Mun sydän särkyy :( (päivähoidosta)

Kuukauden päästä alkaa meidän 2-vuotiaan päiväkoti. (täyttää just 2v. ennen alkua). Ja mä en tiedä miten pystyn ja kestän sen Mua hirvittää ja pelottaa että miten se raukka pieni siellä pärjää. Kuka sitä hoivaa kun itkettää ja iskee vierastus? Tai kun nukkumaan mennessä alahuuli alkaa väpättämään kun kukaan ei tuu viereen? :'( Ja jos/kun toiset vie leluja käsistä ettei hoitaja näe. Tää on kamalaa

 

Hui, pystyn kuvittelemaan.. Mulla on nyt 1v3kk vanha tyttö ja hirvittää ajatuskin viedä hoitoon vieraille... No, onneksi siihen on vielä melkein kaksi vuotta aikaa ...

 

Mä ymmärrän sua niin hyvin,,,
Ei kai siihen auta kun aika... huoh.

 

Olen ollut huomaavinani, että lapset pärjäävät paremmin kuin leuka väpättäen päiväkodin pihasta lähtevät vanhempansa ajattelevat :wave:

 

Pakkohan niiden on oppia pärjäämään.

 

No pidä helmoissasi sitten täysi-ikäiseksi.

 

Ettekö ajatelleet perhepäivähoitoa vaihtoehtona?

 

Mulla on vähän vanhemmat tytöt mutta koen kamalaa angstia siitä, että ne aloittaa syksyllä päiväkodin. :|

 

Hui, pystyn kuvittelemaan.. Mulla on nyt 1v3kk vanha tyttö ja hirvittää ajatuskin viedä hoitoon vieraille... No, onneksi siihen on vielä melkein kaksi vuotta aikaa ...

Niinpä, minuuki hirvittää Onneks päivät on aika lyhyitä (n.6h), eikä ole jokapäiväistä. Mutta silti.

 

Se voi kuule olla, että puolen vuoden päästä sulla väpättää täällä taas alahuuli, kun käykin ilmi että se on se sun 2-vuotias, joka vie muilta lelut kädestä ja mottaa salaa.

Elä huoli, hoitajat ovat ammattilaisia ja tietävät miten uudet lapset otetaan ryhmään mukaan. Päiväkodissa on niin paljon muitakin lapsia, että esim. nukkumaanmenotilanteessa lapsi saattaa mennä ihan mukisematta ryhmän mukana ja nukahtaa aivan eri tavalla kuin kotona.

Varaa ekalla viikolla aikaa siihen, että käyt lapsen mukana päiväkodissa tutustumassa ja viettämässä aikaa. Samalla itse näet paikan rutiinit, eikä tartte pelätä olemattomia mörköjä.

 

Sinun lapsesi on sentään jo aika iso =D Kyllä hän pärjää, äidillä voi olla kovempaa =D

 

Ettekö ajatelleet perhepäivähoitoa vaihtoehtona?

Ei. Tässä meidän lähellä ei ole perhepäivähoitajaa, pitäis olla kuitenki kävelymatkan etäisyydellä. Eikä oikein muutenkaan..

 

Sä itse pahennat omaa tilaasi maalailemalla tuollaisia kauhukuvia. Hyvin se menee. Älä vain anna lapsen huomata omaa ahdistustasi hoitopaikkaa kohtaan, jotta se ei tartu lapseen. Silloin olette vaikeamman paikan edessä. Onhan se oman murun vieminen ekaa kertaa hoitoon tosi sydäntä raastavaa, tiedän kokemuksesta. Mutta tiedän myös että siitä pääsee yli, ja lapset sopeutuvat hoitopaikkaan. Pienten puolella ryhmäkoko on pieni ja hoitajia enemmän, joten syliä ja lohtua kyllä löytyy.

 

älä ainakaan lapselle noita tunteita näytä, vaan koita olla lapsen edessa reipas erityisesti silloin kun jätät hänet sinne. Vaikka lapsi jäisi itkemään, et saa jäädä hyssyttelemään ja itsekin itkemään sinne eteiseen, vaan lähdet reippaana ulos ja itket vasta matkalla töihin.

Kyllä mäkin kävin noita tunteita läpi kun lapset aloitti hoidon, mut muuta vaihtoehtoa ei ollut, koska töissä on pakko käydä. Kyllä ne siellä pärjää, kun on pakko ja usein jopa viihtyvät siellä, kun on kavereita ja tekemistä.

 

No pidä helmoissasi sitten täysi-ikäiseksi.

No olikin fiksu kommentti sulta :flower:

 

Varmasti vähän särkyy, uskon sen. Mut kestettävä vaan on, eikös, jos työhön on mentävä.

 

Se voi kuule olla, että puolen vuoden päästä sulla väpättää täällä taas alahuuli, kun käykin ilmi että se on se sun 2-vuotias, joka vie muilta lelut kädestä ja mottaa salaa.

Elä huoli, hoitajat ovat ammattilaisia ja tietävät miten uudet lapset otetaan ryhmään mukaan. Päiväkodissa on niin paljon muitakin lapsia, että esim. nukkumaanmenotilanteessa lapsi saattaa mennä ihan mukisematta ryhmän mukana ja nukahtaa aivan eri tavalla kuin kotona.

Varaa ekalla viikolla aikaa siihen, että käyt lapsen mukana päiväkodissa tutustumassa ja viettämässä aikaa. Samalla itse näet paikan rutiinit, eikä tartte pelätä olemattomia mörköjä.

Tuo on onneksi pieni ryhmä, 12 lasta vaan (joskus 14, kun on puolikkaita).

 

Ettekö ajatelleet perhepäivähoitoa vaihtoehtona?

Ei. Tässä meidän lähellä ei ole perhepäivähoitajaa, pitäis olla kuitenki kävelymatkan etäisyydellä. Eikä oikein muutenkaan..

Niinpä!
Pientä en nimenomaa laittaisi ikinä enää pph:lle. Järkyt kokemukset riittävät jo vakuudeksi, että niistäkin löytyy mätiä munia. :kieh:

 

Tulet huomaamaan muutaman kuukauden jälkeen, että kaikki menee hyvin, ja murehdit ihan ihme asioista turhaan

Nukkumaanmenosta sen verran, että meidän päikyssä täti oli mennyt poikamme viereen makoilemaan ekoina päivinä, että on mukavampi nukahtaa. En tosin tiedä, tehdäänkö tätä yleisesti. Juuri aloittaneita he kuitenkin huomioivat spesiaalisti kun muut ovat jo tottuneita konkareita.

 

Uudet tulokkaat otetaan aina erityisellä huomiolla vastaan. Päiväkoti on hyvä valinta, koska siellä pystytään järjestämään joku aikuinen viereen turvaksi tarvittaessa. Pph ei kaikilta kodin töiltä juuri ehdi yhtä lasta kanniskelemaan.

 

Hienoa, että välität lapsestasi! Tuntui hyvältä lukea tälläinen viesti vaihteeksi. kun jatkuvasti on niitä "virikkeiden takia pieni hoitoon,kyllä ne siellä pärjää" - ketjuja. Muistat vain ettet tartuta omaa ahdistustasi lapseen. Minulla hoidossa tälläiset lapset, joille vanhemmille oli niin vaikeaa jättää hoitoon, että 5v lapsi itki hoidossa sitä miten äiti selviää. Kyllä ajan kanssa oppii pärjäämään siellä ja ihanaa, että saanut olla kotona noinkin pitkään. Onnea hoidon aloitukseen! Hyvin se menee! T.PPH

 

Tuo on onneksi pieni ryhmä, 12 lasta vaan (joskus 14, kun on puolikkaita).

Kuulostaa ihan hyvältä, älä turhaan huoli. Huolehdi vasta sitten, jos oikeasti homma ei toimi. Ole reipas ja näytä lapsellekin, että olet iloinen päivähoidosta ja hoitajat ovat mukavia, niin hänenkin on helpompi lähteä mukaan.

 

Tuo on onneksi pieni ryhmä, 12 lasta vaan (joskus 14, kun on puolikkaita).

Kuulostaa ihan hyvältä, älä turhaan huoli. Huolehdi vasta sitten, jos oikeasti homma ei toimi. Ole reipas ja näytä lapsellekin, että olet iloinen päivähoidosta ja hoitajat ovat mukavia, niin hänenkin on helpompi lähteä mukaan.

Kiitos En meinaa lapselle näyttää huoltani ja suruani, reippaasti vaan vaikka vaikeaa onkin varmasti.

 

Meillä on niin ihanat päiväkodin tädit että ne menee viereen tai ottaa omalle patjalle viereen jos jollekulle tulee kova äiti-ikävä nukkumaanmennessä. Meidän poika on vieläkin huono päiväuninukkuja (hoidossa) vaikka onkin ollut hoidossa viime syksystä. Ollut 3 päivää/viikko ja ikää oli 1 v. 10 kk kun aloitti. Noin kerran kahdessa viikossa nukuttavat viereen kun eivät muuten saa nukkumaan (ei vaan meinaa uni tulla, ei enää ikävöi). Meillä äidin/isän perään ikävöiminen loppui kahdessa viikossa ja sitä esiintyy enää vaan silloin kun on tulossa kipeeksi (esim. kuume noussut hoitopäivän aikana ja soittavat että tulla hakemaan).

Pahalta se aluksi tuntuu. Toisaalta lapsi saa kavereita, oppii pitämään puolensa ja ottamaan lelut muiden käsistä

 

Pakkohan niiden on oppia pärjäämään.

ai nii mikä pakko?