Mä aloin nyt surra tätä, että pääsiäinen on ihan kohta ohi ja arki pyörii taas tavaomaiseen tapaansa. Eikä siinä vielä mitään, kun samalla iski hirveä haikeus ja suru siitä, että kohta kesälomakin on ohi ja sitten pitkä syksy ja talvi edessä ilman lomia, eli ei ole aikaa olla lasten kanssa kuin vain illat ja ne lyhyet viikonloput.
Siis meinas itku tulla, kun mietin et kesäloma on ohi.... Ja hitto vie, eihän se ole vielä alkanutkaan
Tässä taustalla siis se, että kotiäitiyden jälkeen aloitin työt vuodenvaihteessa ja se otti TODELLA koville, pientä kuopusta oli alkuun niin ikävä päivisin, että monet itkut tuli itkettyä ja yöt valvottua kun asiaa stressasin. Nyt ne hetket lasten kanssa on vaan kultaakin kalliimpia ja niitä odottaa joka päivä.
Siis meinas itku tulla, kun mietin et kesäloma on ohi.... Ja hitto vie, eihän se ole vielä alkanutkaan
Tässä taustalla siis se, että kotiäitiyden jälkeen aloitin työt vuodenvaihteessa ja se otti TODELLA koville, pientä kuopusta oli alkuun niin ikävä päivisin, että monet itkut tuli itkettyä ja yöt valvottua kun asiaa stressasin. Nyt ne hetket lasten kanssa on vaan kultaakin kalliimpia ja niitä odottaa joka päivä.