multa pääsi itku..

En ymmärrä tätä musta-valkoista ajattelutapaa (eikä ole ensimmäinen kerta) . Miksi siinä ei tunnu olevan mitään pahaa, jos "normaali" perheen äiti ( siis perheessä on äiti ja isä arkea pyörittämässä) haluaa, tarvitsee ja saa sitä ylellistä omaa aikaa? Miksi se, että nuori yh-äiti haluaa omaa aikaa edes lenkillepääsyn verran tai että voisi käydä yksin rauhassa kaupassa tai jopa kävisi joskus ns. viihteellä, tuntuu olevan kuin punainen vaate meille "täydellisille" äideille? Eikö yh oli sitten nuori tai vanha, eron tai jopa kuoleman vuoksi yksin jäänyt äiti saisikaan enää tuntea normaaleita tunteita? Miksi pitäisi jäädä yksin lasten kanssa nyhjöttämään kotiin ja unohtaa kaikki muu normaaliin elämään kuuluvat asiat?
Vaikka sinä tai minä emme haluakaan viihteelle ja tuulettumaan nyt tai koskaan, miksi se olisi kiellettyä muilta? Jos ja kun Nöppönen tuulettumaan lähtisikin, niin ei hän lapsiaan heitteille jätä yhtään sen enempää kuin ne mammat jotka lähtevät yhdessä miehensä kanssa tuulettumaan. (Eikä kukaan paheksu tätä tuulettumista, vai mitä? Paitsi tietenkin ne täydelliset äidit, jotka eivät käy missään ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä ,jos näin uskaltaa täällä asiaa kärjistää) .
En minäkään ymmärrä sitä, jos ollaan joka ikinen viikonloppu menossa jonnekin, oli sitten yh tai ei; mutta silloin tällöin on minusta jokaisella oikeus päästä tuulettumaan oli perhetilanne mikä tahansa.

* avaan varjon sateen pelossa*

Tää oli kyllä erittäin fiksusti kirjoitettu =) Jostain syystä jos perheelliset äidit käyvät miestensä kanssa ulkona, se on sitä yhteistä aikaa, jolla myös sitä suhdetta hoidetaan. Ja kyllä mä sen ymmärränkin, mut jos me yh:t halutaan jonnekin mennä, me mennään tietenki sitä miestä metsästämään. Kyllä mekin tarvitaan edes pieniä hetkiä yksin, kavereiden kanssa yms. Me ollaan kuitenkin suurrimman osan ajasta lasten kanssa, yksin vastuussa lapsista, eikä meillä ole sitä olkapäätä mihin tukeutua.
Ei vaan jaksa ymmärtää näitä ÄITEJÄ jotka jälleen kerran lyövät lyötyä. Kyllä meilläkin on oikeus elää elämää myös kodin ulkopuolella, hulluksi sitä ennen pitkää tulee jos ei pahemmin ole aikuiskontakteja..

ja mitäs sitten vaikka sit metsästettäis sitä miestä.. eikös sekin ole ihan normaalia että haluaa toisen aikuisen rinnalleen. minä ainakin haluan löytää hyvän miehen

en ees jaksanu lukee koko ketjua läpi...plaah... kyllä se nöppönen siitä...mullaki meni se vuosi ennen ku isä suostu lapsia ottaan yöks ja arvaa vaan nautinko omasta ajastani!!

nuo ylemmät oli niin hyvin kirjotettu! Miks yksinhuoltaja ei sais ottaa itellensä omaa aikaa? Mäkään en ees kauppaan päässy ilman lapsia...ja jos oikeen huono päivä sattu porukalla olemaan ni sinne kauppaan oli siltiki pakko mennä. Kiva kolmen huutavan ja väsyneen lapsen kans lähtee kauppaan...ja jos äiti oli väsyny, ni kauppareissusta tuli vielä miellyttävämpi

Moni vanha tuttu on mulle tullu sanomaan nyt jälkeenpäin, että ihailee ja kunnioittaa mua. Heistä itestä ei kuulemma olis ollu tuohon työhön mitä mä oon tehny ja teen vieläki... Siinä tilanteessa on ollu vaan että

ja vink vink nöppönen, se unelmien mies voi kävellä vaikka omalla pihalla vastaan ei se välttämättä hakemalla löydy

 

En ymmärrä tätä musta-valkoista ajattelutapaa (eikä ole ensimmäinen kerta) . Miksi siinä ei tunnu olevan mitään pahaa, jos "normaali" perheen äiti ( siis perheessä on äiti ja isä arkea pyörittämässä) haluaa, tarvitsee ja saa sitä ylellistä omaa aikaa? Miksi se, että nuori yh-äiti haluaa omaa aikaa edes lenkillepääsyn verran tai että voisi käydä yksin rauhassa kaupassa tai jopa kävisi joskus ns. viihteellä, tuntuu olevan kuin punainen vaate meille "täydellisille" äideille? Eikö yh oli sitten nuori tai vanha, eron tai jopa kuoleman vuoksi yksin jäänyt äiti saisikaan enää tuntea normaaleita tunteita? Miksi pitäisi jäädä yksin lasten kanssa nyhjöttämään kotiin ja unohtaa kaikki muu normaaliin elämään kuuluvat asiat?
Vaikka sinä tai minä emme haluakaan viihteelle ja tuulettumaan nyt tai koskaan, miksi se olisi kiellettyä muilta? Jos ja kun Nöppönen tuulettumaan lähtisikin, niin ei hän lapsiaan heitteille jätä yhtään sen enempää kuin ne mammat jotka lähtevät yhdessä miehensä kanssa tuulettumaan. (Eikä kukaan paheksu tätä tuulettumista, vai mitä? Paitsi tietenkin ne täydelliset äidit, jotka eivät käy missään ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä ,jos näin uskaltaa täällä asiaa kärjistää) .
En minäkään ymmärrä sitä, jos ollaan joka ikinen viikonloppu menossa jonnekin, oli sitten yh tai ei; mutta silloin tällöin on minusta jokaisella oikeus päästä tuulettumaan oli perhetilanne mikä tahansa.

* avaan varjon sateen pelossa*

Tää oli kyllä erittäin fiksusti kirjoitettu =) Jostain syystä jos perheelliset äidit käyvät miestensä kanssa ulkona, se on sitä yhteistä aikaa, jolla myös sitä suhdetta hoidetaan. Ja kyllä mä sen ymmärränkin, mut jos me yh:t halutaan jonnekin mennä, me mennään tietenki sitä miestä metsästämään. Kyllä mekin tarvitaan edes pieniä hetkiä yksin, kavereiden kanssa yms. Me ollaan kuitenkin suurrimman osan ajasta lasten kanssa, yksin vastuussa lapsista, eikä meillä ole sitä olkapäätä mihin tukeutua.
Ei vaan jaksa ymmärtää näitä ÄITEJÄ jotka jälleen kerran lyövät lyötyä. Kyllä meilläkin on oikeus elää elämää myös kodin ulkopuolella, hulluksi sitä ennen pitkää tulee jos ei pahemmin ole aikuiskontakteja..

ja mitäs sitten vaikka sit metsästettäis sitä miestä.. eikös sekin ole ihan normaalia että haluaa toisen aikuisen rinnalleen. minä ainakin haluan löytää hyvän miehen

en ees jaksanu lukee koko ketjua läpi...plaah... kyllä se nöppönen siitä...mullaki meni se vuosi ennen ku isä suostu lapsia ottaan yöks ja arvaa vaan nautinko omasta ajastani!!

nuo ylemmät oli niin hyvin kirjotettu! Miks yksinhuoltaja ei sais ottaa itellensä omaa aikaa? Mäkään en ees kauppaan päässy ilman lapsia...ja jos oikeen huono päivä sattu porukalla olemaan ni sinne kauppaan oli siltiki pakko mennä. Kiva kolmen huutavan ja väsyneen lapsen kans lähtee kauppaan...ja jos äiti oli väsyny, ni kauppareissusta tuli vielä miellyttävämpi

Moni vanha tuttu on mulle tullu sanomaan nyt jälkeenpäin, että ihailee ja kunnioittaa mua. Heistä itestä ei kuulemma olis ollu tuohon työhön mitä mä oon tehny ja teen vieläki... Siinä tilanteessa on ollu vaan että

ja vink vink nöppönen, se unelmien mies voi kävellä vaikka omalla pihalla vastaan ei se välttämättä hakemalla löydy

toivotaan