Mun onnellinen elämä

[vieras]

Vastapainoksi niin monelle valitusketjulle ajattelin laittaa aloituksen meille onnellisille palstailijoille. Tässä mun onnellinen elämä pähkinänkuoressa:

- olemme mieheni kanssa 30+ vuotiaita akateemisia kaupunkilaisia, yhdessä olemme olleet yli kymmenen vuotta
- asumme kaksin kantakaupungissa kauniissa arvokodissa
- meillä on sopivasti rahaa käyttää vapaa-aikaamme, jolloin käymme paljon ulkona syömässä, keikoilla, leffassa, pitkillä sunnuntaibrunsseilla, kuuntelemassa standuppia ja tietenkin lomilla matkustamme ystäviemme kanssa ympäri maailmaa
- arki kuluu kummallakin töissä ja liikuntaharrastuksissa, illalla tulemme kotiin ja laitamme yhdessä hyvää ruokaa, olemme molemmat kulinaristeja
- viikonloppuisin nukumme pitkään ja rentoudumme tai lähdemme harrastamaan useaksi tunniksi liikuntaa yhdessä
- tapaamme molempien vanhempia ja sisaruksia pari kertaa kuukaudessa, käymme ulkona syömässä ja kertaamme kuulumiset
- osaamme tehdä arjestakin juhlaa, esimerkiksi avata samppanjapullon tavallisena tiistaina, jos siltä tuntuu

Tuntuu, että kaikki elämän palaset ovat loksahtaneet kohdilleen. Olemme molemmat terveitä ja hyväkuntoisia, nautimme yhdessäolosta ja ystäviemme seurasta. Rahahuolia ei ole. Sukulaisiin on hyvät välit. Arkemme on tasapainoista ja seesteistä. :heart:

 

[vieras]

ihkua

 

[vakiovieras]

 

[yks]

Liiankin seesteistä..
Kyllä se miehes jossain vaiheessa kaipaa jännitystä,kenties kodin ulkopuolelta..

 

[Mystery]

Kuulostaa ihanalta. Kuinkas sä tänne palstalle olet eksynyt? =)

 

[nakku]

Kuulostaa ihan meidän elämältä. Ihanaa on

 

[lai-ne]

kuulostaa mukavalta kahden aikuisen tasapainoiselta elämältä :flower:

mun onnellinen elämä:
- kaksi ihanaa lasta, olen perheeni ainoa vanhempi
- kiva oma koti paikassa, jossa tahdon asua
- parhaat ystävät
- akateeminen koulutus ja tosi kiva työ(paikka)
- käyn keikoilla ja ystävien kanssa muissa musiikkijutuissa
- voin harrastaa mitä haluan
- ihana lähisuku, tavataan usein
- matkustelemme pari kertaa vuodessa, laskettelua ja aurinkoa
- parhaista parhain asia on ihana kesäpaikka meren äärellä saaristossa

täällä on tosi harvoin näitä onnellisuusketjuja. tässä nyt silti toinenkin onnellinen aloittajan lisäksi.
-

 

[Krisse]

Sanoit että asutte kaksistaan. Sitten kun teillä on/jos on lapsia, joudutte varmaan tekin miettimään että minne katosivat kaikki sunnuntaibrunssit, leffat ja matkat. Kyllä se elämä VIELÄ parhaat puolensa näyttää, katotaan uudelleen about 10 vuoden päästä...

 

[<3]

Kuulostaa ihanalta!

Minäkin olen elämääni tyytyväinen, vaikkei sitä toivottua vauvaa olekaan ainakaan vielä tullut. Mulla on kuitenkin kaksi ihanaa ja fiksua lasta, älykäs ja hellä mies, mahtava työ, oma koti ja purjevene, rahaa harrastaa ja vähän reissatakin, ihania ystäviä ja terveyttä =)

 

[Peesi:D]

Kuulostaa ihanalta. Kuinkas sä tänne palstalle olet eksynyt? =)

Kai noin onnelliselle elämälle löytyy joku www.perfectlife.com sivusto

 

[narikka]

-pojat on olheet suht tervehnä
- meilä on miehe nkans kummallaki työpaikka
- oma koti
- terveys suth hyvällä mallilla
- ystäviä joitten kans voi jakaa ilot ja surut
- muutenki asiat on luontevasti kohillaan. tasapainossa myrskyä ja aurinkoa

 

[kanelinkukka]

Liiankin seesteistä..
Kyllä se miehes jossain vaiheessa kaipaa jännitystä,kenties kodin ulkopuolelta..

pakko kommentoida että miksi juuri mies?miks ihmeessä ei nainen?
ja sitä jännitystä tuo pariskunta taitaa saada just siitä että eivät vaan jumita tyhminä kotona..niiinkun esim minä
ihanaa että joillain on elämä :heart:

 

[vieras]

No en mä nyt tiiä onks toi nyt niin onnellista kun ei lapsia oo...mut pääasia että ite oot tyytyväinen

 

[..]

No en mä nyt tiiä onks toi nyt niin onnellista kun ei lapsia oo...mut pääasia että ite oot tyytyväinen

Ei lapset ole onnellisuuden tae. Minä elin tähänastisen elämäni parasta aikaa silloin, kun ei vielä ollut pieniä lapsia.

 

[lai-ne]

No en mä nyt tiiä onks toi nyt niin onnellista kun ei lapsia oo...mut pääasia että ite oot tyytyväinen

no mutta... ei kaikki edes tahdo lapsia. aika yleistä nykypäivänä ainakin suurimmissa kaupungeissa, tiedän monia, joille lapsettomuus on tietoinen järkivalinta. eivät silti ole mitään lastenvihaajia vaan pitävät lapsista kovastikin ja ovat hyviä kummeja ja tätejä ja setiä ja enoja.

tätä just en tajua, että ihmiset vertaavat aina toisten elämää omaansa, ihmiset voivat löytää onnen ja tasapainon niin monella eri tavalla.

tuntuu välillä siltä, että tänne palstalle on eksynyt keskimääräistä suurempi joukko niitä, jotka ovat omaan elämäänsä tyytymättömiä eivätkä siksi osaa iloita toisten onnellisuudesta.

 

[mikäpä tässä ollessa]

Minä myös onnellinen, kahden lapsen äiti. Ihana mies ja ihana koti. Tuttu kotikaupunki ja sukulaiset lähellä

 

[ap]

Liiankin seesteistä..
Kyllä se miehes jossain vaiheessa kaipaa jännitystä,kenties kodin ulkopuolelta..

Jännitystä se saa kyllä harrastuksista ja siitä, että mä en kiellä sitä menemästä silloin kun haluaa. Nytkin on Alpeilla kavereiden kanssa. Mut ai niin, sehän on kodin ulkopuolella

Hyvän parisuhteen perusta on molemminpuolinen luottamus ja myös se "oma elämä".

 

[!!!!!!]

ihanan täydellinen elämä(tekee mieli oksentaa)

 

[ap]

Kuulostaa ihanalta. Kuinkas sä tänne palstalle olet eksynyt? =)

En edes muista, kuinka tänne löysin. Täällä on vilkasta keskustelua, ei pelkästään lapsista vaan elämästä yleensä. Ja näkeepähän näitä lukiessa sen, millaista elämää toisella tavalla valinneet elävät. Palsta avartaa ja auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä

 

[Istafra]

Olen tyytyväinen minäkin:
- meillä on kummallakin ystäviä ja yhteisiä ystäväperheitä. Lapsettomia ja lapsiperheitä.
- työpaikka löytyy meiltä kummaltakin. Viihdymme työssämme, vaikkei työmme aivan unelma-alaa olekaan. Harrastamme näitä "unelma-alojamme" vapaa-aikanamme ( kirjallisuus, musiikki, historia, taide).
- annamme toisillemme, perheellemme ja itsellemme aikaa. Minä olen meistä se vapaudenkaipuisempi, joten matkustelen miestäni enemmän yksinkin.
- oma koti mukava alueella ( meri, työpaikka, metsä ja palvelut kävelyetäisyyden päässä )
- arvostamme toisiamme
- viimeisen vuoden aikana olen lähtenyt opiskelemaan "huuhaa-hommeleita". Tämä on oikeastaan jo elämäntapa.
- lapsia meillä on kaksi

 

[kotiäiti]

Liiankin seesteistä..
Kyllä se miehes jossain vaiheessa kaipaa jännitystä,kenties kodin ulkopuolelta..

Joku on kade

 

[yks]

Liiankin seesteistä..
Kyllä se miehes jossain vaiheessa kaipaa jännitystä,kenties kodin ulkopuolelta..

Joku on kade

Yleensä nää on niitä kulissi liittoja ja niitä jotkut haluaa pitää yllä vaikka mikä menis tulevaisuudessa pieleen..
Kukaan ei oo täydellinen remember....

 

[ap]

Liiankin seesteistä..
Kyllä se miehes jossain vaiheessa kaipaa jännitystä,kenties kodin ulkopuolelta..

Joku on kade

Yleensä nää on niitä kulissi liittoja ja niitä jotkut haluaa pitää yllä vaikka mikä menis tulevaisuudessa pieleen..
Kukaan ei oo täydellinen remember....

!
Kulissiliitto? Enemmän mä olen sellaisia "pysytään yhdessä lasten takia"-kulissiliittoja nähnyt kuin kahden ihan omillaankin toimeen tulevan aikuisen tasa-arvoisia kulissiliittoja. Meidän yhdessäolo perustuu puhtaasti omaan tahtoon, ei olosuhteiden pakkoon.

 

[niin]

Minulla on kyllä tapana valittaa elämän raskaudesta ja kaikesta, oman ajan puutteesta. siitä että ei ole mahdollisuutta kehtittä itseään tai levätä, koska kotitöitä on aina lapsiperheessä, ruoanlaittoa ja siivousta ja työtä työtä työtä. Lasten kanssa oloa ja yksinoloa aivan liian vähän minulle joka olen aina viihtynyt yksin.

Mutta toisaalta lapset ovat eniten minua kehittäneet, muuttaneet minut toiseksi ihmiseksi. Enkä nyt tarkoita, että minä olisin jotenkin epäitsekkäämpi tai parempi. ei en todellakaan. Käsitän vallan hyvin tekemäni uhraukset, oman ajan menetyksen jne. mutta tarkoitan sitä, että olen oppinut eniten maailmassa lapsiltani. Olisin ihan toinen ihminen ilman lapsuutta. Oma lapsuus ei ollut kummoinen. En ollut kuullut sanaa tunne, tai tiennyt mitä ne ovat. Tunteita ei ollut, ei ainkaan negatiivisia ja niitä ei esiintuotu eikä niistä puhuttu.


Jos ei lapsia olisi (ja vähintään kahta) olisin jäänyt paitsi kokonaan monista asioista. En esim. ymmärtäisi eläimistä mitään. Tai en ymmärtäisi miten jostain on tullut sellainen kuin on.

Kuvittelisin, että kotona lasten hoitaminen on kevyttä puuhastelua ja oikea työ on jsosain muualla.
ja tottakai elämäni ihanin ja nautinnollisin kokemus on olleet omat vauvat. olen nauttinut vauva-ajoista ja vauvoja voisin hoitaa vaikka sata, vaikka eivätole nukkuneetkaan kuin 15 minuutin-puolen tunnin pätkissä ekat 3 kk, ja 1-vuotiaaksikin herättäneet tiheään.

se mikä käy voimille on jatkuva ruoanlaitto ja siivous.

 

[vieras]

Ihanaa, positiivisuutta palstalle!