni vaikuttaa ihmisiin erilailla. Joku voi olla zompie koko päivän, eikä kykene nukkuun päiväunia, joku kestää muutaman tunnilla vaikka vuosikausia ja on vain vielä pirteämmän oloinen.

Sen sijaan köyhyyttä on se, ettei näe muuta kuin sen miten itse toimii.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Oikeesti joku voi olla tosi väsynyt sen yhden kanssa, voi olla synnytyksen jälkeistä masennusta ja moni on fyysisesti pitkään raskaudesta rasittuneita.

Tää kannattaa aina muistaa. Myös se, että vähäinen uni vaikuttaa ihmisiin erilailla. Joku voi olla zompie koko päivän, eikä kykene nukkuun päiväunia, joku kestää muutaman tunnilla vaikka vuosikausia ja on vain vielä pirteämmän oloinen.

Sen sijaan köyhyyttä on se, ettei näe muuta kuin sen miten itse toimii.

Mä olin ainakin ekan raskauden jälkeen pitkään huonona. Olin väsynyt ja kalpea. Sen lisäksi, että laihduin aika paljon enkä saanut painoa enää nousemaan.
 
Tunnet itsesi varmaan nyt tosi hyväksi, onnistuneeksi, upeaksi äidiksi, joka on jaksava, maalailee lasten kanssa sormiväreillä, meikkailee ja kaikki paikat on tiptop. jepjep :) .
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Oikeesti joku voi olla tosi väsynyt sen yhden kanssa, voi olla synnytyksen jälkeistä masennusta ja moni on fyysisesti pitkään raskaudesta rasittuneita.

Tää kannattaa aina muistaa. Myös se, että vähäinen uni vaikuttaa ihmisiin erilailla. Joku voi olla zompie koko päivän, eikä kykene nukkuun päiväunia, joku kestää muutaman tunnilla vaikka vuosikausia ja on vain vielä pirteämmän oloinen.

Sen sijaan köyhyyttä on se, ettei näe muuta kuin sen miten itse toimii.

Mä olin ainakin ekan raskauden jälkeen pitkään huonona. Olin väsynyt ja kalpea. Sen lisäksi, että laihduin aika paljon enkä saanut painoa enää nousemaan.

Jep. Mäkin olin. Hemoglobiini kävi sen verran alhaalla, ettei pystyssä kyennyt juuri oleen ku jo heikotti ja pyörrytti. Koti oli kyllä suht. siisti, mutta ite en sitä siivonnut ollenkaan.

Tää on myös aika jännä ketju, koska oletetaan, että NAINEN siivoaa ja hoitaa kodin. Eli jos koti on likainen se olisi automaattisesti naisesta johtuvaa. Miksei se mies voisi siivota, jos nainen ei kerkiä..? Miksei katsota miehen puoleen ollenkaan tuollaisissa asioissa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Oikeesti joku voi olla tosi väsynyt sen yhden kanssa, voi olla synnytyksen jälkeistä masennusta ja moni on fyysisesti pitkään raskaudesta rasittuneita.

Tää kannattaa aina muistaa. Myös se, että vähäinen uni vaikuttaa ihmisiin erilailla. Joku voi olla zompie koko päivän, eikä kykene nukkuun päiväunia, joku kestää muutaman tunnilla vaikka vuosikausia ja on vain vielä pirteämmän oloinen.

Sen sijaan köyhyyttä on se, ettei näe muuta kuin sen miten itse toimii.

Mä olin ainakin ekan raskauden jälkeen pitkään huonona. Olin väsynyt ja kalpea. Sen lisäksi, että laihduin aika paljon enkä saanut painoa enää nousemaan.

Jep. Mäkin olin. Hemoglobiini kävi sen verran alhaalla, ettei pystyssä kyennyt juuri oleen ku jo heikotti ja pyörrytti. Koti oli kyllä suht. siisti, mutta ite en sitä siivonnut ollenkaan.

Tää on myös aika jännä ketju, koska oletetaan, että NAINEN siivoaa ja hoitaa kodin. Eli jos koti on likainen se olisi automaattisesti naisesta johtuvaa. Miksei se mies voisi siivota, jos nainen ei kerkiä..? Miksei katsota miehen puoleen ollenkaan tuollaisissa asioissa?

Kyl mä olin siitä viel parikin vuotta silleen huonona, että mies teki melkein kaiken. Ehkä mulla sitten oli semmonen masennus, en tiedä, en muista siitä paljookaan.
 
Tuon aloituksen jälkeen tuli mieleen, on siinäkin kaveri/ystävä. Menet sinne kauhistelemaan, ja pönkittämään omaa itsetuntoasi toisen luokse. Eikö sille kaverille voisi tarjota vaikka neuvoja, ja vinkkejä? Tai vaikka ihan apua, käsiparia on kuitenkin melkoisen tuore äiti. En ymmärrä miten paljon kilpailua, ja vertailua mahtuu äitien maailmaan. Eikö meistä JOKAINEN ole ollut äiti ensimmäistä kertaa, ja uskoisin että jokaiselle on tullut edes jotain tilanteita kun sormi menee hetkeksi suuhun.
 
Niin tuttua...esikoisen ollessa vauva aikaa ei tosiaankaan jäänyt mihinkään ylimääräiseen, nyt neljän kanssa olen joka päivä meikattu ja hiukset laitettu, ainakin yks lämmin ruoka päivässä (lounas usein eilistä ruokaa), koti siisti (ja niitä leluja lojuu meilläkin, mut ei pas...aa)
Se on niin suhteellista, mutta kyllä joskus itteä ärsyttää kuunnella yhden lapsen äitejä ja sitä miten raskasta niitten elämä on...vaikka vielä muistissa onkin!
 

Yhteistyössä