onpa kurjaa. hän on ainokainen? ehkä se on vain luonne kysymys ?
meillä saman ikäinen tyttö, ainokainen. naapureissa hänellä kans koluikäisiä kavereita ja samanikäisiä hänen kanssaan, ei kuitenkaan ravaa naapurissa, vaan mielellään leikkii yksinkin ja ihan tohkeissaan
meillä kyllä koira, josta myös seuraa, mutta on hän luonteeltaan muutenkin rauhallinen ja omaa rikkaan mielikuvituksen! Siis kyllä hänellä on melkein aina kavereita -naapurin tyttöjä meidän pihalla leikkimässä ja on myös itsekkin mielellään menossa naapuriin leikkimään, mutta kysyy kyllä aina luvan!
Entiedä mitä tehdä, ei tuohon osaa sanoa mitään kun ei tunne tyttöä paremmin.
Luulen, että tyttärenne on erittäin sosiaalinen tapaus! :heart: hänellä varmasti tulee isompana olemaan iso ystävä joukko
varmasti olette tyttärenne kanssa puhuneetkin asiasta kovasti, mutta jutelkaa vielä ja olkaa oikein oikein jämptejä, johdonmukaisia ja tomeria.
Sanokaa tytölle, että jos menee ilman teidän vanhempien lupaanne kaverin ovelle pimpottelemaan niin joutuu samantien sisälle takaisin ja puhuttelut päälle.
Niin, tuon ikäiset kyllä mielellään matkii ja vinkuu
mua ärsyttää kun meijänkin tyttö alkanut vinkumaan joka asiasta, siis monkuu... ja vääntää vastaan, että kun sanoo EI niin alkaa siitä sit vääntämään, inhoan sellaista, no onneksi se on vähän rauhoittunut jo, kun olen sanonut että aina täytyy totella ja sinä tiedät sen. ja että tuollaisella monkumisella ja kinuamisella et saa mitään periksi, suu pestään saippualla jos vielä jatkat yhtään.. on alkanut mennä perille, mutta TYLSÄÄ kun hirveän uhkailemisen kautta.. mutta haluan tehdä LOPUN tommosesta monkumisesta, en siedä sellaista .... jos joka ikisestä asiasta väänetään kättä päivän mittaan..mutta ikään kuuluva seikka sekin, tietty.