musta on tainnu tulla vanha :)

ja se on todella hyvä asia :)

olen aina ollu todella levoton persoona, ei vaan malta olla paikallaan kauaa ja yksikin kokonainen päivä kotona saa seinät kaatumaan päälle.
mulla on lapsi mun edellisestä suhteesta joka on paljon isällään, eli ehkä osa tätä mun levottomuutta on se, et oon päässy niin paljon meneen ja sit jos tuleekin joku et en pääsekään niin alkaa ahdistaa ihan kamalasti..

oon käyny todella paljon bilettämässä ja siideriä on uponnu, hauskaakin on ollu ja seuraava päivä menny kamalassa krapulassa / väsymyksessä.

nyt pari kolme viikkoo mul on ollu sama siideripäkki jääkaapissa ja ennen eilistä olin juonu siitä yhden ja eilen join 3 ja sitten tökkäs :eek:
mua ei oo yhtään ahdistanu löhötä kotisohvalla, mä nautin olla kotona ja tehdä kotihommia, meen ajoissa nukkuun ja herään suhtaikasin, virtaa riittää ja mä en tunne itseäni :eek: ja ikää siis 26v :D
ajatuskin meikkaamisesta tai hiustenlaitosta ahistaa nykyään saman verran kun ennen se kotiinjääminen, on ihana pötköttää lökäreissä sohvalla ja katsoo telkkaria ja mennä nukkumaan :D

olen kokenut valaistumisen, aamen B)
 
Mulla vähän kausittain.. nyt on taas levoton vaihe päällä. Työt pelastaa mut, vaikka välillä ei huvittaiskaan, mutta yks vapaa viikossa perheen kanssa on ihan riittävä, muuten kerään itselleni töitä niin paljon kun millään järjellä pystyn hoitamaan.. Toki arki-illat oon lasten kanssa, mutta niiden mentyä nukkumaan yleensä vielä häivyn ovesta pihalle. :ashamed: Luulen että rauhotun taas hetken päästä.. ehkä. :whistle:
 
kääkkä
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Minä olen saavuttanut tuollaisen olotilan nelikymppisenä, että onnea sinulle. Nyt sul on aikaa rutkasti nauttia oikeasta elämästä.
Minä täytän kesällä 45 enkä ole nähnyt rauhallistumisesta vielä mitään oireita. Taitaa olla luonnekysymys minulla.
 

Yhteistyössä