mun kotiäitiys loppuu..

[onni löytyy arjesta]

:'( Toisaalta odotan töihin menoa ja toisaalta en tykkää ajatuksesta. Lapset jo 3,5v ja 6v. Ihanaa ollut, kun vanhemman on saanut pitää kotona ja mieluusti olisin pitänyt tän nuorimmaisenkin. Olen tehnyt sijaisuuksia, mut nyt tuli niin hyvä vakipaikkatarjous, mistä ei voinut kieltäytyä. Mä vaan olisin mieluusti ollut kotiäitinä, ainakin kunnes nuorempi eskariin tai vaikka kouluikään asti.
Ne sijaisuudet olisi sopineet mulle ihan hyvin. Kaipa tähän tottuu.. kai..
Tuntuu vaan välillä niin haikeelta et tästä se rumba lähtee, lomien sovittamiset ja muut..

 

[Bad Virgin-]

Toki se alussa tuntuu vaikealta laittaa lapset hoitoon,mutta kyllä se siitä alkaa lutviutumaan ja sanotkin että oli ihan kiva lähteä töihin =)

 

[n]

Ymmärrän sua ihan täysin..

 

[onni löytyy arjesta]

Ymmärrän sua ihan täysin..

Ootko ite vielä kotona?
Hölmöä myöntää, mut jotenkin salaa toivoin ettei työjuttu olisi onnannut niin olisin voinut jatkaa kotona. Onneksi lapsilla vain korkeintaan 15pv/kk päiväkodissa ja vain osasta aamuja, jolloin pitää viedä ennen 7..

 

[Kowalski]

Tiedän tunteen.

Mä menen torstaina koulunpenkille. 3½ vuodeksi. Ei enää leppoisia kotipäiviä, lapsillakin alkaa jokapäiväinen päiväkotielämä. No, onhan nuokin jo 3 v ja 5 v. Kunhan vaan eivät joutuisi pitkää päivää olemaan :| . Nyt alkaa kellon mukaan eläminen. Toisaalta tosi kivaa, toisaalta ei voisi vähempää kiinnostaa :ashamed:

 

[onni löytyy arjesta]

.. niin ja hirvittää kun heti ekana aamuna joudun viemään jo ennen sitsemää :'( Tyttö kovasti kyllä odottaa sinne menoa innoissaan, jännittää tietysti myös. Miten ikinä pystyn hänet jättämään, jos itku tulee..
Mitähän se murrosikä tuo tullessaan, kun tämäkin irottautuminen tekee mulle näin vaikeaa..

 

[sama juttu]

Tuttu tunne myös täällä. Pääsin kouluun ja ennen koulua sain muutaman työpätkän ja lapset aloittivat tarhaelämän jo viime vuoden puolella. Lapset 3v ja 2v. Oisin niin halunnut olla kotona kunnes nuorimmainen on 3, mutta nyt meni näin. Onneksi ovat sopeutuneet tarhaan hyvin ja kaiken lisäksi saatiin aivan ihana tarhapaikka! Saavat olla yhdessä tarhassa ja nuorimmainen saa turvaa isommasta. Meillä myös 15pvä/kk. Mutta kyllä muistelen haikeudella ihania kotiäiti päiviä!

 

[n]

Ymmärrän sua ihan täysin..

Ootko ite vielä kotona?
Hölmöä myöntää, mut jotenkin salaa toivoin ettei työjuttu olisi onnannut niin olisin voinut jatkaa kotona. Onneksi lapsilla vain korkeintaan 15pv/kk päiväkodissa ja vain osasta aamuja, jolloin pitää viedä ennen 7..

Olen vielä toistaiseksi kotona. Teen sijaisuuksia, parin viikonkuluttua taas töihin. En haluais viedä muksuja kunnan hoitopaikkoihin joten ollaan sumplittu niin että mies ja mummot (+papat) hoitaa vuoronperään. Välillä oli myös mll:n kautta hoitaja kotona. Hyvä ratkaisu, tykkäsin kun muksuja ei tarvinnut raahata aamuisin mihinkään kun ovat erittäin aamu-unisia.

 

[onni löytyy arjesta]

Tänään viimeinen päivä !! :'(
Ihan sekavat tuntemukset.. Ne aamuherätykset muakin eniten mietityttää, onneksi niitä ei usein. vanhempi tosin muutenkin herää joskus 6.30-7, joten hänelle varmaan ihan ok. Nuorempi nukkuu aina pidempään, herää aikaisintaan 7.30 ja keskiviikkona mun tartteis ekana hoitopäivänä herättää jo heti 6 jälkeen
Kunpa meilläkin asuisi lähellä mummi tai kummi, mitä voisi pyytää avuksi ainakin noihin aamuihin..

 

[olkinalle]

Tiedän tunteen.

Mä menen torstaina koulunpenkille. 3½ vuodeksi. Ei enää leppoisia kotipäiviä, lapsillakin alkaa jokapäiväinen päiväkotielämä. No, onhan nuokin jo 3 v ja 5 v. Kunhan vaan eivät joutuisi pitkää päivää olemaan :| . Nyt alkaa kellon mukaan eläminen. Toisaalta tosi kivaa, toisaalta ei voisi vähempää kiinnostaa :ashamed:

Odotas kun alkaa työssä oppiminen ja ilta- ja yövuorot.

 

[mamma ja pojat]

Niin munkin :'( .
Huomenna pitäs viedä tuo pieni mies päiväkotiin ja tunteet kans tosi sekavat.

 

[Sipi&Tylvesteri]

Hyvin se menee, tottumiseen menee muutama viikkoa, sitten alkaa rullata rutiinilla. Työssäolo on kuitenkin ihmiselle sekin tärkeä asia.

 

[onni löytyy arjesta]

Hyvin se menee, tottumiseen menee muutama viikkoa, sitten alkaa rullata rutiinilla. Työssäolo on kuitenkin ihmiselle sekin tärkeä asia.

Näin mäkin itelleni hoen, et pian siihen kaikkii tottuu..
Mulle työssäolo ei ole niin tärkeä asia, vaikka työstäni tykkäänkin, niin teen sitä puhtaasti rahan takia. Sosiaalisen verkoston omaan muutenkin ja esim. vapaaehtoistyön kautta saa tehtyä paljon mielekästä ja hyödyllistä tekemistä.

 

[Kowalski]

Tiedän tunteen.

Mä menen torstaina koulunpenkille. 3½ vuodeksi. Ei enää leppoisia kotipäiviä, lapsillakin alkaa jokapäiväinen päiväkotielämä. No, onhan nuokin jo 3 v ja 5 v. Kunhan vaan eivät joutuisi pitkää päivää olemaan :| . Nyt alkaa kellon mukaan eläminen. Toisaalta tosi kivaa, toisaalta ei voisi vähempää kiinnostaa :ashamed:

Odotas kun alkaa työssä oppiminen ja ilta- ja yövuorot.

Mä en tee niitä :saint:, siis yövuoroja.

 

[Silmukka-]

Ole onnellinen miten kauan olet pikkuisiasi hoitanut kotona ja miten korvaamattoman paljon olet saanut heidän kanssaan viettää aikaa:heart:

Näin jälkeenpäin katsottuna en ole mistään niin onnellinen ja ylpeä kuin siitä että jäin lasten kanssa kotiin neljäksi vuodeksi vaikka ympärillä oli kovaakin painostusta opintojen jatkamisesta. Opinnot odottavat, lapsuus ei.
Sitäpaitsi kyllä se kokopäivätarha, aamuherätykset ja rajoitettu aika vanhempien kanssa on lapsellekin urakka vaikka kuinka nauttisi tarhaympyröistä..

Toivottavasti viihdyt uudessa työpaikassa ja lapset tykkäävät päiväkotipaikastaan:flower:

 

[onni löytyy arjesta]

Ole onnellinen miten kauan olet pikkuisiasi hoitanut kotona ja miten korvaamattoman paljon olet saanut heidän kanssaan viettää aikaa:heart:

Näin jälkeenpäin katsottuna en ole mistään niin onnellinen ja ylpeä kuin siitä että jäin lasten kanssa kotiin neljäksi vuodeksi vaikka ympärillä oli kovaakin painostusta opintojen jatkamisesta. Opinnot odottavat, lapsuus ei.
Sitäpaitsi kyllä se kokopäivätarha, aamuherätykset ja rajoitettu aika vanhempien kanssa on lapsellekin urakka vaikka kuinka nauttisi tarhaympyröistä..

Toivottavasti viihdyt uudessa työpaikassa ja lapset tykkäävät päiväkotipaikastaan:flower:

Kiitos!
Itsekin olisin aiemmin saanut vakipaikan, mutta en ottanut vastaan. Nytkin epäröin, mutta edut olivat niin hyvät ja sain itse paljon vaikuttaa työehtoihin, joten otin pestin vastaan. Olen kyllä myös siitä ylpeä ja tyytyväinen, että olin kotona nämä vuodet.