Mun ja miehen elämä alkaa tuntua hyvin nykäsmaiselta.

[Silti onnellinen]

Okei, ei pahoinpidellä toisiamme tai petetä toisiamme ties kenen kanssa, eikä myöskään olla naimissa eli lähetetty eropapereita saatika erottu lukemattomia kertoja.

Mutta on/off - suhde on meilläkin. Mies mokailee, minä annan anteeksi.
Mies oppii virheistään ja parantaa tapansa, mutta aina kuin puun takaa tulee joku UUSI virhe, joka loukkaa. Kaikesta emme toki ole eroamassa olleet, mutta muutamaan otteeseen.

Tää taitaa olla noloa, mutta me haluamme rakentaa tästä kestävän ja vahvan, tasapainoisen suhteen. Siihen meillä on kyllä aikaa ja tahtoa, nyt olemme parikymppisiä.

 

[Silti onnellinen]

Sori ärsyttävä pikkuvirhe otsikossa.

 

[umbrella-]

Mikäs siinä, jos sellaista jaksaa. Itselläkin nuoruuden suhde oli sellainen, erottiin ja taas rakastettiin ja sitten taas riideltiin rajustikin... huh. Nyt oon helpottunut, että se on ohi eikä siihen suhteeseen tehty lapsia tai edes menty kihloihin tms.
Sen jälkeen kyllä osaa arvostaa tätä nykyistä suhdetta, avioliittoa, josta ei kumpikaan ole koskaan ollut lähdössä. Asioista ollaan osattu puhua ja puida läpi riitelemättä. Tästä tasapainoisesta elämästä ja rakkaudesta osaa kyllä nyt nauttia :heart:

 

[Silti onnellinen]

Haluamme tästä omastamme juuri tuollaisen, kuten sinä kuvailit nykyistä suhdettasi.
Koska ei se vaihtamalla parane - ongelmat joka suhteessa, ja muutoin olemme äärettömän läheisiä ja toistemme parhaat ystävät.

 

[umbrella-]

Haluamme tästä omastamme juuri tuollaisen, kuten sinä kuvailit nykyistä suhdettasi.
Koska ei se vaihtamalla parane - ongelmat joka suhteessa, ja muutoin olemme äärettömän läheisiä ja toistemme parhaat ystävät.

Mulla kyllä parani vaihtamalla, ehdottomasti. Mutta en tietenkään väitä, että näin kävisi teillä. Itse vaan tajusin, että vasta nyt nykyiseni kanssa, tiedän mitä oikea rakkaus on :heart:

 

[istu]

Älä välitä, meillä oli ihan samanlaista. Aloitettiin seurustelu 18-vuotiaina ja erottiin jos jonkinlaisen riidan päätteeksi. Siis MONTA kertaa. Ollaan aika tulisia taistelijoita, joten ehkä siinä syy (nuoruuden tyhmyyden lisäksi). En väitä että te olisitte yhtä tyhmiä, mutta näin jälkikäteen ajateltuna hävettää miten vähällä oli valmis luopumaan ihanasta miehestä.
Nyt ollaan oltu yhdessä 12-vuotta ja todella onnellisesti naimisissa, lisänä vielä yksi lapsi. :heart:
Kyllä harmittaisi jos ero olisi oikeasti tullut! Ei kaikkien tarinat ole alusta loppuun täydellisiä...

 

[vieras]

Jos aloituksesi alkuosa on kuten kirjoitit, niin miten se mies mokailee niin pahasti, että teidiän suhde on ON/OFF ?. Onko miehen "mokailu" tuossa iässä ja vaiheessa sitä, että sinä asetat hänelle vaatimukset täytettäviksi ja koulutat kuin koiraa. Vaadit ja kun ei teee kuten haluat niin rankaist ja "annat anteeksi".

 

[Peppiina]

Riippuu asian laita, millä tavalla miehesi mokailee ja kuinka usein, ottaako opikseen ja katuuko jne. Itse katselin mokailua kymmenisen pitkää vuotta, kun opin luottamaan uudelleen, tuli paskaa niskaan taas. Valehtelu oli jatkuvaa. Nyt eron jälkeen katselen uusin silmin tilannetta, alistuin ja ajattelin, että ongelmat joka suhteessa. Eroa ennen oli lukuisia väkivaltatilanteita. Teot pahenivat ajan myötä, mies kertoikin uskovansa, että annan anteeksi enkä kuitenkaan eroa. Erosta nyt vuosi, ja en ole katunut. En ryhtyisi suhteeseen samanmoisen miehen kanssa tai jatkaisi tuollaista suhdetta. Ei toiselle voi loppuikää antaa anteeksi ja luottaa, luottamus ansaitaan. Se on vaikea saada ja niin helppo menettää.

Jos suhde toimii, niin vaihtamalla tuskin paranee, kuten joku aiemmin kirjoittikin. Mutta yleensä parisuhteen peruspilari on luottamus ja toisen kunnioittaminen. Jotta voit kunnioittaa toista, ensin pitää osata kunnioittaa itseään. Minun edellisessä suhteessani se ei ollut mahdollsita.

 

[Peppiina]

Jäi mainitsematta, että mekin erottiin kolme kertaa, kolmas oli viimeinen. Erojen jälkeen kesti hetken huumaa, mutta tilanne paheni siten, että mies vakuuttui siitä, etten lähde lopullisesti, teki hän sitten mitä tahansa.

 

[niinno]

Usko pois että kyllä se vaihtamalla paranee jos on vastuuton pjaska, miltä tuo sun homma kuulostaa :/

 

[mm]

No riippuu tosiaan tilanteesta. Joskus tilanne paranee vaihtamalla ja joskus ei. Jos se on omasta luonteesta kii, tilanne ei vaihtamalla parane. Oli ne omia vaatimuksia tai ei. Ja jos on taas se toinen todella vastuuton, vaikkapa pettää..niin tilanne paranee vaihtamalla.

Ite en tiiä mitään järkyttävämpää kuin erokortti käteen joka riidassa. Tämmösen ihmisen kaa en ite suostu olemaan. Mistä luotan, ettei se ero sitten tule? Ja milloin se tulee? Voiko tämmösen kans tehä lapsia, entä jos tulee heti ero? Ei ei..en tommoseen rupee. Enkä itekkää ole KOSKAAN jaellut erokortteja..vasta ku sit ku oon oikeesti eronnu enkä sitäkään riidan pääteeksi, vaan asiallisesti alkanut puhumaan suhteen tilanteesta.