Mun isä tekee kuulemma kuolemaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Emilyn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Minä en voi väittää, että tietäisin miltä Emilynistä tuntuu. Omat suhteeni vanhempiini olivat kuitenkin aika hyvät. ( tai äitiini on vieläkin) Mutta voisin kuvitella, että vihan kanssa on raskasta elää. En ole paasamassa tässä nyt mistään anteeksiannosta. Mutta vanhempansa vihaaminen on aika raskas taakka kannettavaksi ja uskon että se voi asteittain helpottaakin vasta sitten kun vanhemmasta aika jättää. Vasta silloin on vanhemmasta tavallaan vapaa.
Vaikka toisia seuraa se äidin/isän ääni haudankin takaa.
Mutta siitä kuviosta kannattaa pyrkiä irti ja itse ajatetllisin taas että vanhemman viimeinen kohtaaminen olisi sysäys sille irtautumiselle.
Että menisi itsensä takia, ei siksi että haluaisi ehkä antaa anteeksi. Vaan siksi että päästää irti...

tämä oli hyvin ilmaistu

 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Minä en voi väittää, että tietäisin miltä Emilynistä tuntuu. Omat suhteeni vanhempiini olivat kuitenkin aika hyvät. ( tai äitiini on vieläkin) Mutta voisin kuvitella, että vihan kanssa on raskasta elää. En ole paasamassa tässä nyt mistään anteeksiannosta. Mutta vanhempansa vihaaminen on aika raskas taakka kannettavaksi ja uskon että se voi asteittain helpottaakin vasta sitten kun vanhemmasta aika jättää. Vasta silloin on vanhemmasta tavallaan vapaa.
Vaikka toisia seuraa se äidin/isän ääni haudankin takaa.
Mutta siitä kuviosta kannattaa pyrkiä irti ja itse ajatetllisin taas että vanhemman viimeinen kohtaaminen olisi sysäys sille irtautumiselle.
Että menisi itsensä takia, ei siksi että haluaisi ehkä antaa anteeksi. Vaan siksi että päästää irti...

eikös ap ole jo päästänyt vihasta irti? ei tunne mitän. välinpitämätön on. Ei edes muistanut aamulla että hänet siittänyt henkilö on kuolemassa.
 
Ymmärrän sinua todella!!.
Oman isäni kuolemast on jo kauan.
Väliin luulen kaipaavani, mutta eniten kaipaan sitä paskiaista vastaamaan kysymykseen MIKSI??.
Hautajaisissa olin joo, niinhän kiltin tytön pitää olla, siellä tosin sattui yksi epämiellyttävä episodi.
Jouluisin mieheni ja lapseni (jotka eivät koskaan pappaa tavanneet), käyvät viemässä kynttilän, koska niinhän kuuluu tehdä, minä jään mieluummin tekemään viimeistä siivousta!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
Alkuperäinen kirjoittaja salla:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
ei tarvitse mennä pyytämään anteeksi, tai antamaan anteeksi tai mitään sellasita vaan hyvästellä isä, miten se voi olla niin liikaa pyydetty ettei voi mennä näyttäytymään siellä?
miten jotkut ihmiset voivat olla noin kylmiä ja tunteettomia ja vielä äitejä?
uskon että vanhempana Emilyn tulee vielä katumaan jos päätös on olla menemättä isän luokse, vaikka sitä ei koskaan tulisikaan myöntämään.

Mitäpä jos ap on hyvästellyt isänsä jo aikaa sitten ?

se on pelkkää sanahelinää

Sanot sinä. Mä uskon että voi pyyhkiä ihmisiä pois elämästään ja jatkaa elämäänsä kärsimättä siitä ettei ko ihminen ole enää osana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Minä en voi väittää, että tietäisin miltä Emilynistä tuntuu. Omat suhteeni vanhempiini olivat kuitenkin aika hyvät. ( tai äitiini on vieläkin) Mutta voisin kuvitella, että vihan kanssa on raskasta elää. En ole paasamassa tässä nyt mistään anteeksiannosta. Mutta vanhempansa vihaaminen on aika raskas taakka kannettavaksi ja uskon että se voi asteittain helpottaakin vasta sitten kun vanhemmasta aika jättää. Vasta silloin on vanhemmasta tavallaan vapaa.
Vaikka toisia seuraa se äidin/isän ääni haudankin takaa.
Mutta siitä kuviosta kannattaa pyrkiä irti ja itse ajatetllisin taas että vanhemman viimeinen kohtaaminen olisi sysäys sille irtautumiselle.
Että menisi itsensä takia, ei siksi että haluaisi ehkä antaa anteeksi. Vaan siksi että päästää irti...

eikös ap ole jo päästänyt vihasta irti? ei tunne mitän. välinpitämätön on. Ei edes muistanut aamulla että hänet siittänyt henkilö on kuolemassa.
no voi se toki olla niinkin, mutta minusta kirjoituksesta sanoista huolimatta tuli sellainen vihan ja katkeruuden täyttämä sävy.

Mutta enhän minä tunne Emilyniä, enkä tiedä miltä hänestä tuntuu.
Peilasin tuossa vastauksessani lähinnä itseäni, mitä ehkä itse oletettavasti tekisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja salla:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
Alkuperäinen kirjoittaja salla:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
ei tarvitse mennä pyytämään anteeksi, tai antamaan anteeksi tai mitään sellasita vaan hyvästellä isä, miten se voi olla niin liikaa pyydetty ettei voi mennä näyttäytymään siellä?
miten jotkut ihmiset voivat olla noin kylmiä ja tunteettomia ja vielä äitejä?
uskon että vanhempana Emilyn tulee vielä katumaan jos päätös on olla menemättä isän luokse, vaikka sitä ei koskaan tulisikaan myöntämään.

Mitäpä jos ap on hyvästellyt isänsä jo aikaa sitten ?

se on pelkkää sanahelinää

Sanot sinä. Mä uskon että voi pyyhkiä ihmisiä pois elämästään ja jatkaa elämäänsä kärsimättä siitä ettei ko ihminen ole enää osana.


minä en usko että ihmisen joka on kuulunut tavalla tai toisella siihen omaan elämään ei voi mitenkään pyyhkiä kokonaan pois tai unohtaa?
yrittää voi, mutta ei tule koskaan onnistumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
Alkuperäinen kirjoittaja salla:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
Alkuperäinen kirjoittaja salla:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
ei tarvitse mennä pyytämään anteeksi, tai antamaan anteeksi tai mitään sellasita vaan hyvästellä isä, miten se voi olla niin liikaa pyydetty ettei voi mennä näyttäytymään siellä?
miten jotkut ihmiset voivat olla noin kylmiä ja tunteettomia ja vielä äitejä?
uskon että vanhempana Emilyn tulee vielä katumaan jos päätös on olla menemättä isän luokse, vaikka sitä ei koskaan tulisikaan myöntämään.

Mitäpä jos ap on hyvästellyt isänsä jo aikaa sitten ?

se on pelkkää sanahelinää

Sanot sinä. Mä uskon että voi pyyhkiä ihmisiä pois elämästään ja jatkaa elämäänsä kärsimättä siitä ettei ko ihminen ole enää osana.


minä en usko että ihmisen joka on kuulunut tavalla tai toisella siihen omaan elämään ei voi mitenkään pyyhkiä kokonaan pois tai unohtaa?
yrittää voi, mutta ei tule koskaan onnistumaan.

Jospa se sanonta "mikäs pahan tappais" tarkoittaa juuri sitä!!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
Alkuperäinen kirjoittaja salla:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
Alkuperäinen kirjoittaja salla:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
ei tarvitse mennä pyytämään anteeksi, tai antamaan anteeksi tai mitään sellasita vaan hyvästellä isä, miten se voi olla niin liikaa pyydetty ettei voi mennä näyttäytymään siellä?
miten jotkut ihmiset voivat olla noin kylmiä ja tunteettomia ja vielä äitejä?
uskon että vanhempana Emilyn tulee vielä katumaan jos päätös on olla menemättä isän luokse, vaikka sitä ei koskaan tulisikaan myöntämään.

Mitäpä jos ap on hyvästellyt isänsä jo aikaa sitten ?

se on pelkkää sanahelinää

Sanot sinä. Mä uskon että voi pyyhkiä ihmisiä pois elämästään ja jatkaa elämäänsä kärsimättä siitä ettei ko ihminen ole enää osana.


minä en usko että ihmisen joka on kuulunut tavalla tai toisella siihen omaan elämään ei voi mitenkään pyyhkiä kokonaan pois tai unohtaa?
yrittää voi, mutta ei tule koskaan onnistumaan.

No, omasta mielestäni mä olen onnistunut aika hyvin. Unohtaminen on toinen juttu, sillä jokainen meistä muistaa paljon ihmisiä elämänsä varrelta joilla ei ole sun tän päivän elämän kanssa mitään tekoa.
Mutta ihmisten ulosrajaaminen lähipiiristä on aika helppoa.
 
voi hyvinkin olla että sanonta "mikä pahan tappais" tarkoittaa sitä, mutta tällä nyt ajan takaa sitä, että kannattaa mennä ja jättää hyvästit, siitä ei pääse mitenkään, koskaan eikä milloinkaan yli eikä ympäri eikä sitä pysty koskaan enää korjaamaan jos sen nyt jättää tekemättä
 
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
voi hyvinkin olla että sanonta "mikä pahan tappais" tarkoittaa sitä, mutta tällä nyt ajan takaa sitä, että kannattaa mennä ja jättää hyvästit, siitä ei pääse mitenkään, koskaan eikä milloinkaan yli eikä ympäri eikä sitä pysty koskaan enää korjaamaan jos sen nyt jättää tekemättä

Minä olin sairaalassa jättämässä hyvästit, mutta en ole silti päässyt asian/vihani yli!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiorja:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
voi hyvinkin olla että sanonta "mikä pahan tappais" tarkoittaa sitä, mutta tällä nyt ajan takaa sitä, että kannattaa mennä ja jättää hyvästit, siitä ei pääse mitenkään, koskaan eikä milloinkaan yli eikä ympäri eikä sitä pysty koskaan enää korjaamaan jos sen nyt jättää tekemättä

Minä olin sairaalassa jättämässä hyvästit, mutta en ole silti päässyt asian/vihani yli!!!!!


uskotko että sulla olis vieläkin pahempi olla jos et olis sinne sairaalaan mennyt?
 
Mun isä oli kylmä ja poissaoleva, vaikka olikin aina kotona. Mä olin sen kuolinvuoteelle ja itkin sen hautajaisissa.

Hautajaisissa oli vain kaikkein lähimmät; isän sukulaiset, ystävät ja naapurit. Niille isä oli eri ihminen kuin minulle. Minä tunsin isän vain kymmenen yhteistä järjellistä vuottamme, aiemmin olin liian pieni ja myöhemmin isä oli jo todella sairas. Nämä muut ihmiset saivat minunkin silmäni auki isän suhteen. Vaikka isä oli minulle kylmä ja kova, hän ei ollut sitä heille, heillä oli ihania tarinoita ja esimerkkejä isäni vaikutuksesta heidän elämäänsä. Osa heistä oli tuntenut isän 75 vuotta, joista tosin se viimeinen kymmen oli ollut sairaan isän kohtaamista. Mutta vaikka sieltä vähennetään myös heidän yhteiset lapsuusvuotensa, olivat he tunteneet isän yli 50 v.

En tiedä olenko vieläkään antanut oikeasti anteeksi. Mutta ainakin minulla on parempi olla, kun en enää muista vain isää kylmänä ihmisenä, hän oli niin paljon muutakin kuin vain isä minulle.

Eiväthän minunkaan lapseni tunne minua niinkuin sisareni ja leikkitoveista ystäviksi kasvaneet ikätoverini. He näkevät minut vain äidin roolin kautta eikä se ole koko totuus minusta. Jos minäkin sairastun nyt, niin eiväthän he muista kuin hullun äidin. Olisi silti kiva nähdä rakkainpansa kuolinvuoteen ääressä, nähdä että he silti välittävät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiorja:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
voi hyvinkin olla että sanonta "mikä pahan tappais" tarkoittaa sitä, mutta tällä nyt ajan takaa sitä, että kannattaa mennä ja jättää hyvästit, siitä ei pääse mitenkään, koskaan eikä milloinkaan yli eikä ympäri eikä sitä pysty koskaan enää korjaamaan jos sen nyt jättää tekemättä

Minä olin sairaalassa jättämässä hyvästit, mutta en ole silti päässyt asian/vihani yli!!!!!

Mä luulen jotta monella sen ns pahan kohtaaminen saattaa vaan avata uudestaan ne haavat ja tuoda kaiken pahan tunteen taas ns käsinkosketeltaviksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
ei tarvitse mennä pyytämään anteeksi, tai antamaan anteeksi tai mitään sellasita vaan hyvästellä isä, miten se voi olla niin liikaa pyydetty ettei voi mennä näyttäytymään siellä?
miten jotkut ihmiset voivat olla noin kylmiä ja tunteettomia ja vielä äitejä?
uskon että vanhempana Emilyn tulee vielä katumaan jos päätös on olla menemättä isän luokse, vaikka sitä ei koskaan tulisikaan myöntämään.

Mun mielestä äidin tehtävä on suojella lastaan eikä siinä ole mitään kylmää tunteettomuutta. Jos joku olisi kohdellut mun lastani siten (no ensinnäkään, en ikinä antais kenenkään tytärtäni siten kohdella!) kuin minua/meitä on kohdeltu, niin en todellakaan olisi häntä usuttamassa jonain päivänä kyseisen ihmisen kuolinvuoteelle "sovintoa tekemään".
 
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiorja:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
voi hyvinkin olla että sanonta "mikä pahan tappais" tarkoittaa sitä, mutta tällä nyt ajan takaa sitä, että kannattaa mennä ja jättää hyvästit, siitä ei pääse mitenkään, koskaan eikä milloinkaan yli eikä ympäri eikä sitä pysty koskaan enää korjaamaan jos sen nyt jättää tekemättä

Minä olin sairaalassa jättämässä hyvästit, mutta en ole silti päässyt asian/vihani yli!!!!!


uskotko että sulla olis vieläkin pahempi olla jos et olis sinne sairaalaan mennyt?

No en kyllä allekirjoittaisi tätäkään!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiorja:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiorja:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
voi hyvinkin olla että sanonta "mikä pahan tappais" tarkoittaa sitä, mutta tällä nyt ajan takaa sitä, että kannattaa mennä ja jättää hyvästit, siitä ei pääse mitenkään, koskaan eikä milloinkaan yli eikä ympäri eikä sitä pysty koskaan enää korjaamaan jos sen nyt jättää tekemättä

Minä olin sairaalassa jättämässä hyvästit, mutta en ole silti päässyt asian/vihani yli!!!!!


uskotko että sulla olis vieläkin pahempi olla jos et olis sinne sairaalaan mennyt?

No en kyllä allekirjoittaisi tätäkään!!!!


en osaa varmaksi sanoa, mutta niin ainakin luulen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja zzz:
ei tarvitse mennä pyytämään anteeksi, tai antamaan anteeksi tai mitään sellasita vaan hyvästellä isä, miten se voi olla niin liikaa pyydetty ettei voi mennä näyttäytymään siellä?
miten jotkut ihmiset voivat olla noin kylmiä ja tunteettomia ja vielä äitejä?
uskon että vanhempana Emilyn tulee vielä katumaan jos päätös on olla menemättä isän luokse, vaikka sitä ei koskaan tulisikaan myöntämään.

Mun mielestä äidin tehtävä on suojella lastaan eikä siinä ole mitään kylmää tunteettomuutta. Jos joku olisi kohdellut mun lastani siten (no ensinnäkään, en ikinä antais kenenkään tytärtäni siten kohdella!) kuin minua/meitä on kohdeltu, niin en todellakaan olisi häntä usuttamassa jonain päivänä kyseisen ihmisen kuolinvuoteelle "sovintoa tekemään".

Mulle tuli vaan Emilyn mieleen jotta äitis taitaa tarvita enemmänkin anteeksiantoa itselleen sinulta kun ei ole sua aikoinaan suojellut ja siksi pyytelyy sua nyt sinne sairaalaan. Mutta ne taivaspaikat joita tuollaiset ihmiset kuten isäs ja äitis saa niin on jaettu silloin, kun noi tapahtumat sun lapsuudessas on annettu tapahtua.
 
isä on onnistunut siirtämään välinpitämättömyyden ja vihanhallintakeinojen puuttumisen emilynille.

jos asia ei enää vaivaisi, ei emilyn kirjoittaisi tuolla tavalla. asia kannattaa käsitellä. vaikka asiantuntijan kanssa keskustelemalla ne haavat saadaan parannettua, on turha pelätä niiden aukeamista. niin käy vielä jossain vaiheessa jos mitään ei tehdä.

isäsuhde on yksi merkityksellisimpiä ihmissuhteita naisen elämässä tulevaisuutta ajatellen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja mamma:
yritän siksi saada sinua ymmärtämään tämän asian että et tekisi tuota virhettä ja olisi menemättä isäsi luokse. luin just jostain että isäsi on varmaan joutunut kokemaan kans kauheita asioita lapsuudessa. oletko koskaan jutellut isäsi kanssa asioista? jos olisit niin voisit jollainlailla ymmärtää isääsikin,ehkä jopa antamaan anteeksi kokemasi!! uskon että isäsi on antanut sinulle myös ihania asioita joskus.

Mä en muista että olisin koskaan sen kanssa puhunut lapsena mitään muuta, kuin sen mennessä ruokakauppaan pyytänyt tuomaan jotain sieltä. Isänpäiväkorttien tekemisenkin lopetin ala-asteella. Kerran sanoin opettajalle, etten halua tehdä, mutta se kehotti silti tekemään - niinpä tein, ja kun opettaja ei nähnyt, revin ja heitin koulun roskikseen. Tuohon aikaan varmasti vielä vihasinkin, mutta vuosiin ei ole kyseinen ihminen elämässäni ollut eikä ole ollut syytä mitään tunteita kannatella. Viha kuluttaisi turhaan energiaa.

Humalassa se kyllä aina itki sitä miten sen isä sitä hakkasi, sillon usein ihmettelin miten se ei tajua olevansa ihan samanlainen mitä itkee.

Ja joku puhui anteeksiannosta, niin ei sieltä päin ole koskaan mitään anteeksipyyntöjä kuulunut eikä ne kyllä ole koskaan mua kiinnostaneetkaan. Ei asiat anteeksipyytämällä miksikään muutu.



Kyllä minä ymmärrän ap:n kannan. Mutta tuo: "ei asiat miksikään anteeksipyytämällä muutu".... Ei ne jo tapahtuneet tietenkään muutu, mutta miksi on esim. tärkeää opettaa lapsille se anteeksipyytäminen jos se ei mitään muuta, eli se on tyhjää helinää. Miksi itse vaivaudumme pyytämään anteeksi, jos olemme tehneet jotain väärää? Minusta anteeksipyyntö muuttaa kuitenkin jotakin: se osoittaa, että ihmisellä on omatunto/jonkinlainen moraali, sisäinen ääni, joka kuiskii niinkauan, että on "pakko" pyytää anteeksi. Lapsethan, ainakin elämänsä alussa, toteuttavat vain opetettua kaavaa, kun he pyytävät anteeksi sitä, että ryöväsivät lapion toisen kädestä (äiti opetti, että silloin pitää sanoa anteeksi). Olennaista voi ollakin se, miksi joku pyytää anteeksi..... Näissä suurissa, elämää ravistelleissa jutuissa, on upeaa, jos anteeksipyyntö ja anteeksianto kohtaavat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja terapian tarpeessa:
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Miks ihmeessä Emilynillä pitäis olla patoumia tai hän "turruttaisi" tunteensa isäänsä kohtaan?
Tuo välinpitämättömyys kuulostaa minusta lähinnä siltä että asia on niin pitkälle loppuun käsitelty, että tuo ihminen on tosiaan yhdentekevä Emilynille.

Ymmärrän täysin Emilyn sun tunteesi ja päätöksesi olla menemättä. :hug:

Ajattelin vaan, että kun Emilynin ihmissuhteet on menneet päin metsää, eli ex mies ja huoltajuuskiistat, sen jälkeinen mies, exän anoppi, oma isä, huono maine palstoilla, niin ehkä jos hän sovittaisi riitansa isänsä kanssa, se vaikuttaisi kaikkeen muuhun positiivisesti ja olisi ystävällinen myös sitten muille ihmisille, eikä siirtäisi näitä patoutumiaan toisiin, kuten nyt on selvästikin tehnyt.

Aina siis AINA on syy jossain muussa, kuin itse Emilynissä. Kuulostaa HIEMAN oudolta......


Sovittaisi riitansa isänsä kanssa? :o
Mitä sen pahoinpidellyn lapsen täytyy sovittaa?
Ei se väkivalta sieltä mihinkään katoa.
Nuo asiat voi käydä läpi muuallakin kun sen ihmisen kanssa joka on pahoinpidellyt. Ja se todennäköisesti auttaakin enemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Alkuperäinen kirjoittaja terapian tarpeessa:
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Miks ihmeessä Emilynillä pitäis olla patoumia tai hän "turruttaisi" tunteensa isäänsä kohtaan?
Tuo välinpitämättömyys kuulostaa minusta lähinnä siltä että asia on niin pitkälle loppuun käsitelty, että tuo ihminen on tosiaan yhdentekevä Emilynille.

Ymmärrän täysin Emilyn sun tunteesi ja päätöksesi olla menemättä. :hug:

Ajattelin vaan, että kun Emilynin ihmissuhteet on menneet päin metsää, eli ex mies ja huoltajuuskiistat, sen jälkeinen mies, exän anoppi, oma isä, huono maine palstoilla, niin ehkä jos hän sovittaisi riitansa isänsä kanssa, se vaikuttaisi kaikkeen muuhun positiivisesti ja olisi ystävällinen myös sitten muille ihmisille, eikä siirtäisi näitä patoutumiaan toisiin, kuten nyt on selvästikin tehnyt.

Aina siis AINA on syy jossain muussa, kuin itse Emilynissä. Kuulostaa HIEMAN oudolta......


Sovittaisi riitansa isänsä kanssa? :o
Mitä sen pahoinpidellyn lapsen täytyy sovittaa?
Ei se väkivalta sieltä mihinkään katoa.
Nuo asiat voi käydä läpi muuallakin kun sen ihmisen kanssa joka on pahoinpidellyt. Ja se todennäköisesti auttaakin enemmän.

Ilmeisesti ei ole auttanut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja terapian tarpeessa:
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Miks ihmeessä Emilynillä pitäis olla patoumia tai hän "turruttaisi" tunteensa isäänsä kohtaan?
Tuo välinpitämättömyys kuulostaa minusta lähinnä siltä että asia on niin pitkälle loppuun käsitelty, että tuo ihminen on tosiaan yhdentekevä Emilynille.

Ymmärrän täysin Emilyn sun tunteesi ja päätöksesi olla menemättä. :hug:

Ajattelin vaan, että kun Emilynin ihmissuhteet on menneet päin metsää, eli ex mies ja huoltajuuskiistat, sen jälkeinen mies, exän anoppi, oma isä, huono maine palstoilla, niin ehkä jos hän sovittaisi riitansa isänsä kanssa, se vaikuttaisi kaikkeen muuhun positiivisesti ja olisi ystävällinen myös sitten muille ihmisille, eikä siirtäisi näitä patoutumiaan toisiin, kuten nyt on selvästikin tehnyt.

Aina siis AINA on syy jossain muussa, kuin itse Emilynissä. Kuulostaa HIEMAN oudolta......

No huh huh :o :headwall:

Eli se, että mun ex-mies ei ole päässyt yli omasta katkeruudestaan ja että sen jälkeen tapailemani mies osoittautui sairaalloisen mustasukkaiseksi, niin ne kaikki johtuvatkin minusta ja mun huonosta isäsuhteestani. Siis et sä nyt voi olla tosissasi :o :laugh:

Kykenen kyllä näkemään omat virheeni tarpeen tullen. Näissä kahdella mainitussa tapauksessa niitä ei ole sattunut olemaan. Ex-mies oli aluksi eron jälkeen ekat viikot ok käytöksinen, lopullinen kilahdus sille tuli kun muutin avoliittoon ja kun hänelle itselleen kehittyi uusi suhde, päätti että inhoaa mua. Ja se mustasukkainen tapailemani mies taas sai kilareita vaikken käynyt edes missään ilman sitä.

Mut hei, se johtuu mun isäsuhteestani ja patoutumistani :xmas:

Mutta mistä se sitten johtuu, että karkoitat kaikki ihmiset ympäriltäsi pois?Ei kaikissa muissa voi olla aina vikaa, ja sinussa ei...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja terapian tarpeessa:
Mutta mistä se sitten johtuu, että karkoitat kaikki ihmiset ympäriltäsi pois?Ei kaikissa muissa voi olla aina vikaa, ja sinussa ei...

Ei ihminen ole loppupeleissä vastuussa kuin itsestään, ei toisen ihmisen luonteen muuttumisista..

http://www.tietopankki.com/narsismi.html
 

Yhteistyössä