Muutto keskelle ei mitään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja muuttaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

muuttaja

Vieras
Meillä olisi tilaisuus ostaa miehen vanhempien kotitila, joka sijaitsee Pirkanmaan pienessä kylässä, vähän niin kun ei missään :D Okei, kylällä on kauppa ja posti ja lähimpään kaupunkiin on matkaa 25 kilsaa.
Toisaalta ajatus raikkaasta "maalaisilmasta" kiehtoo, muttamutta...toisaalta taas pelkään, että näivetyn sinne alta aikayksikön. Tokihan autolla pääsee kulkemaan ja miehen vanhemmat asuvat 20 kilsan päässä (paljon lähempänä kun nyt).
Kertokaahan kokemuksia te, jotka asutte ns. maalla :)
 
Mä muutin lasten kanssa tässä vähän aikaa sitten maalle..uuden mieheni luo. Kaupunkiin ei ole kuin 10km mutta kuitenkin. Olen kyllä maalta kotoisin... Mutta kyllä täällä vaan on niin parempi olla kuin kaupungissa. :)
 
Mun mielestä tuo ei ole matka eikä mikään. Meillä on pieni nuiva lähikauppa n. kilometrin päässä, isommat palvelut 10km päässä ja vielä isommat 20km päässä. Tosin vieressä on on mukavana lisänä meri, päiväkoti (jossa muskaria ym) ja koulu :)
 
Hmm.. olen aina asunut maalla, "kaukana" kaikesta. Suureen palvelukeskittymään ja päivystykseen on 55 km. Kyläkauppaan 3 km. Peruspalvelut on 20 km päässä. Lasten kouluun on 3 km. Yläaste ja lukio on sitten 20 km päässä. Hauskaa on.. lähin naapuri on 1 km päässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Mun mielestä tuo ei ole matka eikä mikään. Meillä on pieni nuiva lähikauppa n. kilometrin päässä, isommat palvelut 10km päässä ja vielä isommat 20km päässä. Tosin vieressä on on mukavana lisänä meri, päiväkoti (jossa muskaria ym) ja koulu :)

Kylällä ei ole päiväkotia, mutta kuulemma muutama perhepäivähoitaja. Koulu on muutaman kilsan päässä. Lasten kannalta ympäristö tuntuisi jotenkin paljon turvallisemmalta kun tämä kaupunkimiljöö.


 
hmm..mää muutin kans suurin piirtein tuollasiin etäisyyksiin urjalan perämettiin 4vuotta sitten..en viihtynyt,en sitten millään,syksyt ja talvet pahimpia,musta tuntui et oon ihan eristyksissäs siä,harvoin kävi ketään,kävellen ei päässy mihkään ja pelkäsin olla siä yksin pimeellä :ashamed: meinas avioliitto ja kaikki mennä kun ukko taas tykkäs olla siä,sain vihdoin"tahtoni"periks ja pistettiin talo myyntiin ja muutettiin tampereelle(ei mihkään keskustaan)nyt miehen kanssa menee hyvin mutta vielkin ahdistaa kun muistelen aikaa urjalassa ja kun käydään siä niin haluun vaan pois,kesämuistoja on ihan kivoja sieltä =)
 
no en muuttais...kaipaan ihmisiä ympärilleni ennemmin =)
mites lasten ja omat harrastukset? pitäiskö päivittäin ajella tuo 25km? entäs jos ei aja,kyllästyykö sinne omiin oloihinsa? mieti nyt tarkkaan :D
 

Yhteistyössä