Mulla on niin paha olla..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmaana nyt..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Harmaana nyt..

Vieras
Esikoiseni puolesta,joka itki tunnin verran ennen nukahtamistaan,ei suostunut ensin
kertomaan mikä on,mutta lopulta sai sanottua,että häntä kiusataan.Jätetään ulkopuolelle..
Kaksi lasta on,jotka hänen kanssaan leikkivät,mutta jos ovat poissa tai lyhyempää päivää,ei
ole kuulemma ketään..
Tänään viimeksi kummastelin,kun häntä sinne vein ja samassa ryhmässä oleva poika ei ollut
meitä huomaavinaankaan,mulkoili vain pariin otteeseen.
Hoitajat vakuuttavat silti toisella olleen niin hyvän päivän,jne.
Voinko tehdä mitn muuta,kuin taas kerran sanoa tästä,ei meinaan ole ensimmäinen kerta..
 
Esikoiseni puolesta,joka itki tunnin verran ennen nukahtamistaan,ei suostunut ensin
kertomaan mikä on,mutta lopulta sai sanottua,että häntä kiusataan.Jätetään ulkopuolelle..
Kaksi lasta on,jotka hänen kanssaan leikkivät,mutta jos ovat poissa tai lyhyempää päivää,ei
ole kuulemma ketään..
Tänään viimeksi kummastelin,kun häntä sinne vein ja samassa ryhmässä oleva poika ei ollut
meitä huomaavinaankaan,mulkoili vain pariin otteeseen.
Hoitajat vakuuttavat silti toisella olleen niin hyvän päivän,jne.
Voinko tehdä mitn muuta,kuin taas kerran sanoa tästä,ei meinaan ole ensimmäinen kerta..

Ai voitko? Voit! Ja sinun pitää!!!!
Tässä vaiheessa sä opetat lapselle että tulilinjalle ei jäädä makaamaan, ei vaikka mikä olis!

Ekaks yhteys hoitajaan ja pyydät välittämättömästi pikapalaverin. Sit tarkkailet tilannetta ja puhut lapsen kanssa joka päivä päivänkulusta. Jos asia ei etene niin vaadit lisää, esim ryhmänvaihtoa. Tää on se helpoin tie kiusaajalle ja hoitajilleutta myös varma tie lapselles. Lopulta jos muu ei auta niin pk:n vaihto.

Mä muutan vaikka kaupungista toiseen mutta lasta en anna kiusata.

Lisään vielä että oikeesti toi pakeneminen ei ole oikea keino joten älä puhu siitä mitään lapselles, ne on ääriratkaisuja sit kun ei muuta enää keksi.

Voimia!
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksestasi.Muistelin tuossa että mitä viimeksi sanottiin,kun asiasta puhuin hoitajalle..Vastattiin,että jospa poika sen takia tuntee itsensä ulkopuoliseksi,kun oli niin paljon yhdessä vaiheessa pois...ELi se syy mun mielestä ikään kuin heitettiin mun päälle..Ja kyllä teidän poikanne on yksi niistä kysytyimmistä lapsista,kun on pois..Niin,mitä sitten?Ei vain tunnu siltä,että he kovin vakavasti tätä ottaisivat..:/
 
KOvasti jaksuja&voimasia nostaa kissa pöydälle:hug:
Taistele lapsesi hyvinvoinnin puolesta kissaemon lailla.:kiss:

Minun esikoista kiusattiin uudessa koulussa vuosia, vuosia sitten..ja kadun ikäni, etten silloin jaksanut taistella lapseni puolesta kylliksi:ashamed:..vaan lapsi vaihtoi takaisin entiseen kouluun ja tilanne ratkesi sillä.

Lapsi oli siirtynyt uuteen kouluun musiikkiluokalle. Kiusaaminen oli juurikin sellaista henkistä lajia, lapsi jätettiin joukon ulkopuolelle.
"Pääjehuina" oli kaksi tyttöä, joita muut sitten seurasivat.

..siihen jäi lapsen musiikkiharrastus sitten..
 
Viimeksi muokattu:
Nyt nainen käytät kovaa ääntä siellä!Sanot sen mitä laps on sulle sanonu,kerrot lapsen reaktiot kaiken.
Toi "kysytyin lapsi poissaolleessaan" voi olla myös sitä,ettei silloin ole muita kiusattavia,syrjittäviä... Anteeksi vaan,mä oon raadollinen!

Omaa lastani kiusattiin edellisessä koulussa - joka päättyi siihen,kun silloinen taksikuski otti neljä poikaa + omani ja vei eräs aamu opettajanhuoineeseen,ja antoi kuulua.Kiusaaminen kärjistyi uhkailuun(tapan sun äitis,siskos,veljes - jos et tuo tupakkaa/rahaa)ja sitten viimenen niitti kuskille oli se,että nämä muut pojat työnsivät lapseni taksista ulos silleen että poika luiskahti auton alle.Luojalle kiitos kuski huomasi..Vieläkin eräs kiusaajista oli sanonu "oispa taksi ajanu vaan sun päälle" ja kuskille tokassu "pelkuriraukka ei uskaltanu ajaa"

Minä kimmastuin,soitin koululle (kuski soitti mulle ja kertoi tapahtuneet,koulu ei soittanut),soitin koulutoimikuntaan ja vaadin näiden kiusaajien vanhempia palaveriin lastensa mukana.Lopputulos oli se että opettaja iski vihnasa minuun ja lapseen - ja me vaihdettiin koulua.
 
Nyt nainen käytät kovaa ääntä siellä!Sanot sen mitä laps on sulle sanonu,kerrot lapsen reaktiot kaiken.
Toi "kysytyin lapsi poissaolleessaan" voi olla myös sitä,ettei silloin ole muita kiusattavia,syrjittäviä... Anteeksi vaan,mä oon raadollinen!

Omaa lastani kiusattiin edellisessä koulussa - joka päättyi siihen,kun silloinen taksikuski otti neljä poikaa + omani ja vei eräs aamu opettajanhuoineeseen,ja antoi kuulua.Kiusaaminen kärjistyi uhkailuun(tapan sun äitis,siskos,veljes - jos et tuo tupakkaa/rahaa)ja sitten viimenen niitti kuskille oli se,että nämä muut pojat työnsivät lapseni taksista ulos silleen että poika luiskahti auton alle.Luojalle kiitos kuski huomasi..Vieläkin eräs kiusaajista oli sanonu "oispa taksi ajanu vaan sun päälle" ja kuskille tokassu "pelkuriraukka ei uskaltanu ajaa"

Minä kimmastuin,soitin koululle (kuski soitti mulle ja kertoi tapahtuneet,koulu ei soittanut),soitin koulutoimikuntaan ja vaadin näiden kiusaajien vanhempia palaveriin lastensa mukana.Lopputulos oli se että opettaja iski vihnasa minuun ja lapseen - ja me vaihdettiin koulua.

Tästä tarinasta tekisin julkisen..eli tämän tarinan päätös on se,etttä kusipäät sai jatkaa rauhassa koulunkäyntiä :(
 
Huh, on ahdistavaa lukea kiusaamisista. Pelottaa valmiiksi miten omien muksujen käy. Esikoinen aloittaa syksyllä eskarin, joten kuviot muuttuvat melko paljon. Tähän asti ei kiusaamisia ole ollut.

Tsemppiä kaikille asian kanssa kamppaileville!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Möppöläinen;25835060:
Huh, on ahdistavaa lukea kiusaamisista. Pelottaa valmiiksi miten omien muksujen käy. Esikoinen aloittaa syksyllä eskarin, joten kuviot muuttuvat melko paljon. Tähän asti ei kiusaamisia ole ollut.

Tsemppiä kaikille asian kanssa kamppaileville!

Samassa tilanteessa. Sama pelko. Mutta, tiedän olevani sellainen naarasleijona...
 
Ilmeisesti kyseessä on päiväkodissa tapahtuva kiusaaminen. Siihen pitää puuttua heti. Päiväkodissa jatkuva kiusaaminen jatkuu pahimmillaan myös koulussa ja tuhoaa lapsen itsetunnon.
 
Kiitos kaikille vastauksista.Yö meni aika lailla huonosti tätä miettien,olen itsekin ollut aikanani 4 vuotta kiusattu koulussa,jo eskarissa,joten en todellakaan samaa lapselleni halua.Poikani tilannetta ei tunnuta otettavan vakavasti ja ehkä osasyy on siinä,että on ryhmänsä opettajan silmätikkuna ollut jo pitkään,kun on keskittymisvaikeuksia.Nyt kuitenkin on hänkin joutunut myöntämään,että poika on paljon kasvanut parin viime kuukauden aikana,tarkoittaen enemmän sitä henkistä kasvua..Mutta otan asian puheeksi tänään,katson ja kuuntelen viikon verran,sitten soitan kyllä päiväkodin johtajalle ja kauemmaksikin,jos tilanne niin vaatii..Omat vanhemmat aikanaan ummistivat silmäni kiusaamiseltani,itse sen kokeneena en aio tehdä samaa..Mutta voimia tää syö..Joten paljon voimia saman kokeville/kokeneille..
 
Omat vanhemmat aikanaan ummistivat silmäni kiusaamiseltani,itse sen kokeneena en aio tehdä samaa..Mutta voimia tää syö


Mulla oli sama jutu - isä ja äiti kehoittivat vaan olemaan välittämättä =/ Ja minähän tein niin. Sitten tuli mitta täyteen (lintsasin paljon,ja se näkyi todistuksessa) ja huusin kaiken ulos kotona..siis vain silmitöntä huutoa,ei mitään järjellistä sanaa..
Seuraavana päivänä linkassa kiusaaja tuli taas kiusaamaan,ja mitään sanomatta tinttasin repulla tältä ko tytöltä uudet silmälasit kankaalle,nappasin nyrkillä nenään - ja tyttö ulisi että kertoo isälleen..Kertoikin kai,en tiedä,mutta minun mittani täyttyi silloin,sanoin kylmästi ja eleettömästi "anna mennä vaan,minä kerron kaikki seitte isälleen".En joutunut ostamaan uhkaamisesta huolimatta laseja,en joutunut istumaan 2n tunnin istuntoa(vaikka rehtori sen määräsi)..Kiusaaminen jatkui...
Tulos: tyystin itsetunnoton aikuinen,37 v, ei uskalla pitää puoliaan kun miettii että toinen saattaa loukkaantua, olen haavoittuvainen...En usko että pystyn,kykenen,osaan..tunnen olevani nolla!
Kerran jopa koitin itseltäni hengen ottaa - sekin epäonnistui...

Poikani,josta jo edellä kerroin,en tahdo joutuvan kokemaan samaa!Tahdon hänestä täysipainoisen ja itseensä uskovan. Vaikka hällä nyt onkin omiakin ongelmia (kehityksessä jne) niin silti toivon kovasti elämän hälle olevan elämisen arvoinen!
 
Olen nyt puhunut hoitajan kanssa,joka sanoi ottavansa asian puheeksi muiden hoitajien kanssa,jotta hekin osaavat tarkkailla tilannetta.Pyysi kannustamaan lasta ottamaan heitä hihasta kiinni rohkeasti,jos mukaan pääsy muiden leikkeihin ei omista yrityksistä huolimatta onnistu.Sanoin tarkkailevani tilannetta tästä lähtien entistä tarkemmin.
Kuten Laulava Lomittaja,on kiusaaminen jättänyt sen huonon itsetunnon,haavoittuvuuden,mutta myös toisaalta nyt sen,että omiani puolustan vaikka se hengen veisi.Toivottavasti kuitenkaan ei niin pitkälle tarvitse mennä..
 

Similar threads

H
Viestiä
19
Luettu
1K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä