Mun elämä, onko tässä mitään järkeä?

[äiti]

Väsy, väsy väsy..... Mulla on ihana mies ja ihana uhmaikäinen lapsi. Kolmivuorotyö tai nykyään pelkää yötä ja aamua (ei omasta tahdosta). Mies töissä 5-6 päivää viikossa ja 12-14tuntia. Eli minä lähäs aina lapsen kanssá kahdestaan koton, kuuntelen kaikki kiukuttelut ja teen kotihommia ja aina vaan ihmettelen mitä ruokaa sitä taas tekis.... aamuvuoroon pitääherätä aikaisin ja vieda lapsi hoitoon ja töiden jälkeen hakea. Minä vien ja haen, aina. Aamuvuoroon pitää herätä aikaisin, mutta illalla en pääse aikaisin nukkumaan, kun lapsella on tietty rytmi, enkä viitsi hirveesti sekoittaa ja eipä kyllä totuttua aikaisemmkin käviskään nukkumaan. Vapaa päivät menee lapsen kanssa kahdestaan ja aamulla herätys tulee seitsemän aikaan, huolimatta siitä kuinka väsynyt olisin. Seksi.. jo onpa taas aikaa viime kerrasta, ne harvat kerrat milloin ollaan yhtäaikaa kotona ja vielä harvemmassa, että voisi harrastaa eli lapsi nukkumassa. sellaiset yöt että ollaan miehen kanssa yhtäaikaa menossa nukkumaan ja yhtä aikaa herätää... pari kertaa kuukaudessa. Mun pinna on nykyään niin tiukalla, etttä se ei kestä yhtään mitään. itken ja huudan kokoajan. Eli onko tässä mitään järkeä?

 

[Aamuäree]

Olisko sulla masennusta?

 

[Potslojo]

No eihän tuossa tuntuisi olevan. Olet aika puhki.
Nyt pitäisi miehesi kanssa miettiä miten saada se arki sujumaan paremmin, ette ole täysin uupunut.
Tuntuu tekstin perusteella, että miehesi käy kotona vain nukkumassa? Onhan lapsi hänenkin ja koti, molemmat käytte töissä, joten jollakin tavalla tuota taakkaasi tulisi jakaa.
Ei nalkuttamalla tai riitaa haastamalla tyyliin "sä et ikinä.. " , vaan istuute ja keskustelette rakentavasti ja mietitte miten saatte asiat sujumaan.
Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa kokeilla.

 

[vieras]

Ei tuo mitään masennusta ole vaan väsymystä. Et selvästikään saa nukuttua riittävästi ja joudut yksin olemaan pääasiassa vastuussa kodista ja lapsesta. Kannattais ehkä ottaa jaksaminen puheeksi miehen kanssa, sanoa, että näin et enää jaksa vaan on saatava omaa aikaa ja yhteistä aikaa. Ei siis ole mitään järkeä vaan täytyy muuttaa tilannetta! Mutta kuten sanottu, helpommin sanottu kuin tehty...

 

[ap]

Olen monta kertaa pyytänyt, että pitäisi vapapaa päivän, mutta vastaus on aina sama ei kannata kun tulee huono tili.... Kahdesta viikosta pitää kuulemma saada yli tonni tai muuten on huono tili.. ei ole varaa pitää , kuulemma. minä en ymmärrä. Olen sanonut monta kertaa, että minä en jaksa. Auttaa kyllä koti hommissa, sillon harvoin kun on kotona ettei töissä. Mun mielestä meillä ei ole tiukkaa! Laskut ja laina ollaan saatu aina maksettua ajallaan.En vaan jaksa aina vinkua, että olisit joskus kotona.

 

[Potslojo]

No pitkiähän nuo miehesi päivät ovat, mutta hänellä on kuitenkin viikottain vapaapäivä tai kaksi, joten sellaisena päivänä otat vakavasti rauhassa asian puheeksi. Mieluiten viet lapsen vaikka mummolaan siksi päiväksi.
Tuota menoa kyllä masennus saattaa tulla, jos lopen uupuneena yksin joudut arkeasi elämään ja pyörittämään.
Koittakaa käyttää nuo miehen vapaat hyödyksi, tehdä todella jotakin yhdessä, viettää laatuaikaa. Onko sinulla mitään harrastuksia, ystäviä jossa kyläillä jne, jotakin kodin ulkopuolella, joka saisi piristettyä sinua hiukan?

 

[ap]

harrastukset, vaikea lähteä lapsen kanssa.. käsitöitä teen kotona. Kavereitakaan ei liiemmin ole, haluaisin kyllä että olis, mutta en osaa tustua ihmisiin. Käyn kauppoja kiertelemässa lapsen kanssa, että pääsee ihmisten ilmoille. miehellekään osaa enää kuin huutaa, tappelu kaveri siitä ei saa, se vaan kuuntelee rauhallisesti.

 

[vieras]

Joo, ei miehen kanssa tappelemaan kannatakaan ruveta. Vaan pystyisitkö kuitenkin ottamaan ihan rauhallisesti jaksamisesi puheeksi? Vaikeaa se toki on, itsekin olen semmoinen että kun on liian väsynyt ei kertakaikkiaan pysty käyttäytymään rauhallisesti ja järkevästi...

Onko teilläpäin jotain perhekerhoa tms. johon voisit lähteä lapsen kanssa tapaamaan muita äitejä? Eihän se toki ratkaise perheenne ajankäyttöongelmaa, mutta voisit siellä tutustua muihin äiteihin vastaavassa tilanteessa.

Mutta jotenkin kyllä pitäisi oikeasti saada mies ymmärtämään, että tilanteen on muututtava. Jospa kuitenkin yrittäisit puhua ihan rauhallisesti? Tai jos rauhallinen puhuminen ei väsymyksen ja kiukun takia onnistu, niin kirjoita kirje! Sähköposti tai ihan perinteinen, jossa kerrot mitä haluaisit ja miksi.