Mulla on vissiin suhde....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Hämmentynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Hämmentynyt"

Vieras
Tapasin ihanan miehen. Jolla on vaimo ja lapsia. Mullakin on mies ja lapsia...
Ei olla nähty kuin sattumalta pari kertaa, mutta vaihdettiin numerot ja nyt ollaan kolmena päivänä putkeen juteltu pitkiä puheluita, välillä aika levottomia...

Oon ollut oman mieheni kanssa yli 3 vuotta. Meillä menee muuten hyvin, mutta nykyään tapellaan ihan jatkuvasti... Mies ei halua seksiä läheskään yhtä usein kuin minä, ja torjutuksi tuleminen tekee hemmetinmoista hallaa mun itseluottamukselle!

En tiedä mitä tehdä; uuden tuttavuuden kanssa olisi tarkoitus tavata, salassa, ilman että perheet hajoavat. En koskaan olisi uskonut, että tässä iässä (melkein 30v.) tuntuu tältä. Kuin olisi teini taas...

Se laittoi mulle maailman ihanimman hyvänyön viestin... Mutta lopussa luki, että tietää mitä haluaa muttei sittenkään tiedä... Vaikea selittää...

Mitä teen? Mielipiteitä! Kaikkeni oon antanut nykyiselle suhteelle, mutta nyt tuntunut jo kauan, että kaikki junnaa paikoillaan. Mies ei hae apua masennukseen, on helvetin negatiivinen, valittaa kaikesta ja jatkuvasti ja vie mun voimat kokonaan.... Lapset rakastaa sitä, olivat niin pieniä, kun alettiin seurustelemaan, että tuskin biologista isää edes kunnolla kaipaavat.

Nyt tarvin siis niitä mielipiteitä ja apuja saman kokeneilta ja muiltakin! Kiitos!
 
No suhde ei yksinkertaisesti kannata. Jos haluat erota miehestäsi, niin eroa. Jos uskot, että teillä on vielä toivoa, tee rakentavia asioita suhteenne eteen.

Mieti, mihin tuo suhde voi johtaa. Pahimmillaan jompi kumpi rakastuu, mutta ei molemmat ja molempien vanhat suhteet tuhoutuvat. Jos molemmat rakastutte, voisitteko kuitenkin molemmat luottaa siihen, että kumpikaan teistä ei pettäisi tulevaisuudessa? Olettehan aloittaneet oman suhteenne pettämällä. Jäisikö teille kivat muistot alkuajoistanne, jos kaikki alkoi petturuudesta? Tai jos tapailette ilman, että kumpikaan eroaa tahollaan, miten kaikki silloin loppuu.

Olen aikoinani pettänyt entistä miestäni ja ainakaan mitään hyvää siitä ei seurannut. En jäänyt koskaan kiinni, mutta tavallaan se kuitenkin lopullisesti tuhosi suhteemme. Tuli huono omatunto, etäännyin miehestäni jne. Lisäksi satutin itseäni ja suhteen toista puolta.

Pettämisessä ei oikeastaan ole sellaista vaihtoehtoa, etteikö jotain/joitain sattuisi ja lujaa...

Kun asiaan liittyy vielä lapsia, miettisin asiaa yhä tarkemmin.
 
Kiitos vastauksesta, vieras!

Tiedän, ettei se kannata. Tiedän, miten se sattuu kun petetään..Lasten isä petti ja kun kuulin siitä, sain keskenmenon. Sanoivat sairaalassa ettei pelkkä stressi voinut aiheuttaa, mutta jos oli esim. vammainen,viallinen, stressi saattoi aloittaa km:n... Tuntui, kuin kuolisi kun kuulin pettämisestä.

En ikinä halua aiheuttaa sitä tunnetta kenellekään, en miehelleni enkä ihastukseni vaimolle. Mitään, siis yhtään mitään fyysistä ei olla tehty (vielä), eli nyt olisi korkea aika ottaa itseäni niskasta kiinni ja lopettaa pettäminen ennen kuin se alkoikaan..

En vain saa tätä tyyppiä mielestäni! Olen nykyisen meinannut jättää useamman kerran, mutta lasten takia olen sinnitellyt. Tiedän, kuulostaa typerältä; eihän mies ole edes lasteni isä.

Huoh, vaikeaa...... Mulla on paha olla tässä suhteessa. En viihdy enää omassa kropassani mieheni seurassa. Asiasta (miehen haluttomuudesta) olen sanonut nätisti, vittuillut, huutanut yms. MIKÄÄN ei auta. Tunnen itseni rumaksi. Tämän miehen kehut siis uppoavat ja lujaa...Mieheni tietää, etten jaksa tätä enää kauaa eikä silti tee mitään muuttuakseen! Yksin on helvetin vaikea korjata parisuhdetta.
 
Ymmärrän tunteesi, sekä ihastustasi että omaa miestäsi kohtaan. Mutta kuten itsekin tiedät, ei uusi suhde ratkaise ongelmia nykyisen kanssa. Pahentaa vain. Pysy nyt kovana tässä asiassa, vaikka se vaikeaa onkin. Keskitä kaikki voimasi nykyiseen mieheesi. Tarkoitti se sitten suhteen pelastamista tai lopettamista.

Mielestäni on nimenomaan tärkeää, että ajattelet lapsia, vaikka miehesi ei lasten isä olekaan. Onhan hän kuitenkin hyvin tärkeä osa lasten elämää ja muutos eron tullessa olisi myös lapsille kova paikka. Varsinkin jos he pitävät miestä tavallaan "isänään", tilanne on heille erityisen vaikea, koska eron jälkeen he helposti voisivat tämän tärkeän aikuisen menettää. Koska hän ei ole biologisesti lasten isänsä, ei hän ehkä koe tarpeelliseksi pitää lapsiisi yhteyttä. Tietenkään en miestä tunne, mutta näin voisi ajatella.

Mutta juu, helppohan se minun on sanoa. Tiedän, kuinka vaikeaa tuo on. Silti kannustan tekemään nyt oikeasti järkeviä päätöksiä. Tapaaminen ei sitä ole, vaikka tarkoituksesi ei edes olisi tehdä mitään fyysistä. Se on kuitenkin tulella leikkimistä, tekee jatkossa järkevien päätösten tekemisen vaikeammaksi ja johtaa helposti ikävään lopputulokseen.
 
Se olisi tulella leikkimistä, todellakin! Kiitos taas vastauksesta :) Sait minut ajattelemaan tätä eri kanteilta.

En halua satuttaa enkä loukata ketään, saatika hajottaa perheitä. Joten, en aio tavata miestä. Vaikka viimeisimmän viestinsä jälkeen olen leijunut pilvissä, en voi satuttaa monia ihmisiä ja vieläpä lapsia mahdollisen oman mielihyväni takia..

Nokka pystyyn ja oman miehen kimppuun (vaikka tänään yritin ja mut torjuttiin, mutta en luovuta!). Ja muissakin asioissa täytyy yrittää skarpata. Mies on maailman ihanin mun muksuille, ollut alusta saakka. Ja niin paljon tässä on sattunut ja tapahtunut, että lapset ansaitsevat kaikein sen jälkeen pysyvyyttä ja rauhaa- tavallista arkea. :)
 
Nostanpa tätä... Mieheltä tuli viestiä pian aloitukseni jälkeen, ettei ehkä sittenkään pysty tähän. Ja parempi niin. Vastasin, että ihan samaa olen itsekin pähkäillyt ja nostan hattua sille, että tämän otti puheeksi juurikin Mies, en minä..! :)

Oman miehen kanssa edelleen samaa... Välillä parempaa, välillä huonompaa. Makkarissa hiljaista; viimeksi eilen illalla sain pakit...

Oltiin pitkään pitämättä yhteyttä, mutta tänä aamuna tämä mies sitten soitti... Juteltiin taas kauan ja hän sanoi, että oli katunut hetu empimisviestin lähetettyään sen lähettämistä :/

Hitto, kun ei tiedä mitä tehdä!

Tytsi: kiitos viestistäsi, olet tullut "tutuksi" mulle jo aikoina, kun olin täällä mustana (olin vuodesta 2004 etennpäin useamman vuoden kirjautuneena)

Mies tulee pian töistä, joten en voi kohta tähän enää vastata, mutta huomenna päivällä viimeistään tulen lukemaan/vastaamaan mahdollisiin mielipiteisiinne :)

Minä yritän saada omaa miestä sytyteltyä, kunhan hän kotiutuu niin lähtis toinen mies mielestä melko tehokkaasti ;) Lähetinkin äsken flirttailuviestin kuvan kera, toivottavasti tepsii :)
 
Jos nykyinen suhteesi ei toimi, niin eroa ja vietä aikaa ilman uutta suhdetta tovi. Sillä vanhasta huonosta suhteesta uuden suhteen huumaan hyppääminen ei yleensä tiedä hyvää -> arki se tulee siinäkin vastaan!
Jos siis eroon päädyt, niin mieti mitä haluat.

Mutta todellakin toivon, että saat vipinää aikaan oman miehesi kanssa! b =) d Näin ollen voit tämän ihastuksesi unhoittaa... Pääsisittekö miehesi kanssa kahden jollekin pikku lomalle? Esim. viikonlopuksi? Siellä pistät kaiken viehätysvoimasi peliin, sekä keskustelette rauhassa suhteestanne. Jos se ei tehoa, niin auttasiko joku ammattiapu?
 
Jos ryhdyt suhteeseen, tee valinta rehellisesti.

Jos olet valmis luopumaan nykyisestä, tee kuten sydän sanoo.
Silloin valitset sen vaihtoehdon, että jäät mahdollisesti yksin.

Pelkkiä rusinoita molemmista pullista et voi pidemmän päälle saada.
 
  • Tykkää
Reactions: Pinki
Lexille: en ole kyllä mitään rusinoita nauttimasa, en edes ole koskenut toiseen mieheen fyysisesti... Henkisesti valitettavan paljon :(

Oma mies ei hae apua pyynnöistäni/erouhkauksista huolimatta eikä lähde kanssani esim.perheneuvolaan/prisuhdeterapiaan...

Taas laiteltiin viestiä, molemmat kun oltiin töissä... Voihan vee. Mua ahdistaa olla näin "riippuvainen" varattuna varastusta miehestä! Pakko lopettaa nuo tekstailut/puhelut..Huomenna jos soittaa niin laitan stopin asioille.

En voisi edes eron jälkeen tuota miestä saada kokonaan.. Selkeästi rakastaa vaimoaan ja lapsiaan liikaa rikkoakseen mitään...rikkoakseen perhettään. Ollaan asiasta jopa keskusteltu, hän ei ole eroamassa.

Pitäs vaan nyt osata päästää irti.....! :(
 
Onkohan sinulla vähän itselläsi ongelma tuon seksin saamisesi kanssa? En tiedä, kun en ole ollut samassa tilanteessa, mutta ajattelisin että jos saatte miehesi kanssa sovittua jonkun seksikompromissin niin se olisi hyvä? Ei tarvitse ahdistella häntä joka hetki ja uskon että miehesikin haluaisi enemmän ellei seksi olisi tuollainen kiistakapula. Ja eikös tuo tekstiviestittely antanut sinulle jo sen mitä halusitkin eli tiedät että olet haluttava. Ei se suhde mitään lisäarvoa tuo, pahaa mieltä vain kaikille.
 
Vieraalle: kyllähän se (suhde) toisi jotain,..Sitä seksiä! Mä en halua elää selibaatissa, kun rakastan seksi ja olen vielä "nuori ja nätti". Musta tuntuu, et jos saisin säännöllisesti käydä jonkun kanssa sängyssä, kaikki olisi hyvin. Toki ensisijaisesti haluaisin olla oman mieheni kanssa... Ei se ole ahdistunut noista jutuista, en ole painostanut. Katso kuinka pitkä tauko oli ehdotteluiden välillä?

gbn: Ei olla työkavereita, vaan voitiin tekstailla kun kumpikaan ei ollut kotona perheen luona.... Motiivi on se, että eka kerralla kun nähtiin synkkas samantien ja molemmat haluaa toisiaan ja taidetaan olla ihastuneitakin.. Joka tapauksessa molemmat pohditaan tahoillamme ja keskenään kaikkea mahdollista mitä se suhde saattaisi tuhota..Eikä siksi olla tavattu kertaakaan niiden parin ekan sattuman jälkeen.
 
gbn: Joo, vaimo on kuulemma ollut nyt ärtyneempi, seuraus -> ei seksiä... Aiemmin, kun mies hetkellisesti halusi lopettaa yhteydenpidon, kertoi että alkuvuosi ollut vuoristorataa vaimon kanssa, mutta nyt mennyt jonkin aikaa paremmin.. Silti otti taas yhteyttä ja kertoi olevansa puutteessa..Voi herrajumala mietä, aikuisia perheellisiä ihmisiä! Hävettää........
 
Minkä ikäisiä lapsia sulla ja sillä toisella miehellä on? Vauvaikäisiä, taaperoikäisiä, kouluikäisiä (en siis tarkkoja ikiä kysy)? Ja missä te tapasitte kyseisen miehen kanssa, tyyliin baarissa, harrastuksen parissa, työkuvioiden parissa? Jälkimmäistä kysyn lähinnä siksi, että voisitko välttää yhteydenpitoa ja törmäämistä kyseisen miehen kanssa, ns. viilentää välejänne luonnollisesti.

En tiedä, mä olen sitä mieltä, että tuossa tilanteessa teillä on kummallakin enemmän menetettävää kuin voitettavaa, jos kerran oikeasti rakastatte omia perheitänne. Mä olen ollut oman mieheni kanssa yhdessä yli 15 vuotta ja jos mun mies jäisi kiinni sivusuhteesta, niin homma taitaisi kyllä olla siinä, lapsista huolimatta. Enhän mä voisi sen jälkeen luottaa mieheen ja luottamus on ainakin meillä ollut yksi parisuhteen kulmakivistä, samoin kuin uskollisuus.

Toivottavasti löytäisit tilanteen ratkaisuun muita keinoja kuin hypätä sänkyyn jonkun muun kuin kumppanisi kanssa.
 
Mulla on alle kouluikäsiä, miehellä leikki-ikäisiä ja vähän vanhempia lapsia... En mä haluaisi vieraan kanssa sänkyyn, mä haluaisin vaan että mun oma mies haluaisi mua! :'( Tuntuu olevan liikaa vaadittu......

Ei ole sellainen paikka, että tapaisimme väkisin. Pitäs ihan suunnitella tapaaminen, että onnistuisi,

En tiedä mistään mitään enää, meen nukkumaan nyt oman miehen viereen ja huomenna mietin asioita uudellleen..

Kiitos gbn vastauksista!!! :)
 
Jos Hämmentynyt haluat vain seksiä, niin minulta saat, itsellä on ihan samanlainen suhde kuin sulla, mut torjutaan niin halien, pusujen ja seksin suhteen...
Alkaa ero olla oikeesti jo lähellä!!!
 
Täällä puidaan vähän samaa... Entisissä suhteissa olen itse ollut se, joka torjuu tai keksii tekosyitä. Vaikka seksi silloinkin oli ihan miellyttävää. Ehkä kesti liian pitkään, ajatellen tätä nykyistä. Tätä vaihetta ennen oli vaihe, kun peuhattiin makuuhuoneessa vähän väliä. Rapulasunnuntaina saattoi mennä neljäkin kertaa... Nyt on jokseenkin kuivaa, tai pariviikkoa mennyt niin että seksiä on harrastettu 2krt/ viikko. Siksi valitan, koska ollaan niin alussa ja itse nautin kyseisen miehen kanssa hommasta niin paljon.

Minä tykkään miehestä todella paljon, mutta tuntuu että hän etääntyy.
 
Kerro miehelle rehellisesti, että sä oikeasti haluat ja tarvitset seksiä, ja olet niin sitä vailla, että jos mies ei anna täytyy hänen ymmärtää että sä alat kohta hakea sitä jo muualta. Jos miehellä on joku syy siihen, miksei hän anna, voisi hän edes yrittää selvittää ongelmaansa parisuhdeterapiassa että pääsisitte sen yli ja saisitte jatkettua seksielämäänne... Kerro hänelle rehellisesti, että sä alat olla siinä pisteessä, että jos ei mies pysty joustamaan, tulee ero väistämättä.

Eipä tuo tilanne tuosta muuten muut, ellet ala pettämään miestäsi. Sitä en suosittele, etenkin kun ihastuksellasikin on jo perhe.

Ja toisaalta, jos puhut asiasta rehellisesti miehen kanssa, mitä menetettävää sinulla on? Jos vaihtoehdot ovat pettäminen, ero tai kova kovaa vastaan, pistäisin itse ainakin ensin miehen valitsemaan, jos se ei onnistuisi niin ero. Pettämään en lähtisi. Ei sinulla nähdäkseni ole juurikaan menetettävää tuossa tilanteessa... voit saada miehesi heräämään, tai jos et, niin ainakin yritit.
 
Kiitos taas vastauksista!

Mies ei ole tänään ottanut yhteyttä..

Omalle miehelle olen aiemmin jo sanonut, etten halua/pysty elää loppuelämää (olemme kihloissa) seksittömässä/lähes seksittömässä suhteessa.. Ei reaktioita. Tai ehkä hetkellinen muutos, ei muuta! Mulle ois täysin ok tuo 2krt/vko, josta joku puhui... Nyt on mennyt taas yli kuukausi ilman mitään seksiin viittaavaa.. Tai olenhan mä itteni hoidellut käsin, USEIN, mutta se ei tuo sitä samaa tyydytystä kuin miehen kanssa oleminen.....

Oon huomannut et kattelen miehiä sillä silmällä...Ja mietin monesti, että jos tuo tyyppi tuossa ehdottas jotain just nyt, varmaan suostuisin! Ihan kamalaa....

Toisesta miehestä en enempää kerro, en paikkakuntia enkä yhtikäs mitään, sillä en halua että turhaan tunnistettais ja kaikki menis pilalle kun ei edes mitään fyysistä olla tehty.
 
[QUOTE="Hämmentynyt";26816592]
Toisesta miehestä en enempää kerro, en paikkakuntia enkä yhtikäs mitään, sillä en halua että turhaan tunnistettais ja kaikki menis pilalle kun ei edes mitään fyysistä olla tehty.[/QUOTE]

Sano nyt edes sen miehen ikä.
 

Yhteistyössä