Mun ja mieheni elämä

["toivo"]

En aloita kovinkaan kaukaa tätä kertomusta mutta lyhykäisyydessään kerron jotain. Anteeksi pilkkuvirheet(kyseinen näppäin ei toimi ) Suurin asia joka mua vaivaa on meidän tavallinen arki. Meillä ei ole mitään puhumista juurikaan. Hoidetaan puolin ja toisin(yleensä vaan toisin eli mä) kodinaskareet ja mies lähinnä kattoo telkkua tai on koneella. Useamman kerran illassa paikat vaihtuu eli mä menen kattoo telkkua ja mies on koneella. Koskaan ei katella yhdessä mitään ohjelmaa. Kumpaakaan ei kiinnosta toisen kattomat ohjelmat. Jutellaan silloin tällöin jotain pientä huomisesta tai kumpi hakee lapset hoidosta mut ei juurikaan muuta paitsi kinastellaan illalla kumpi laittaa lapset nukkumaan ja mul menee hermot kun mies ei tajua oma-aloitteisesti tehä mitään. Ei riidellä ikinä paitsi noita kinoja lukuunottamatta. Ei meil ole edes riidanaiheita. Nyt olis tarkoitus lähteä ns.häämatkalle mun kotikaupunkiin kuopioon(vuosi sitten mentiin naimisiin mutta nyt tehään matka) ja siitä nyt ollaan riidelty. Mies haluaa sinne ehdottomasti mut mä haluausin hieman luksusta eli mennä lentokoneella mut hän on siitä tympeissään. Meil on häätilillä rahaa+s-bonuksia mut hän ei halua käyttää s-rahoja kun niitä täytyy "vaan säästää". Mä en halua antaa tässä mitään huono-mies-kuvaa vaan vinkkejä miten saataisiin jotain yhteistä kivaa tekemistä mistä molemmat innostuisi ja meillä olis muutakin elämässä kun vaan perheenpyöritys. Lapset ei ole koskaan yökylässä ja me ei siis ikinä olla missään kahdestaan ja voisin kuvitella että saattaisin olla jopa vaivaantunut hänen kans kahdestaan kun ei ole mitään puhumista. Kuulostaa varmaan oudolle mut arvatkaa oonko miettiny pääni puhki että saisin jotain tolkkua mun ja miehen välille.

 

["vieras"]

Kuulostaa oudolta. En tarkoita pahalla, mutta kyllä kai puolison kanssa muutakin puhumista pitäisi olla kuin lasten kuskaamiset. Kauanko olette olleet yhdessä?

Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja jutellaan kyllä ihan kaikesta mahdollisesta. Ei meilläkään yhteisiä harrastuksia ole, mutta joskus käydään ravintolassa syömässä tai leffassa kahdestaan. Tietysti menoja rajoittaa, jos ei saa hoitajaa lapsille... Eikö sulla ole jotakuta kaveria, joka välillä katsoisi lapsia jotta voisitte käydä miehen kanssa jossain? Teidän tilanne kuulostaa siltä, että alkaisin repiä jostain yhteistä aikaa vaikka väkisin.

 

[o_O]

Vuosi sitten olette menneet naimisiin ja tilanne on tuo?! Olette varmaan kuitenkin pitempään olleet jo yhdessä? Kyllä minäkin alkaisin järkkäämään yhteistä aikaa, eihän tuo kuulosta kestävältä parisuhteelta mikä teillä nyt on. Menkää vaikka kävelylenkille tunniksi miehen kanssa 2-3 krt viikossa ja hommatkaa siksi aikaa lapsille hoitaja (vaikka mll:n kautta). Se on ainakin meillä miehen kanssa yhteistä aikaa ja samalla saadaan juteltua asioista. Tulee liikuttua myös.

 

["toivo"]

Ollaan oltu 13v yhdessä. Mä en vaan käsitä itekään miten me ei jutella asioita. Tullaan töistä kotiin niin siinä alkaa lasten ruokkimiset sun muut puuhat ja monesti mä touhuilen kaikkea kotona ja mies joko touhuilee lasten kans tai on koneella. Ei siinä juuri jutunaihetta ole. Mulla on niin pinttynyt näkökanta hoitoavunpyytämiseen, että se siitä. Pyydetään hoitoapua vain jos todella tarvitaan sitä. Miehen vanhemmat asuvat naapurissa, mutta hekin hoitavat vain, jos on joku ihan pakollinen meno(ovat jo iäkkäämpiä). Kavereitakin on mutta kuten sanoin, en ihan herkästi apua pyydä ja mieskään nyt ei ole ihan kamalan innoissaan tekemään niin ja uhraamaan aikaa kahdestaan. Tiedän, että rakastamme toisiamme, mutta arki on vaan aikalailla puuduttavaa ja eroa en halua vaan vinkkejä ja virikkeitä.

 

[Huom harmaana]

Jospa saisitte siellä häämatkalla sitten juteltua asioita, jotka eivät liity lastenhoitoon. Toki se voi luoda aikamoisia paineita.
Mutta tuo luksus lentämisestä. Mieti sitä vielä toiseen kertaan. Lentämisestä on luksus niin kaukana kuin olla ja voi. Lisäksi se on lyhyillä matkoilla äärimmäisen tyhmä vaihtoehto.

 

["toivo"]

Tuolla lentämisellä tarkoitan että olis joskus joku erikoinen vaihtoehto ja kumpikaan ei olla lennetty ikinä. Siinäkin tulisi sit jo jotain "yhteistä" kun molemmille ensimmäinen kerta lentäen. Kuopiossa käydään muutenkin usein niin nyt olis kiva mennä pikana koneella ja muutenkin se sopii aikatauluumme paremmin koska päästään lähtemään vasta töiden jälkeen ja junalla tai omalla autolla oltais vasta kasin ysin aikaan perillä kun taas lentäen jo kuudelta. En mä tarkoitakaan, että se on sinällään luksusta, mutta verrattuna junaan tai omaan autoon niin on.