Mulla ei oo ystävää. Siis ihan oikeaa kunnon ystävää jolle jakaa ilot ja surut. Ja se on aika surullista :'(

[aloittaja]

Mitäs se ikä vaikuttaa ystävyyssuhteisiin? Mistä sä olet? Ja ole onnellinen että on edes joitain tuttuja, ja niin hyvät välit äippään ja anoppiin. Mul oo ketään siis KETÄÄN naispuolista.

no en mä tiedä, jotenkin ajattelisin sen niin. Tai siis kun niin moni ajattelee et nuoremmat on jotenkin... noh nuorempia, kokemattomampia yms.. ikään kuin vähempi arvosia jopa (?)
Tai sit mä vaan luulen niin
Niin kyllä me äitin kanssa ja anopin kans nähdään useinkin mut ei se siltikään oo sama juttu kuin ystävä..

 

[aloittaja]

ei ikä ole este. Huolisin vaik 60v mummon ystäväkseni jos saisin.

Nappaan osoitteesi ylös

 

["vieras"]

millä tavalla tältä palstalta voisi saada ystäviä..onko kokemusta kellään?

tuolta tapaamispalstalta olen saanut kaksikin ihanaa ystävää, toisen kanssa nähdään viikoittain ja toisen harvemmin

 

["Outsa"]

outsa olen 23v.minulla kaksi lasta.

Jos haluat laittaa mailia niin tässä osoitteeni: kupla171@hotmail.com

 

[äiti 23v]

Mulla ei oo kans kunnon ystäviä, yks vähän parempi vain kouluajoilta (mutta hänellä ei ole lasta ). Vanhempia ei ole enkä ole anoppiin yhteydessä Aikaa vietän pääasiassa vain miehen ja lapsen kanssa.

 

[äiti 23v]

Minkä ikäinen lapsi sulla ap?

 

[v]

outsa kirjoitan sinulle kuhan keksin mitä kirjoittaisin..

 

[Orion-]

Tiedän tunteen... :hug:
Oma mies on ainut ystäväni... Välillä kaipaan muutaki seuraa, ystävää jonka kans vois puuhailla tyttöjen juttuja.
Jonkinlaisia kavereita on netissä, saa asioista puhuttua mutta ei täysin avoimesti silti. Ei siis ketään jonka luona vois ihan oikeesti käydä kahvilla ja jutustaa niitä näitä... Pitänee mennä johonki perhekerhoon tai semmoseen sit lapsen kans, jos vaikka löytäs kaveria sekä itelle että lapselle. Mä oon kyllä niin älyttömän huono ja hidas tutustumaan, ja huono pitämään yhteyttä, että ei oo toiveet kovin korkealla. Oon vähän luovuttanut...En väkisin yritä enää.

 

[välissä on tosi tylsää]

Mulla myös sama juttu... tosin on pari kaveria. En pidä niitä ystävinä vaan kavereina joiden kans jutellaan niitä näitä joskus. Itseäni harmittaa lapsen puolesta kun hänellä ei ole ketään kaveria. Ikää lapsella on vasta 1 vee mutta kovasti on kiinnostunut muista lapsista ja tykkäisi leikkiä heidän kanssa. Mutta minkäs voit....

 

[aloittaja]

Minkä ikäinen lapsi sulla ap?

Mulla on kaksi lasta. Tyttö ja poika.

 

[aga]

Tiedän tunteen... :hug:
Oma mies on ainut ystäväni... Välillä kaipaan muutaki seuraa, ystävää jonka kans vois puuhailla tyttöjen juttuja.
Jonkinlaisia kavereita on netissä, saa asioista puhuttua mutta ei täysin avoimesti silti. Ei siis ketään jonka luona vois ihan oikeesti käydä kahvilla ja jutustaa niitä näitä... Pitänee mennä johonki perhekerhoon tai semmoseen sit lapsen kans, jos vaikka löytäs kaveria sekä itelle että lapselle. Mä oon kyllä niin älyttömän huono ja hidas tutustumaan, ja huono pitämään yhteyttä, että ei oo toiveet kovin korkealla. Oon vähän luovuttanut...En väkisin yritä enää.

Hyvällä tuurilla perhekerhoista tms voi saada ystävän, mutta minä myös hidas tutustumaan ja ihan turhaan kuvittelin että sieltä saisin kaveria. Aina ei meinaa löytyä edes hetkeksi juttukaveria. Mutta en ole silti luovuttanut, tärkeintä että lapsi viihtyy kerhoissa.

 

[aloittaja]

Tiedän tunteen... :hug:
Oma mies on ainut ystäväni... Välillä kaipaan muutaki seuraa, ystävää jonka kans vois puuhailla tyttöjen juttuja.
Jonkinlaisia kavereita on netissä, saa asioista puhuttua mutta ei täysin avoimesti silti. Ei siis ketään jonka luona vois ihan oikeesti käydä kahvilla ja jutustaa niitä näitä... Pitänee mennä johonki perhekerhoon tai semmoseen sit lapsen kans, jos vaikka löytäs kaveria sekä itelle että lapselle. Mä oon kyllä niin älyttömän huono ja hidas tutustumaan, ja huono pitämään yhteyttä, että ei oo toiveet kovin korkealla. Oon vähän luovuttanut...En väkisin yritä enää.

me käydään perhekerhossa, mutta niissä on jo omat piirinsä ... ja varsinkin kun olen ujohko niin kuin tuolla aijemmin jo aiheesta kirjoitin miksi ja miten.

 

[aloittaja]

Hyvällä tuurilla perhekerhoista tms voi saada ystävän, mutta minä myös hidas tutustumaan ja ihan turhaan kuvittelin että sieltä saisin kaveria. Aina ei meinaa löytyä edes hetkeksi juttukaveria. Mutta en ole silti luovuttanut, tärkeintä että lapsi viihtyy kerhoissa.

Mä olen kans vain pari sanaa siellä vaihtanut, mutta käydään koska lapset tykkää kovasti.

 

["harmaana"]

itse olen myös yksinäinen. veljen avovaimon kanssa jutellaan jonkun verran mutta en hänellekkään ihan kaikkea osaa ja uskalla kertoa.
tän palstan kautta viestejä vaihdellut muutaman kanssa mutta ne loppuvat heti alun jälkeen. ketään ei kiinnosta lukea kroonisten kipujen kanssa painivan tylsästä elämästä. kaikki pyörii kipujen, kodin, miehen ja 7v pojan ympärillä.

 

[....]

Täälläki yks jolla ei oo muita ystäviä ku äiti ja anoppi....

 

["yks äiti"]

Ois ihan Mikkelistä, jolla kaksi lasta ja ikää 30v

 

["vieras"]

tiedän tunteen.. yksinäinen täälläkin :/

 

["vieras"]

Täälläkin yksinäinen.

 

[Paljon ystäviä]

Jos valikoit iän perusteella ihmiset niin et koskaan saa ystäviä. Mulla on ystäviä ikähaitari 19-65. Itse olen kolmekymppinen

 

[as if]

Ei mullakaan, mutta mä olen kyllä sitä mieltä että ystävyys on yliarvostettua. Mä oon tyytyväinen tilanteeseen ja muutamiin kavereihin ja hyvänpäiväntuttuihin.