http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/1074063423/Ongelmia+islamisoidaan+Hollannissa
Ongelmia "islamisoidaan" Hollannissa
ULKOMAAT | Turun Sanomat 20.8.2005 04:00
RISTO RUMPUNEN
Amsterdam on poikkeuksellisen vapaamielinen kaupunki. Kaupungissa ei näy mitään merkkejä Hollantia riepottelevista yhteiskunnallisista jännitteistä ja islamilaisuuteen kohdistuvista peloista.
Suurkaupungin hälinässä on hämmentävää tavata hyvin koulutettu, kielitaitoinen ja nuori musliminainen, joka pukeutuu mustaan huiviin ja tunnustaa rukoilevansa päivittäin.
Turkista vanhempiensa mukana nelivuotiaana Hollantiin muuttaneen lakinaisen Famile Arslanin mukaan Amsterdam luo harhakuvan Hollannista. Syyskuun 11. päivän tapahtumien ja erityisesti Theo van Goghin murhan jälkeen tunnelma on kiristynyt. Maassa on raportoitu paljon aiempaa enemmän rasistisia rikoksia. Muslimikouluja on hajotettu ja poltettu.
- Lakimiehenä on moraalisesti väsyttävää huomata, kuinka lakia tulkitaan käytännössä eri tavoin, jos olet valkoinen hollantilainen tai marokkolainen. Marokkolaiset saavat lähes aina kovemmat tuomiot ja heitä voi syyttää lähes kaikista ongelmista.
- Pinnan alla täällä on jo pitkään kytenyt rasismia, joka on nyt tullut esiin ja avoimeksi. Kaikki maan ongelmat on islamisoitu, eli kaikki siirtolaisten ongelmat leimataan nyt helposti islamin nimeen, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Monet ongelmista ovat vain tavallisia alempien yhteiskuntaluokkien sosiaalisia ongelmia.
- Hollantiin muuttaneet muslimit tulevat hyvin erilaisista etnisistä taustoista ja kulttuureista. He ovat turkkilaisia, marokkolaisia ja monia muita. Ei meillä aiemmin ollut yhteistä nimittäjää. Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen meistä on tullut yhtäkkiä kaikista muslimeja ja muslimeista on tullut sana, jonka täytyy tarkoittaa jotain pahaa.
Goghin murhaajalle ankarampi tuomio
Arsnal muistelee tilanteita, kun hän kuuli Pim Fortuynin ja van Goghin murhista toukokuussa 2002 ja marraskuussa 2004. Hän sanoo rukoilleensa, että tekijä ei olisi ollut muslimi ja tunnustaa huokaisseensa helpotuksesta, kun hän kuuli Fortuynin murhaajan olevan hollantilainen eläinaktivisti. Avoimesti homoseksuaali, värikäs sosiologian professori ja poliitikko hyökkäsi puheissaan usein islamilaisia ja siirtolaisia vastaan. Jos murhaaja olisi ollut muslimi, se olisi varmasti aiheuttanut väkivaltaisia mellakkoja.
Haastattelupäivänä kaikki Hollannin tiedostusvälineet kertovat, että Theo van Goghin murhaaja marokkolaissyntyinen Muhammad Bouyeri, josta paikalliset lehdet käyttävät säännöllisesti vain nimeä Mohammad B, on tuomittu. Van Gogh oli Belgian televisiossa suosittu haastattelija, lehtikolumnisti ja elokuvantekijä.
"Mohammad B" sai Hollannissa poikkeuksellisen kovan elinkautisen tuomion. Arslan pitää tuomiota oikeana, mutta osaa juristina verrata sitä myös aiempiin vastaaviin tuomioihin. Ensikertalainen on saanut Hollannissa yhtä kovan tuomion viimeksi sodan jälkeen rikoksista, jotka liittyivät juutalaisten joukkotuhoihin.
- Theo van Goghin kuoleman jälkeen kymmenvuotias veljenpoikani tuli luokseni ja kysyi minulta, pitääkö meidän nyt kaikkien pelätä. Yritin vakuutella pojalle, että kaikki on ihan hyvin. Oli sydäntä särkevää kuulla pienen pojan - joka on syntynyt ja kasvanut Hollannissa - vastaavan, että "Täti sinä valehtelet. Kaikki on nyt eri tavalla kuin ennen. Me olemme erilaisia ja meidän pitää pelätä."
Islam-elokuva ei ole juristin mieleen
Murhan yhtenä syynä pidettiin van Goghin ohjaamaa lyhytelokuvaa, joka arvostelee islamin suhdetta naisiin. Arslan ei ole nähnyt Theo van Goghin ohjaamaa kohuttua lyhytelokuvaa eikä häntä kiinnosta edes nähdä sitä.
Hollannissa, Belgiassa ja Britanniassa elokuvan käsikirjoittajasta somalialaissyntyisestä naiskansaedustajasta Ayaan Hirsi Alista on tullut mediapersoona, jota on haastateltu kymmenissä eri tiedostusvälineissä. Arslan suhtautuu Hirsi Aliin hyvin varauksellisesti.
- Hän on polttanut monta sellaista siltaa, joita me olemme yrittäneet rakentaa viimeiset 20 tai 30 vuotta. Minusta hänellä on liian paljon henkilökohtaisia traumoja, joista hän on tehnyt liian suuria yleisiä johtopäätöksiä.
Vieraat tulivat ja yllättäen jäivät
Arsla tuli itse Hollantiin nelivuotiaana turkkilaisten vanhempiensa mukana, kuten moni muukin maassa asuva muslimi. Hollanti otti 1960-ja 1970 -luvuilla vastaan turkkilaisia ja marokkolaisia siirtolaisia vierastyöläisiksi. "Vieraat" tulivat useimmiten Turkin ja Marokon maaseudulta eikä heillä ollut koulutusta.
Vierastyöläiset tekivät pitkiä päiviä tehtaissa pienillä palkoilla eikä heidän edes oletettu oppivan kunnolla kieltä taikka sopeutuvan, koska alkuperäisen suunnitelman mukaan heidän piti palata takaisin kotimaahansa. He kuitenkin jäivät Hollantiin ja tuottivat jälkeläisiä. Huonon koulutuksen takia he usein syrjäytyivät, koska Hollannin yleinen koulutustaso on korkea.
Miten musliminainen voi sitten olla länsimainen juristi?
Famile Arslanin myöntää, että hyvä koulutuksen ansiosta hänestä on tullut esikuva muille siirtolaisille, mutta työn saanti ei ole ollut hänellekään helppoa. Huivin käyttäminen ja vieraskielisen arabialta kalskahtavan nimen kuuleminen oli monille työnantajille liikaa. Virallisesti he kieltävät sen, mutta käytäntö todisti toista.
- Työnantajat olettivat, etten voisi ottaa käsiteltäväkseni kaikkia juttuja uskontoni takia. En tietenkään mielelläni puolusta kaikenlaisia roistoja, mutta tämä on työni ja tämä on tehtäväni. Haluan hoitaa kaikki jutut, jotka minulle annetaan, Arslan kertoo.
Ilmapiirin takia halutaan pois
Hollannin nykyisestä tilanteesta Arslan on huolissaan.
- Monet hyvin koulutetut muslimit haluavat nyt muuttaa pois täältä ilmapiirin takia ja monet joutuvat vaihtamaan nimensä saadakseen töitä.
- Me olemme hollantilaisia ja haluamme olla mukana ratkaisemassa näitä ongelmia yhdessä. Valitettavasti meihin suhtaudutaan edelleenkin kuin vieraisiin. Muslimeja ei oteta mukaan keskusteluun yhdenvertaisena vaan meihin katsotaan alaspäin. Minä en halua asettua uhrin asemaan, koska se merkitsisi asettumista ulkopuolisen rooliin omassa maassani. Haluan olla mukana ratkaisemassa ongelmia tasavertaisesti.
Arslan kertoo tehneensä pyhinvaellusmatkan Saudi-Arabiaan, mutta olleensa hyvin surullinen maan tilanteesta.
- Maa, joka kohtelee naisia kuten Saudi-Arabia, on kuin ihminen, joka kävelee yhdellä jalalla.
- Arabialaisen sanonnan mukaan miehillä on vain yksi "nefs", (ego, vapaasti suomennettuna), mutta naisilla niitä on seitsemän. Naiset kykenevät tekemään asioita laaja-alaisemmin kuin miehet. Miehet pelkäävät menettävänsä kontrollinsa, Arslan muotoilee.
Arslan kertoo rukoilevansa säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Hän tosin myöntää, ettei aina jaksa nousta aamuisin ajoissa rukoilemaan.
- Hollannissa kaikissa moskeijoissa on oma tila, missä naiset voivat käydä rukoilemassa. Rukoilemista voi verrata meditointiin. Se tuntuu fyysisesti hyvältä.
Turun Sanomien ulkomaantoimituksen uudessa juttusarjassa kerrotaan muslimien tämänhetkisestä asemasta Euroopan maissa. Hollannin jälkeen on tarkoitus vierailla Saksassa, Britanniassa, Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa.
