Näin eilen kaupassa laukun, joka oli siis just se laukku minkä mä haluan ja varmasti tykkäisin käyttää. On jäänyt lasten myötä laukkujen käyttö vähemmälle, kun ne kaikki tuntuu niin epäkäytännöllisiltä.. No tää laukku oli täydellinen! Just sopivan pitunen se kantohihna mikälie ym. ja ai vitsi miten se kiilteli... Mun sisäinen harakka nosti taas vuosien jälkeen päätään ja tunsin miten sydän musertui kun katoin laukun hinnan. Se oli ihan liian suuri hinta laukusta jota käyttäisin lasten kanssa puistossa käydessäni ym. saattaisi olla että käyttöikä jäisi lyhyeksi, koska mä en kuitenkaan varjele erikseen mitään materiaa vaan tykkään mennä siellä hiekkalaatikolla, liukumäessä, keinuissa, pyörittimissä....
Ja sitten, mä jätin haikeena laukun siihen roikkumaan ja jatkoin matkaa niin löysin taas jotain ihanaa... erikoisen (ja yllättäen pikkusen kimaltavan) paidan.. Tulisi siis myös jokapäiväiseen käyttöön ilman erityistä varjelua.. Ja taas, hinta oli ihan liian suuri
Mutta oli kyllä ihana tunne kun pitkästä aikaa jokin vaate ja asuste sykähdytti niin että teki mieli kiljaista
Ja sitten, mä jätin haikeena laukun siihen roikkumaan ja jatkoin matkaa niin löysin taas jotain ihanaa... erikoisen (ja yllättäen pikkusen kimaltavan) paidan.. Tulisi siis myös jokapäiväiseen käyttöön ilman erityistä varjelua.. Ja taas, hinta oli ihan liian suuri
Mutta oli kyllä ihana tunne kun pitkästä aikaa jokin vaate ja asuste sykähdytti niin että teki mieli kiljaista
sun pitää vaihtaa nimimerkkis Harakka!
