Mun mies lähti just exänsä luokse

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mir"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28730112]Ei tule onnistumaan tuollainen ystävyys. Olet ulkopuolinen ja kannattaa lopettaa homma. Mielestäni ex -puolison kanssa pitää olla asialliset välit, ei ystävyyttä, ei kyläilyjä eikä soitteluja.[/QUOTE]

ai lapsen takia on kyllä parempi jos vanhemmat pystyy olemaan edelleen ystäviä..tekemään yhdessä asioita..koska isä ja äiti on lapsen perhe,asuivat he erikseen tai yhdessä!

me teemme huvipuisto reissut ja hoplopissa käynnit koko perheen voimin! ihan siksi että lapset saa edelleen kokemuksia perheestä yhdessä..
kyllä se on sille lapselle ihan erilaista jos vanhemmat on välillä yhteisissä jutuissa mukana.

oon nähnyt näitä vaurioitavia eroja ihan riittävästi,joissa toinen tai molemmat vanhemmat ei voi nähdä sitä toista vanhempaa. ei kyetä olemaan hetkeäkään samassa paikassa. kamalaa lapsen kannalta! miehen siskolla oli rippijuhlat ja hänen vanhemmat meinasi pitää kahdet eri juhlat, lapsi siinä välissä. varmaankin olis mielummin kattonut että vanhemmat tekee yhteistyötä ja lapselle tärkeänä hetkenä ajattelevat yhdessä lapsen parasta.

minä ja ex mieheni toimimme toisin, haluamme luoda lapsille turvaa ja muistoja.. tunteen että me olemme lapsille perhe,vaikka emme ole toisillemme puolisot.

pidämme myös huolta toisistamme.. esimerkiksi taloudellisesti(koska lapsi ei hyödy ditä jos joutuis syömään huonoa ruokaa,tai vanhempi stressais rahahuolista. viimeksi annoin miehelle 100e. sitä ennen mies joskus vuos sitte mulle rahaa). meillä ei ole mitään kankeita tapaamissopimuksia.. sovimme lasten tapaamiset yleensä niin että lapsi näkee lhäes joka päivä molempia vanhempiaan,eikä ole 2vrk enempää erossa kummastakaan vanhemmasta.

isä käy välillä nukuttaa pienimmän täällä meillä ja välillä syödään yhdessä.

kun lapset kasvaa niin varmaan sitte pitenee aika jonka he viettää vain toisen vanhemman kanssa. mutta toivottavasti silti teemme yhteistyötä.

erotessa vois pitää lasten tarpeita ja hyvinvointia 1 asiana.
 
ai lapsen takia on kyllä parempi jos vanhemmat pystyy olemaan edelleen ystäviä..tekemään yhdessä asioita..koska isä ja äiti on lapsen perhe,asuivat he erikseen tai yhdessä!

me teemme huvipuisto reissut ja hoplopissa käynnit koko perheen voimin! ihan siksi että lapset saa edelleen kokemuksia perheestä yhdessä..
kyllä se on sille lapselle ihan erilaista jos vanhemmat on välillä yhteisissä jutuissa mukana.

oon nähnyt näitä vaurioitavia eroja ihan riittävästi,joissa toinen tai molemmat vanhemmat ei voi nähdä sitä toista vanhempaa. ei kyetä olemaan hetkeäkään samassa paikassa. kamalaa lapsen kannalta! miehen siskolla oli rippijuhlat ja hänen vanhemmat meinasi pitää kahdet eri juhlat, lapsi siinä välissä. varmaankin olis mielummin kattonut että vanhemmat tekee yhteistyötä ja lapselle tärkeänä hetkenä ajattelevat yhdessä lapsen parasta.

minä ja ex mieheni toimimme toisin, haluamme luoda lapsille turvaa ja muistoja.. tunteen että me olemme lapsille perhe,vaikka emme ole toisillemme puolisot.

pidämme myös huolta toisistamme.. esimerkiksi taloudellisesti(koska lapsi ei hyödy ditä jos joutuis syömään huonoa ruokaa,tai vanhempi stressais rahahuolista. viimeksi annoin miehelle 100e. sitä ennen mies joskus vuos sitte mulle rahaa). meillä ei ole mitään kankeita tapaamissopimuksia.. sovimme lasten tapaamiset yleensä niin että lapsi näkee lhäes joka päivä molempia vanhempiaan,eikä ole 2vrk enempää erossa kummastakaan vanhemmasta.

isä käy välillä nukuttaa pienimmän täällä meillä ja välillä syödään yhdessä.

kun lapset kasvaa niin varmaan sitte pitenee aika jonka he viettää vain toisen vanhemman kanssa. mutta toivottavasti silti teemme yhteistyötä.

erotessa vois pitää lasten tarpeita ja hyvinvointia 1 asiana.

Hienoa, että teillä toimii, mutta on todella harvinaista tuollainen.

Mulla kun oli ero, niin exä kovasti lupaili olevansa juuri tuollainen. Totuus oli toinen. Lähes joka viikko teki tai oli tekemässä lastensuojeluilmoitusta ja ihan käsittämättömistä asioista: hakkasin muka lapsia mustelmille, käytin seksuaalisesti hyväksi, käytin huumeita ja kaikkea vastaavaa. Mikään ei tietenkään ollut totta, mutta kun niin kovasti halusi kostaa eron. Itse ei edes halunnut nähdä lapsia, yhden kerran näki eron jälkeen, ja silloinkin huusi, ettei "ikinä halua nähdä niitä vitun paska äpäriä ja jalkakahleita enää". No sen lupauksen piti.
 
Tuossa viinkumin jutussa ei sitten ole mitään järkeä.. Annetaan vain turhaa toivoa lapsille että äiti ja iskä palaisivat yhteen. Kun sitä lapset kuitenkin toivovat, ja joku Hoplop-reissu ei tee perhettä, vaan he toivovat, että joskus kaikki asuvat saman katon alla taas.

Todella huono ratkaisu, TODELLA. Ja uudet kumppanit pitää ehdottomasti unohtaa, tuohon ei mahdu kuin biol. isä ja äiti...
 
ai lapsen takia on kyllä parempi jos vanhemmat pystyy olemaan edelleen ystäviä..tekemään yhdessä asioita..koska isä ja äiti on lapsen perhe,asuivat he erikseen tai yhdessä!

me teemme huvipuisto reissut ja hoplopissa käynnit koko perheen voimin! ihan siksi että lapset saa edelleen kokemuksia perheestä yhdessä..
kyllä se on sille lapselle ihan erilaista jos vanhemmat on välillä yhteisissä jutuissa mukana.

oon nähnyt näitä vaurioitavia eroja ihan riittävästi,joissa toinen tai molemmat vanhemmat ei voi nähdä sitä toista vanhempaa. ei kyetä olemaan hetkeäkään samassa paikassa. kamalaa lapsen kannalta! miehen siskolla oli rippijuhlat ja hänen vanhemmat meinasi pitää kahdet eri juhlat, lapsi siinä välissä. varmaankin olis mielummin kattonut että vanhemmat tekee yhteistyötä ja lapselle tärkeänä hetkenä ajattelevat yhdessä lapsen parasta.

minä ja ex mieheni toimimme toisin, haluamme luoda lapsille turvaa ja muistoja.. tunteen että me olemme lapsille perhe,vaikka emme ole toisillemme puolisot.

pidämme myös huolta toisistamme.. esimerkiksi taloudellisesti(koska lapsi ei hyödy ditä jos joutuis syömään huonoa ruokaa,tai vanhempi stressais rahahuolista. viimeksi annoin miehelle 100e. sitä ennen mies joskus vuos sitte mulle rahaa). meillä ei ole mitään kankeita tapaamissopimuksia.. sovimme lasten tapaamiset yleensä niin että lapsi näkee lhäes joka päivä molempia vanhempiaan,eikä ole 2vrk enempää erossa kummastakaan vanhemmasta.

isä käy välillä nukuttaa pienimmän täällä meillä ja välillä syödään yhdessä.

kun lapset kasvaa niin varmaan sitte pitenee aika jonka he viettää vain toisen vanhemman kanssa. mutta toivottavasti silti teemme yhteistyötä.

erotessa vois pitää lasten tarpeita ja hyvinvointia 1 asiana.

Olin siinä samaa mieltä, että isän ja äidin hyvät välit ovat lapselle todella tärkeät, mutta perheenä en voi minua, ex-puolisoani ja lapsiamme pitää. Minä, nykyinen avopuolisoni, ja lapseni olemme perhe. Ex-mies asuu kumppaninsa kanssa lähellä ja näemme usein myös suvun yhteisissä tapaamisissa. Yhteistyö sujuu tosi hyvin ja ollaan toki oltu ex-miehen kanssa mm. valitsemassa toiselle lapselle polkupyörää yhdessä ja joskus on käyty huvipuistossakin meidän perhe yhdessä ex-mieheni ja hänen kumppaninsa kanssa, mutta emme me (minä, ex, ja lapset) kuitenkaan perhe ole.

Eli Viinkumilta kysyisin ihan uteliaisuuttani, että onko teillä kummallakaan, sinulla tai miehelläsi, uutta parisuhdetta ja kuinka deittailu ja seurustelu sopii tuohon kuvioon?
 
[QUOTE="vieras";28731021]Tuossa viinkumin jutussa ei sitten ole mitään järkeä.. Annetaan vain turhaa toivoa lapsille että äiti ja iskä palaisivat yhteen. Kun sitä lapset kuitenkin toivovat, ja joku Hoplop-reissu ei tee perhettä, vaan he toivovat, että joskus kaikki asuvat saman katon alla taas.

Todella huono ratkaisu, TODELLA. Ja uudet kumppanit pitää ehdottomasti unohtaa, tuohon ei mahdu kuin biol. isä ja äiti...[/QUOTE]

Täytyy sanoa, että olen samaa mieltä. Juuri tuo, että lapset toivovat vielä pitkään, että vanhemmat palaisivat yhteen. Jotenkin tulee sellainen olo, että lapsia vähän kuin huijataan, että kyllähän tässä äiti ja isi vielä ovat yhdessä ja tässä ollaan ihan tavallisesti perheenä aina vaan. Kyllä lapsi tunnistaa, mikä on aitoa ja mikä ei.

Ei millään pahalla viinikumille, mutta en millään osaa pitää tuota hyvänä ratkaisuna. Toki teette miten teette.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28730951:
Hienoa, että teillä toimii, mutta on todella harvinaista tuollainen.

Mulla kun oli ero, niin exä kovasti lupaili olevansa juuri tuollainen. Totuus oli toinen. Lähes joka viikko teki tai oli tekemässä lastensuojeluilmoitusta ja ihan käsittämättömistä asioista: hakkasin muka lapsia mustelmille, käytin seksuaalisesti hyväksi, käytin huumeita ja kaikkea vastaavaa. Mikään ei tietenkään ollut totta, mutta kun niin kovasti halusi kostaa eron. Itse ei edes halunnut nähdä lapsia, yhden kerran näki eron jälkeen, ja silloinkin huusi, ettei "ikinä halua nähdä niitä vitun paska äpäriä ja jalkakahleita enää". No sen lupauksen piti.

Onko tämä se nainen, josta kirjoitit "elämäni rakkaus" -ketjussa? :O
 
Olen puolitoistavuotta seurustellut miehen kanssa jonka kanssa asutaan ihan lähekkäin ja olisin halunnut muuttaa yhteen,mutta mies ei.tämä mies on eronnut 3,5vsitten exsästään ja aina humalassa puhuu mitä tekivät exsänsä kanssa yhdessä kun olivat naimisissa.soittaa puolin ja toisin toisilleen säännöllisesti kerran viikossa ja käyvät toistensa luona kylässä ja ravintoloissa usein.selitti minulle että ei heillä ole seksiä,mutta ovat sielunkumppaneita eikä kuulemma minun takia luovu exsästään,vaan pitää hänet kuulemma loppuikänsä elämässään ja se ei kuulemma kuulu minulle.kun kysyin että rakastatko vielä ja että kaduttaako ero ja että haluaisiko mennä takaisin yhteen,niin väitti että ei mutta suuttui kysymyksestä kauheasti.Mitäs mieltä olette?minusta on tunteita eikä ole päässyt yli.
 

Yhteistyössä