Ennen kun pyöräyttelin noita naperoita, mutta oli kavereita monelle sormelle. Mutta jotenkin ne karsiutui lasten myötä, kun muilla ei ollut lapsia ja elivät suhteellisen värikästä elämää. Nyt on ainoastaan YKSI hyvä ystävä, joka asuu 200km päässä (lapsuudenystäväni). Tuttuja on paljonkin esim. naapureita. Ovat ihan mukavaa porukkaa, mutta pidän hajurakoa, koska en halua "liian läheisiä" välejä. Meinaan meidän pihassa paskapuheet kiertää selän takana ja kotiäidit ovat susia toisilleen. Kuppikuntia syntyy ym., joten olen päättänyt antaa olla... Tai sit mä oon vaan niin vittumainen tyyppi
Eli mä en käy KOSKAAN kavereiden kanssa missään, koska niitä ei ole. Paitsi miehen siskot ym. mutta suuri osa asuu todella kaukana. Ärsyttää...