Mun yläasteikänen lapseni ei kertonut kiusaamisesta mitään, vaan luokanvalvoja oli mennyt sille puhumaan "Kiusataanko sua?". Oli alkanut itkemään, ja kertonut, että kyllä häntä kiusataan. Sen jälkeen paljastu, että tätä oltiin tönitty ja haukuttu jatkuvasti. Onneksi paljastui.
Töniminen loppui, mutta haukkuminen ei. Yritin kaikkeni koulun suhteen ja koulu vain sanoi, että "lapsenne on liian herkkä, ei tähän kiusaamiseen voi puuttua, koska se on niin pientä."
Voin vain kuvitella, miltä tuntuu lapsesta JATKUVASTI sitä syrjäyttämistä olemista, ja pientä haukkumista selän takana ja joskus suoraan. Ja tämä on pientä? Kuulostaa ehkä opettajien mielestä pieneltä, mutta kuraattorit ja psykologit tarvittiin tämän lapsen auttamiseen. Tämä "Pieni" kiusaaminen ei koskaan loppunut, vaikka yritin kaikkeni. Kun seuraava lukuvuosi alkoi, hän oli saanut kaksi ystävää samasta koulusta kesällä ja alkoi tilanne helpottamaan. Kiusaaminen "pienenä" jatkui muutamalta oppilaalta, mutta lapsi kuitenkin pystyi jatkamaan koulussakäyntiä ja ihan onnellinen oli. (Ja näytti lopulta ysiluokan päättäjäisissä paskanmarjat kiusaajilleen: hänen keskiarvonsa 9, kiusaajien 5, jotka juuri päässyt läpi luokalta. Kun lapseni hymyili niin onnellisesti kaikkien häntä onnitellessa, oli kiusaajien ilmeet näkemisen arvoiset. )
Suosittelen kuitenkin, että kaikkeen puututaan. Se ei auta, että soitat muutaman kerran. Se täytyy ehdottomasti käydä koululla, ja uhata poliisilla ja lastensuojelulla. tein itse ehkä jotain väärin, enkä ollut tarpeeksi tiukka, mutta kannustin lastani ja hänelle kuitenkin kasvoi hyvä itseluottamus, ehkä jopa vahvempi tämän takia.
Vanhempien nimiä en tiedä, miten ihmeessä ne voisi selvittää??? Kiusaaja poika hyvin ylimielinen kun häntä puhuttelin, kun sattumoisin pääsin kiusaamistilanteessa paikalle. Olin lenkillä tuolloin. En tiedä mitä tehdä kun koulu ei reagoi
