Miksei kirjoittaisi? Lohtua ja tukea voi hakea erilaisista paikoista, ja joistakin asioista on helpompi puhua tuntemattomille ihmisille.
Seannalle haluaisin kertoa oman kokemukseni isäni kuolemasta.
Olin silloin 12-vuotias, ja isä kertoi minulle muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa, että hän ei elä enää kauan. Isä oli sairastanut vuoden ajan, joten siinä mielessä se ei tullut täysin yllätyksenä. Kun isä sitten kuoli, sain paljon lohtua siitä, että olimme puhuneet asiasta ja itkeneet yhdessä. Nyt aikuisena pidän sitä hetkeä rakkaimpana muistonani isästä, joka ei muuten tunteistaan paljon puhellut.
Toivon sinulle kauniita hetkiä perheesi kanssa.
