Mulla on ihan paras anoppi!

Äskenkin puhuttiin puhelimessa melkein tunti =) Ei olla neljään päivään nähty niin juttua riitti. Käydään lasten kanssa anopin luona lähes päivittäin, nyt vaan tuli pitempi tauko kun anoppi oli pienellä reissulla.
Onneks huomenna päästään taas kaffitteleen

Hän on mulle melkein rakkaampi kuin oma äitini. Kun aloin mieheni kanssa olemaan, oli oma äitini pahasti alkoholisoitunut. Anoppi teki mulle vähän äidin virkaa. Ihana ihminen!

Välillä tämmöstäkin. Ei kaikilla ole hirviötä anoppina.

Mitenkäs sulla?

 

Soitti kun olin päiväunilla, en vastannu. Nyt vasta muistin koko asian...

 

Sama täällä!

Melkein joka pvä ollaan yhteyksissä ja voin asiasta kuin asiasta puhua hänen kanssaan. Poikansa on hänelle tosi rakas mutta silti aina meidän perhettä koskevat asiat soittelee mulle . Lähetellään viestejä useasti.
Hän myös toimittaa pienimuotoisesti äitini virkaa. Oma äitini kun ei halua olla tekemisissä kanssamme. Myös appiukko on ottanut vähän isän roolin. Oma isäni on kuollut.
He ovat todella auttavaisia ja välittävät lapsenlapsistaan kovasti. Puolestamme myös autamme heitä paljon tarvittaessa.

Ovat pojastaan kasvattaneet samanlaisen
Olen heille paljosta kiitollinen

 

Hienoa kjjj =)
Onnekkaita ollaan!

 

Ihana anoppi myös mulla . Ei ole kyllä pahaa sanottavaa ja on tarvittaessa auttanut meitä monessakin asiassa. On lämmin, herttanen ja hyvä sydäminen ihminen.

 

Mä en ole koskaan edes nähnyt anoppiani. Miehelläni on jokin häiriintynyt oidipuskompleksi häneen. Katkaisi välit heti kun tavattiin. Sanoi syyksi että sillä on tapana huoritella kaikkia hänen naisystäviään.

 

Mulla myös tosi läheiset välit anopin kanssa. tosi auttavainen ja usein nähdään, päivittäin soitellaan

 

Minulla on todella sydämellinen anoppi. Sopivasti lähellä mukana, mutta antaa tilaa ja elää niin kuin haluaa. Ottaa aina vastaan kylään ja tulee tarvittaessa lapsia hoitamaan. On myös hyvä kuunteilija ja neuvoo, jos kysytään neuvoa.

 

Olipa epäuskottavin provo ikinä.

 

Mukava kuulla, että teitä on siunattu muunlaisillakin anopeilla kuin heillä , joita kuljetellaan auton katolla!
Itse haluan kuulua tämän ketjun anoppeihin.
Itsehän siihen eniten pystyn vaikuttamaankin kumpaanko ryhmään kuulun, tähänkö vai tuon toisen ketjun anoppeihin.
Pitäkää huolta hyvistä anopeistanne ja anopit hyvistä miniöistänne!

 

Myös minulla loistavat välit anoppiin ja appiukkoon. Asuvat ihan meidän lähellä, ja ovat olleet suureksi avuksi taloa rakentaessa sekä lapsen kanssa. Aina ovat olleet tukena kun on tarvetta ollut, mutta toisaalta eivät tuputa apua jatkuvasti. Aina ei tietenkään kaikki ajatukset ja mielipiteet kohtaa, mutta aina on asioista voitu puhua.

 

Niin on mullakin...se on kuollut. Eläessään oli kaikkea muuta kuin ihana tai kiva. Myös mieheni ihmetteli äitinsä suhtautumista muhun ja kaikkea sitä mustamaalaamista mitä anoppi harrasti. Appi taas on aivan ihana mutta oli myös voimaton vaimonsa mielipiteille mua kohtaan.

 

Mulla olisi myös ihana anoppi, jos itse uskaltaisin olla avoimempi. Vuosien mittaan hieman olen avautunut enemmän, mutta taitaa olla jo liian myöhäistä aloittaa syvempi tuttavuus... Anoppi jaksoi vuosia yrittää tutustua. Höh, rupesi taas ärsyttää omien vanhempien aiheuttamat lukot, jotka estää syvempien suhteiden synnyn...

Appikin on aivan loistava äijä, vähän höppänä, mutta mahtava mies kumminkin.

 

Minullakin oli ihana anoppi, aina ystävällinen ja tukena meidän elämässä, mutta ei tarpeettomasti sekaantunut. Hän ikävä kyllä kuoli nyt alkukeväällä. Muistakaa kertoa niille ihanille anopeillenne, miten tärkeitä ovatkaan, ja erityisesti kiittää kaikesta! Mua harmittaa, kun en saanut lopun lähetessä sanottua anopille niitä kaikkia kauniita sanoja, jotka olisin halunnut sanoa, kaikki vaan juuttui kurkkuun, kun näki että toinen menehtyy aivan pian.. Hän oli yksi hienoimmista ihmisistä, kenet olen saanut tuntea!