muumien ajatuksi/ mietteitä

Kertokaahan mieleenpainuneita muumien ajatuksia/mietteitä/sanontoja tms.

jotka ovat olleet mielestänne hauskoja/ surullisia tai muuten vain mukavia :)

ajatukset tms. voivat olla kirjoista, sarjasta tai vaikka sarjakuvista.

Itselleni on jäänyt mieleen ainakin tämä:

muumipeikko: myy mene pöydän alle piiloon, tästä voi tulla vaarallista!
myy: Hullu! miten voin iskeä kaulimella pöydän alta!
 
"vieras"
"Onneksi minun ei usein tarvitse tehdä rehellistä työtä. Karmeampaa kuin kuvittelin"
-Haisuli

"On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi"
-Vilijonkka

"Olen äiti ja äidinrakkauteni on ylitsevuotavaista, mutta alan olla myös pahasti rasittunut äiti"
-Niiskuneiti
 
Muumilaakson tarinat, jaksosta 11 ("Niisku leijailee taivaalla")

Niiskuneiti tulee paniikissa Muumitaloon kertomaan, että Niisku aikoo hypätä jyrkänteeltä. Muumipappa: "Ai... hän on sitä tyyppiä."

Niisku seisoo jyrkänteen reunalla, valmiina kokeilemaan tekemiään siipiä.

Muumipappa: "Näyttää vaaralliselta kokeilulta."
Niisku: "Höpönpöpön, minä olen rakentanut siivet itse."
...
Muumipappa: "Voiko siipiin luottaa?"
Niisku (asiantuntijaäänellä :D ): "Totta kai... eivät linnutkaan putoile taivaalta."
 
Viimeksi muokattu:
öä
Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen.
Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se tavallisesti on?
Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu.
- Muumipappa

Minun kotini oli vain kolo, mutta minä viihdyin siellä. Tosin filosofista on yhdentekevää viihtyykö hän vai ei- mutta se oli hyvä kolo joka tapauksessa.
- Filosofi Piisami

Näin synkkä en ole ollut pitkiin, pitkiin aikoihin. Tietenkin suuren juhlan jälkeen tuntuu aina jollakin tavoin surulliselta - mutta tämä on jotakin muuta.
Tuntuu surulliselta kun metsä on äänetön ja auringonpaiste harmaa.
- Nuuskamuikkunen

Sinä olet kummallinen lapsi.
- Siitä voit olla varma, sanoi pikku Myy
- Pikku Myy Hemulille

Tietenkin hän oli oikeassa. Ei aurinko voi niin vain muitta mutkitta nousta taivaalle. Mutta se, että toinen on oikeassa, ei estä toista pettymästä. Näin synkkä en ole ollut pitkiin, pitkiin aikoihin. Tietenkin suuren juhlan jälkeentuntuu aina jollakin tavoin surulliselta - mutta tämä on jo jotakin muuta. Tuntuu surulliselta kun metsä on äänetön ja auringonpaiste harmaa.
- Nuuskamuikkunen

Tiskaaminenhan on sitä että kiepauttaa lautasta purossa, että huitaisee tassunsa ja heittää vihreän lehden menemään, eihän se ole yhtään mitään
- Nuuskamuikkunen

Postilaatikon pielessä istui Hemuli maalaamassa suuria kirjaimia vanerilevyyn. Hän kirjoitti levyyn mahonkipetsillä "Muumilaakso".
- Kenelle sinä tuota teet? Mymmeli kysyi.
- Jos joku kerran on tullut tänne niin kyllä kai hän tietää olevansa täällä.

- Ihmeellistä, sanoi orava hämmästyneenä.
- Tuota pahvilaatikkoa ei ollut täällä aikaisemmin.
- Tässä on varmasti jotakin vinossa. Tai sitten tämä on kokonaan väärä luola.
- Tai minä olen ehkä väärä orava, mutta sitä en oikein uskoisi.

Jos maailma muuttuu muhennokseksi, on hemulista ehkä hauskempaa, ettei hän tiedä sitä etukäteen.
- Nuuskamuikkunen

- Siirtolaiset ovat muukalasisia, jotka eivät oiekin viihdy yksinään, Juksu sanoi.
- Siksi he kerääntyvät yhteen kuin muurahaiset ja riitelevät keskenään.


- Se on meidän! pikku Myy huudahti ja hyppäsi istumaan pannukakun päälle.
- Ei noin saa käyttäytyä, nuhteli Mymmelin tytär.
Hän siirsi sisarensa pois, harjasi pannukakun ja piilotti sen liinana alle. Älä vain lue lapsille mitään, mikä antaa miestä huonon kuvan. Sano mieluummin "viiva, viiva, viiva". Haluaisitko sikarin?
- Muumimamma Muumipapalle

Tiedättekö eron ensimmäisen ja viimeisen rakkauden välillä?
Ensimmäistä rakkautta luulee aina viimeiseksi, ja viimeistä ensimmäiseksi...
- Sirkusprimadonnan hevonen

Hänellä oli suuri suku ja paljon tuttavia, katsos, tuttavia voi olla kuinka paljon tahansa, vaikka ei olekaan yhtään ystävää.
- Nuuskamuikkunen

Eihän sitä aina ehdi olla ystävällinen ja seurallinen.
Ei yksinkertaisesti ehdi.
- Nuuskamuikkunen

"Ajatella, miten yksinäinen sellainen on, jota kaikki pelkäävät."
Muumipeikko pyrstötähdestä

"Älkää nyt vain alkako pelätä.
Mutta älkää olko liian rohkeitakaan.
Se olisi epäkohteliasta."
Fredrikson kummituksesta

"Minä vaelsin koko yön läpi tuntemattoman synkän maiseman.
En uskaltanut pysähtyä lepäämään, en uskaltanut edes vilkaista sivuilleni. Pimeässähän saattoi nähdä mitä tahansa."
Muumipappa

"Koko huone oli muuttunut kylmäksi, joka nurkasta veti,
ja äkkiä kummitus aivasti.
En tiedä, miltä teistä olisi tuntunut,
mutta minun kunnioitukseni sitä kohtaan laski heti paikalla."
Muumipappa

"Hän ei osaa suuttua," sanoi Pikku Myy
"Se hänessä on vikana."

"Välistä täytyy olla vihoissaan, jok'ikisellä Nyytillä on oikeus suuttua.
Mutta Muumipappa on vihoissaan väärällä tavalla.
Hän ei puhalla mitään ulos, hän vetää kaiken sisään."
Pikku Myy

Ruttuvaari: "Ne ovat pilanneet minun lomani.
Tässä sitä kulkee ylpeänä kaikesta minkä on onnistunut unohtamaan,
ja sitten yks kaks pitäisi ruveta muistamaan!
Minun vatsaani koskee.
Minä olen niin närkästynyt, että melkein koskee vatsaan."
Yhteiskunnasta

"Hemulin ympärillä kaikki elivät säännötöntä ja joutilasta elämäänsä.
Katsoi hän minne tahansa, aina hän huomasi jotain kuntoon pantavaa,
ja hän uurasti itsensä miltei hengiltä saadakseen muut ymmärtämään,
miten näiden pitäisi järjestää asiansa."

"Minä en halua semmoisia ystäviä,
jotka ovat kilttejä mutta eivät yhtään välitä toisista,
enkä semmoisia jotka ovat sen takia kilttejä ettei heidän tarvitsisi tuntea itseään epämiellyttäviksi.
Enkä semmoisia jotka pelkäävät.
Minä haluan jonkun, joka ei ikinä pelkää ja joka välittää toisista,
minä haluan äidin!"
Homssu Tuhto

"Ulkona kasvoi kauniita vihreitä sananjalkoja metsätähtimatolla, mutta Nuuskamuikkunen toivoi katkerasti, että siinä olisi mieluummin ollut naurismaa.
Sellaiseksi kai sitä muuttuu, kun on isä, hän ajatteli."

"Seuraavana keväänä minun on herättävä ennen muita," sanoi äiti
"silloin saa olla hetken rauhassa ja tehdä mitä haluaa."

Pikku Myy meni istumaan Nuuskamuikun viereen pikkusillan kaiteelle, pisti silmät kiinni ja hihkaisi:
"Minä tiedän! Me menemme naimisiin!"
Nuuskamuikkunen tippui kaiteelta veteen

"Miten voi olla näin jano vaikka on juonut koko yön!"

Nipsu - "Ja minä löysin sellaisen, joka alkaa L:llä ja päättyy A:han! Ja keskellä on U ja O ja L, mutta enempää en sano!"

Nipsu: - "Se on psykomaattista. Yläpää ei tunne pelkoa, mutta jalat tutisevat."
 

Yhteistyössä