muuhahainen

Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Mä eilen tähän ketjuun kirjoittelinkin mikä saa fiiliksen kököksi. :ashamed: Raskauteen liittyviä pelkoja ja hermoilua. :ashamed:

:/ Tiedän varmaankin tunteen :hug:

Osaiskohan joku kertoa mulle, että miten mä onnistuisin sulkemaan ajatuksistani sellaisia ikäviä asioita, ettei aina kävis niin että kun meinaan nukahtaa, havahdunkin siihen ajatukseen että miten minä kestän, jos tuo tyttö kuolee :ashamed: :headwall: Kun osais vaan luottaa ja olla tyytyväinen tähän päivään |O :(

:hug:

:ashamed: Ei ne kai murehtimalla siitä lopu ne murheet. Lisääntyvät vain ja kasvavat valtaviin mittoihin. Olisi niin ihanaa kun voisi hälventää ihmisten surun ja huoleen muutamalla sanalla, mutta eihän se oikeassa elämässä niin taida toimia. Soita vain sinne neuvolapsykologille. Siitä sitten taas eteenpäin. Eihän siinä ole mitään järkeä, että sitä valvoo kaiket yöt ja lopulta oma keho pistää stopin vastaan sekä fyysisestä, että henkisestä väsymyksestä. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Mä eilen tähän ketjuun kirjoittelinkin mikä saa fiiliksen kököksi. :ashamed: Raskauteen liittyviä pelkoja ja hermoilua. :ashamed:

:/ Tiedän varmaankin tunteen :hug:

Osaiskohan joku kertoa mulle, että miten mä onnistuisin sulkemaan ajatuksistani sellaisia ikäviä asioita, ettei aina kävis niin että kun meinaan nukahtaa, havahdunkin siihen ajatukseen että miten minä kestän, jos tuo tyttö kuolee :ashamed: :headwall: Kun osais vaan luottaa ja olla tyytyväinen tähän päivään |O :(
Kiitos! :flower: Mulla suurinpana huolena on nyt ensiviikkoinen ultra ja se kuinka kroppa kestää raskauden, tai kohtu oikeastaan. Kun edellinen raskaus oli jo vaikea. Sain silti luvan vielä yhteen sektioon, mutta tieto on ettei tämä raskaus ole ainakaan helpompi. :ashamed:

Voin vain kuvitella sun ajatukset. :hug: Itsellä kun tulee mietittyä ilman syytäkin että jos noilla sattuu jotain. :ashamed: Että miten sen kestää. :ashamed:

Pitäisköhän mun siirtää nää pohdiskeluni tuonne Musuu-kerhoon, ettei vaan ala sataan sitä kakka niskaan. :ashamed:

Ehkä kannattas, ei tämmösestä asiasta jaksais alkaa kenekään idiootin takia vääntäänkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SuhmuranSandra:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Mä eilen tähän ketjuun kirjoittelinkin mikä saa fiiliksen kököksi. :ashamed: Raskauteen liittyviä pelkoja ja hermoilua. :ashamed:

:/ Tiedän varmaankin tunteen :hug:

Osaiskohan joku kertoa mulle, että miten mä onnistuisin sulkemaan ajatuksistani sellaisia ikäviä asioita, ettei aina kävis niin että kun meinaan nukahtaa, havahdunkin siihen ajatukseen että miten minä kestän, jos tuo tyttö kuolee :ashamed: :headwall: Kun osais vaan luottaa ja olla tyytyväinen tähän päivään |O :(
Kiitos! :flower: Mulla suurinpana huolena on nyt ensiviikkoinen ultra ja se kuinka kroppa kestää raskauden, tai kohtu oikeastaan. Kun edellinen raskaus oli jo vaikea. Sain silti luvan vielä yhteen sektioon, mutta tieto on ettei tämä raskaus ole ainakaan helpompi. :ashamed:

Voin vain kuvitella sun ajatukset. :hug: Itsellä kun tulee mietittyä ilman syytäkin että jos noilla sattuu jotain. :ashamed: Että miten sen kestää. :ashamed:

Pitäisköhän mun siirtää nää pohdiskeluni tuonne Musuu-kerhoon, ettei vaan ala sataan sitä kakka niskaan. :ashamed:

Ehkä kannattas, ei tämmösestä asiasta jaksais alkaa kenekään idiootin takia vääntäänkään.
Näin teen. :)
 

Yhteistyössä